Hyppää sisältöön
Media

Selvitys: Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden sääntely kehittyy – Suomi voi toimia suunnannäyttäjänä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintavaltioneuvoston kansliaympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 11.12.2023 10.37
Tiedote 562/2023

Yritysten ympäristötoimia, yritysvastuuta sekä ilmastoväittämiä koskeva sääntely elää isoa murrosvaihetta, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä on murtumassa. Suomella on mahdollisuus ottaa EU-tasolla tärkeää roolia, kun sääntelyä kehitetään, kertoo tuore selvitys.

Gaia Consulting, Pellervon taloustutkimus PTT, Perspectives Climate Group GmbH ja Laininen Law esittelevät laajassa VN TEAS -väliraportissaan sääntelyn ja vapaaehtoisten ohjeistusten muutoksia sekä niiden vaikutuksia vapaaehtoisille ilmastotoimille, suomalaisyrityksille ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden täyttämiselle.

”Trendinä on, että yritysvastuu tulee yhä enemmän pakottavan sääntelyn piiriin, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä murenee. Ilmastoyksiköiden tuotantoa, käyttöä ja ilmastoväittämiä aletaan säädellä - eli mitä yritys voi sanoa esimerkiksi omasta hiilineutraaliudestaan ja miten sen pitää ilmastotoimistaan raportoida”, kertoo Anna Laine, hankkeen projektin johtaja Gaia Consultingilta.

Raportissa esitellään, miten ilmastoyksiköitä tuotetaan ja miten niitä voidaan käyttää vapaaehtoisilla ja säädellyillä markkinoilla. Lisäksi tarkastellaan sääntelyn ja ei-sitovien ohjeistusten kehitystä, niiden asettamia reunaehtoja yrityksille sekä niiden vaikutuksia valtioiden ilmastotavoitteisiin. Lopuksi pohditaan EU:n ja Suomen mahdollista roolia ilmastotoimien kehityksessä.

Koska sääntely on yhä työn alla, sen tarkkoja vaikutuksia ei vielä tiedetä. Tämän vuoksi vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla on viime ajat eletty epävarmoissa tunnelmissa, kun yritykset odottavat päätöksiä sääntelyn tulevaisuudesta.

Väliraportin yhtenä tavoitteena onkin tukea Suomen kantojen muodostamista sääntelyä koskevissa EU-neuvotteluissa.

”Suomella on hyvä edelläkävijän asema, koska valtio on tehnyt paljon selvityksiä ja julkaissut kansallisen oppaan hyvistä käytännöistä ilmastoyksiköiden tuottamisessa ja käytössä. Eli voimme tuoda muille maille oppia”, sanoo Anna Pakkala, hankkeen projektipäällikkö Gaia Consultingilta.

Tärkeää olisi, että Suomi hyödyntäisi kerrytettyä tietopohjaa laadukkaan EU-sääntelyn kehittämiseksi vapaaehtoismarkkinoille. Olennaista olisi sääntelyn kehittäminen siten, että se tukisi lisäisten ilmastotoimien toteuttamista ja niiden tuottamien ilmastohyötyjen tarkoituksenmukaista jakautumista kansallisten tavoitteiden täyttämiseen.

Valtio voi toimia hiilimarkkinoilla monessa eri roolissa

Valtiolla voi olla sääntelyn kehittäjän ohella muitakin rooleja hiilimarkkinoilla, esimerkiksi ilmastoyksiköiden ostajana, rahoituksen ohjaajana ja mahdollistajana sekä kotimaassa tuotettujen hiilensidontaratkaisujen kehittäjänä ja skaalaajana.

”Suomessa tulisi käydä keskustelua esimerkiksi siitä, milloin valtion tulisi tukea markkinakehitystä. Yksi mahdollinen rooli on tukea kehityksen alkuvaiheessa olevia kalliita hiilenpoistoteknologioita, esimerkiksi niiden tutkimus- ja kehitystyötä”, sanoo Anna Laine.

Suomessa toteutetaan jo tällä hetkellä useita hiilensidontaratkaisuja, joilla tuotetaan hillintätuloksia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Ne keskittyvät pääasiassa maankäyttösektorille, ja niillä pyritään lisäämään metsien ja maatalousmaiden hiilinieluja sekä kasvattamaan hiilivarastoja.

Rahoituksen ohjaajana ja mahdollistajana valtio voi luoda suotuisan ja ennakoitavan sääntely-ympäristön ilmastorahoitukselle ja investoinneille sekä tarjota ajankohtaista raportointia markkinoiden kehittymisestä.

Valtio voi lisäksi tukea vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehitystä ostamalla tai myymällä ilmastoyksiköitä. Suomella ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kansallista strategiaa kansainväliselle markkinayhteistyölle.

Väliraportti ”Vapaaehtoisten ilmastotoimien rooli ja kansainvälisen viitekehyksen muutoksen vaikutukset Suomelle” perustuu kirjallisuuskatsaukseen, haastatteluihin ja kansainvälisen asiantuntijaryhmän työpajoihin. Raportti on osa Gaia Consultingin, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Perspectives Climate Group GmbH:n ja Laininen Law:n hanketta, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Anna Laine, Gaia Consulting, p. 050 513 1260, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.