Ilmastovuosikertomus 2026: Suomen nettopäästöt vähenivät vuodessa kuusi prosenttia, mutta hiilineutraaliuteen on vielä matkaa

Puhdas energiasiirtymä etenee edelleen vauhdikkaasti: teollisuudessa, sähköntuotannossa ja myös lämmityksessä käytetään yhä vähemmän fossiilisia energianlähteitä. Vaikka päästöt kehittyvät oikeaan suuntaan, ilmastotavoitteiden saavuttaminen kansallisesti ja EU-tasolla vaatii lisää työtä kaikilla sektoreilla.

Valtioneuvosto antoi torstaina 25. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästö- ja nielukehityksestä sekä etenemisestä kohti kansallisen ilmastolain tavoitteita ja EU-velvoitteita.

Ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt vähenivät kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Nettopäästöillä tarkoitetaan päästöjä ja niitä sitovien nielujen erotusta.

Päästöt vähenivät kaikilla sektoreilla:

• Päästökauppasektori: -11 % (suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset, Euroopan sisäinen lentoliikenne ja meriliikenne sekä 50 prosenttia EU:n ja kolmansien maiden välisestä meriliikenteestä)
• Taakanjakosektori: -5 % (kotimaan liikenne (pl. lentoliikenne), osa maataloudesta, rakennusten erillislämmitys, jätteiden käsittely ja jätteenpoltto, työkoneet, F-kaasut ja pienet teollisuus- ja lämpölaitokset)
• Maankäyttösektori: -3 % (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous)

”Etenemme kohti ilmastotavoitteita ja vahvistamme samalla taloudellista kilpailukykyä ja kansallista turvallisuutta. Puhdas energiasiirtymä luo uusia työpaikkoja ja antaa meille erinomaiset edellytykset viedä ilmastoratkaisuja maailmalle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

Energiasiirtymä vauhdittaa päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla

Vuoden 2025 nettopäästöjen vähenemisen taustalla näkyy ennen kaikkea energiajärjestelmän muutos. Kivihiilen käyttö päättyi jo keväällä, ja myös turpeen, öljyn ja maakaasun kulutus väheni. Sähköntuotannossa tuuli- ja ydinvoima ovat korvanneet fossiilisen tuotannon lähes kokonaan. Lämmöntuotannon päästöt vähenevät vakaasti perässä, kun sähkökattiloita, hukkalämpöä ja bioenergiaa hyödynnetään entistä laajemmin.

Taakanjakosektorilla päästökehitystä ohjasi erityisesti liikenteen päästöjen kääntyminen uudelleen laskuun uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähenemisen ansiosta. Tieliikenteen sähköistyminen etenee, ja ladattavien autojen osuus ensirekisteröinneistä kasvaa.

Maankäyttösektori on edelleen merkittävä päästölähde, sillä metsien hiilinielu on heikentynyt viime vuosina. Kuitenkin viljelysmaiden päästöt vähenivät hieman ja puutuotteiden nielu vahvistui, mitkä vähensivät sektorin nettopäästöjä edellisvuoteen verrattuna.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisää toimia

Suomella on vajaat kymmenen vuotta aikaa saavuttaa kansallisen ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolaki määrittää myös päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Päästövähennystavoitteisiin voidaan päästä, jos energia- ja ilmastostrategian toimet toteutetaan täysimääräisesti ja uusia ratkaisuja, kuten hiilidioksidin talteenotto, otetaan käyttöön.

Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla ja hiilinieluja vahvistettava maankäyttösektorilla. 

Taakanjakosektorilla Suomi voi nykyarvion mukaan täyttää kautta 2021–2030 koskevan EU-velvoitteensa joustojen avulla, vaikka päästöt ylittävät kiintiön vuonna 2030.

Johdonmukaista ilmastopolitiikkaa investointien turvaamiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi

Parhaillaan hallitus vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja tuilla. Lisäksi metsien kasvua ja hiilinielujen vahvistamista tuetaan kehittämällä metsänhoidon toimintatapoja esimerkiksi ohjaamalla laadukkaampaan metsänuudistamiseen sekä metsien kasvattamiseen nykyistä tiheämpänä. Samalla rakennetaan kansainvälisen yhteistyön avulla edellytyksiä hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille.

”Olemme nähneet vaikuttavia ilmastotoimia yhteiskuntamme kaikilla sektoreilla, erityisesti energiantuotannossa. Ilmastopolitiikan on oltava johdonmukaista ja pitkänäköistä, ja sen tulee taata yrityksille varmuus investoida puhtaisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin”, ministeri Multala sanoo.

Hallituksen työtä päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi ohjaavat erityisesti syksyllä 2025 valmistuneet energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU). Lisäksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) ohjaa sektorin ilmastotoimia, ja parhaillaan toteutetaan hallituksen linjaamaa metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ohella Suomessa jatketaan työtä, jonka avulla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan varautua ja niihin liittyviä riskejä hallita. Tätä edistetään ilmastolain mukaisen Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) toimeenpanolla, jota toteutetaan laajana hallinnonalojen yhteistyönä. 

Vuonna 2025 ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää työtä vietiin eteenpäin laajasti eri sektoreilla. Sopeutumisen näkökulma on vahvistunut osana yhteiskunnan varautumista, ja ilmastoriskien hallintaa on kehitetty alueellisella ja paikallisella tasolla. Samalla on panostettu tietopohjan vahvistamiseen, ennakointiin ja viestintään, jotta sopeutumistoimia voidaan kohdentaa entistä vaikuttavammin.

Lisätiedot

Juuso Kilpinen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0128
[email protected] 

Riikka Siljander (tavoitettavissa 25.6. ja 29.6.–2.7.)
erityisasiantuntija
p. 029 525 0003
[email protected] 

Sally Weaver (tavoitettavissa 6–17.7.)
erityisasiantuntija
p. 029 525 0121
[email protected]

Kuvituskuva © Adobe Stock