Haku
- Fess-haku
-
4.6.2026 | Ilmatieteen laitoksen vetämä tutkimus tuottaa ensimmäistä kertaa kuvauksen Atlantin valtameren kiertoliikkeen (AMOC) heikkenemisen vaikutuksista Suomeen. Valtioneuvoston rahoittama HIIPUVA-hanke vahvistaa tietopohjaa varautumiseen tilanteessa, jossa ilmaston keikahduspisteet voivat mullistaa elinolot nopeasti.https://ym.fi/-/suomi-varautuu-atlantin-valtameren-kiertoliikkeen-amoc-heikkenemiseen-uusi-tutkimushanke-kaynnistyy
-
Tausta-aineistoa Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arviointi (Suomen ympäristökeskus) Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa -hanke (Suomen ympäristökeskus) Luonnonsuojelulain uudistus. ...https://ym.fi/lsuudistus
-
Alueidenkäytön kehityskuva Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus julkaisivat alueidenkäytön kehityskuvan 15.1.2024. Alueidenkäytön kehityskuva, Suuntaa kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle | valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Mikä...https://ym.fi/alueidenkayton-kehityskuva
-
Geenitekniikkalainsäädäntö Geenitekniikkalailla säädellään muuntogeenisten organismien suljettua käyttöä ja tarkoituksellista levittämistä ympäristöön. Suljetulla käytöllä tarkoitetaan lähinnä laboratoriotiloissa ja kasvihuoneissa tapahtuvaa tut...https://ym.fi/geenitekniikkalainsaadanto
-
Ilmansaasteet ja ilmansuojelu Hyvä ilmanlaatu on tärkeää sekä ihmisten terveyden ja viihtyvyyden että luonnon hyvinvoinnin ja rakennetun ympäristön säilymisen kannalta. Suomen ilmansuojelupolitiikan tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia ...https://ym.fi/ilmansaasteet-ja-ilmansuojelu
-
22.1.2026 | Kansainvälisen ilmastopolitiikan painopiste on siirtynyt tavoitteiden ja sopimusten muotoilusta käytännön toteutukseen. Niin sanottu toimeenpanon aikakausi ja geopoliittiset muutokset, kuten Yhdysvaltojen vetäytyminen, lisäävät painetta uudistaa YK:n ilmastokokousten toimintatapoja.https://ym.fi/-/tutkimus-pariisin-sopimuksella-on-merkittava-vaikutus-ilmastopolitiikkaan-tulevaisuus-epavarmempi
-
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus MRL-kokonaisuudistus Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus YM014:00/2018 Säädösvalmistelu Hankkeen perustiedot Päättynyt Hankenumero YM014:00/2018 Asianumerot YM9/052/2018 , VN/279/2018 Asettaja ...https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM014:00/2018
-
3.5.2023 | Kunnissa ja hyvinvointialueille tarvitaan kustannusvaikuttavia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja ikääntyneiden asuinolojen parantamiseksi ja omaehtoiseen asumiseen varautumiseksi. Ikäystävällisen asumisen tavoitteet liittyvät kaikille sopivan suunnittelun (Design for All) periaatteisiin. Tuoreessa tutkimuksessa on kartoitettu ja arvioitu tarvittavia toimenpiteitä kunnissa ja hyvinvointialueilla.https://ym.fi/-/10616/tutkimus-ikarakenteen-muutos-edellyttaa-kustannusvaikuttavia-toi-mia-asuinolojen-parantamisessa
-
20.5.2024 | Tutkittu tieto on ensiarvoisen tärkeää ministeriöiden ydintyölle – laadukkaalle lainvalmistelulle, ohjaukselle ja strategiselle suunnittelulle. Ympäristöministeriössä kehitämme tapoja hyödyntää tutkimustietoa entistä paremmin. Tulevaisuudessa tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä ja uusia rahoituskeinoja.https://ym.fi/-/ministerioissa-tarvitaan-uusia-keinoja-tutkimustiedon-hyodyntamiseen
-
23.9.2024 | Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat merkittävässä murrostilassa. Tuoreessa selvityksessä on tunnistettu kuusi mahdollista vapaaehtoisen hiilimarkkinan kehityssuuntaa ja analysoitu kehityssuuntien vaikutuksia Suomelle.https://ym.fi/-/194055633/selvitys-vapaaehtoisten-hiilimarkkinoiden-kehityssuunnat-ovat-vaikutuksiltaan-suomelle-paaosin-positiivisia
-
26.3.2026 | Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8 | 2026 Suomen ympäristökeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2025 Sanna-Riikka Saarela, Katja Paalanen, Sanni Jormakka, Heli Karjalainen, Eeli Lohilahti, Eeva Primmer, Maija Räsänen, Lei...https://ym.fi/documents/1410903/42720776/SykeRa_2026_8_Saarela_Toimintakertomus.pdf/81995e42-dec0-c006-bf51-78d19a1886ac?t=1774527950775
