Tutkimus: Pariisin sopimuksella on merkittävä vaikutus ilmastopolitiikkaan – tulevaisuus epävarmempi
Kansainvälisen ilmastopolitiikan painopiste on siirtynyt tavoitteiden ja sopimusten muotoilusta käytännön toteutukseen. Niin sanottu toimeenpanon aikakausi ja geopoliittiset muutokset, kuten Yhdysvaltojen vetäytyminen, lisäävät painetta uudistaa YK:n ilmastokokousten toimintatapoja.
Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta tuli 12. joulukuuta 2025 kuluneeksi kymmenen vuotta. Juhlavuoteen osui myös merkittävä hetki kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa: marraskuussa pidettiin YK:n ilmastosopimuksen 30. osapuolikokous. Ulkopoliittisen instituutin ja ympäristöministeriön laatimassa raportissa arvioidaan Pariisin sopimuksen vaikuttavuutta 2015–2025 ja tarkastellaan sen toimeenpanon keskeisiä haasteita tulevaisuudessa.
”Pariisin sopimuksen ohjaava vaikutus ilmastopolitiikkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut merkittävä. Sopimus tarjoaa riittävät oikeudelliset puitteet kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, mutta sen kansallinen ja kansainvälinen toimeenpano on ollut monella mittarilla vielä riittämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi.” sanoo raportin yksi kirjoittajista, UPIn tutkijatohtori Karoliina Pietarila.
”Kansainvälisen ilmastopolitiikan tila näyttää monesta eri näkökulmasta epävarmemmalta kuin vuonna 2015. Ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa osapuoli eli Yhdysvallat on ilmoittanut vetäytyvänsä Pariisin sopimuksen lisäksi vuoden 1992 ilmastopuitesopimuksesta. Virallisella erolla voisi olla vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, jos Yhdysvallat ei palaisi ilmastokokouksiin”, Pietarila toteaa.
Tänään, torstaina 22.1.2026, julkaistavassa raportissa tarkastellaan Pariisin sopimusta useista näkökulmista, mukaan lukien toimeenpano, kunnianhimomekanismin toimivuus, laajempi oikeudellinen konteksti, vapaaehtoiset toimet sekä kansainvälisen politiikan ja ilmastoneuvotteluiden kehitys. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten sopimuksen ohjaavaa vaikutusta voidaan tehostaa tulevina vuosina.
”Nykyisessä maailmantilanteessa monenkeskisten sopimusten tulevaa universaaliutta ja vaikuttavuutta ei voida pitää itsestään selvänä. Tämä lisää tarvetta vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja ilmastopolitiikan uskottavuutta”, Pietarila sanoo.
Selvityksessä kansainvälisen ilmastopolitiikan todetaan siirtyneen niin sanottuun toimeenpanon aikakauteen. Tätä vaihetta muovaavat suurten päästäjämaiden päästökehitys, Yhdysvaltojen ilmastopolitiikan vastareaktiot, BRICS-maiden kasvava rooli sekä muutokset perinteisissä neuvottelukoalitioissa. Toimeenpanon painottuminen asettaa uusia vaatimuksia myös YK:n ilmastokokouksille, joiden roolia ja toimintatapoja tulisi selkeyttää ja niiden kasvua hallita kestävästi.
Lisätietoja:
Karoliina Pietarila
Tutkijatohtori
Ulkopoliittinen instituutti
[email protected]
09-432 8833
https://fiia.fi/henkilo/karoliina-hurri
Marjo Nummelin
Ilmastoasioiden pääneuvottelija
p. 0295 250 227
[email protected]
Raportti julkaistaan myöhemmin ympäristöministeriön sarjajulkaisussa.
Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa Ulkopoliittisen instituutin verkkosivuilta: Pariisin sopimus 10 vuotta – mitä on saatu aikaiseksi ja mitä tarvitaan jatkossa? (fiia.fi)
Raportti liittyy Pariisi 10 vuotta -hankkeeseen, jota rahoittaa ympäristöministeriö. Raportin ovat kirjoittaneet Karoliina Pietarila, Antto Vihma (tutkimusprofessori, Ulkopoliittinen instituutti) & Kati Kulovesi (professori, Itä-Suomen yliopisto).