-
5.4.2022 | Ympäristönsuojelulain uudistuksella saavutettiin sujuvampia menettelyjä ja tehokkaampaa valvontaa. Myös turvetuotannon sijoituspaikan luonnonarvot on voitu huomioida paremmin ympäristöluvissa. 5. huhtikuuta julkaistu selvitys tarkasteli lakiuudistuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta ja totesi uudistukset pääosin onnistuneiksi.https://ym.fi/-/10616/arviointi-uusittu-ymparistonsuojelulaki-toimii-ja-vaikuttaa
-
6.4.2022 | Saastumisen torjuntaan tarvitaan uutta puhtia ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi. On kiinnitettävä huomiota yhä suurempaan joukkoon saasteita sekä eri saasteiden yhteisvaikutuksiin. Jo käytössä olevia ohjauskeinoja on sovellettava nykyistä tehokkaammin. On myös pureuduttava niihin saasteisiin ja saasteiden lähteisiin, joihin nykyiset ohjauskeinot eivät ole vielä kyenneet puuttumaan riittävästi. Näin toteaa tuore selvitys, jossa ennakoitiin saasteettomuuspolitiikkaa ja -sääntelyä.https://ym.fi/-/10616/selvitys-saastumisen-torjuntaan-tarvitaan-uusia-ohjauskeinoja
-
7.2.2022 | Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävien mallinnuksien rooli on viime vuosina korostunut ympäristölupaprosessissa, kun EU:n vesipuitedirektiiviin pohjautuvat vesienhoidon ympäristötavoitteet on todettu oikeudellisesti sitoviksi Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 7. helmikuuta julkaistu hankeraportti kokoaa hyvän mallinnuksen kriteerit ja ehdottaa täsmennyksiä lainsäädäntöön ja ympäristölupaprosessin käytäntöihin.https://ym.fi/-/10616/raportti-hyvan-mallinnuksen-kriteerit-ymparistovaikutusten-arviointiin
-
18.12.2023 | Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.https://ym.fi/-/10616/raportti-julkiset-tietovarannot-eivat-tue-maapolitiikan-keinovalikoiman-muutosten-vaikutusarviointia
-
28.1.2022 | Monipaikkaisuus on laaja ilmiö, joka koostuu niin työhön, opiskeluun, vapaa-aikaan kuin perhesuhteisiin liittyvästä monipaikkaisuudesta. Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat hyvinkin merkittävästi, ja se näyttäytyy ja kohtelee eri alueita eri tavalla. Siinä missä kaupunkialueilla tärkeimpiä monipaikkaisuuden muotoja ovat pendelöinti ja etätyö, maaseudulle leimallisempaa on vapaa-ajan asuminen.https://ym.fi/-/10616/tutkimus-monipaikkaisuus-muuttaa-alue-ja-vaestorakennetta
-
11.12.2023 | Yritysten ympäristötoimia, yritysvastuuta sekä ilmastoväittämiä koskeva sääntely elää isoa murrosvaihetta, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä on murtumassa. Suomella on mahdollisuus ottaa EU-tasolla tärkeää roolia, kun sääntelyä kehitetään, kertoo tuore selvitys.https://ym.fi/-/10616/selvitys-vapaaehtoisten-hiilimarkkinoiden-saantely-kehittyy-suomi-voi-toimia-suunnannayttajana
-
14.3.2022 | Runsaat sateet ja sulamisvedet aiheuttavat ajoittain ylivuotoja jäteveden puhdistusjärjestelmissä. Pumppaamoylivuoto tai puhdistamo-ohitus syntyy, kun huonokuntoisiin viemäreihin tahattomasti pääsevät hulevedet aiheuttavat suuria virtaamia ja hydraulisen kapasiteetin ylittymisen. Vuodoista saattaa aiheutua merkittävää paikallista riskiä ympäristölle ja ihmisten terveydelle, todetaan 14. maaliskuuta julkaistussa raportissa.https://ym.fi/-/10616/selvitys-viemarivesien-ylivuodot-aiheuttavat-paikallisia-ymparisto-ja-terveysriskeja
-
4.12.2023 | Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.https://ym.fi/-/10616/tutkimus-suomen-avaimet-vihreaan-siirtymaan-paastoille-hintalappu-tervetta-kilpailua-ja-pitkajanteisia-investointeja
-
18.1.2022 | Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti. Tähän tulokseen päädyttiin selvityksessä, jossa koottiin laaja tietopaketti metsänomistajille ja asiantuntijoille sekä tunnistettiin jatkokehitystarpeita.https://ym.fi/-/10616/selvitys-metsatalouden-riski-pohjavesien-laadulle-verrattain-pieni