Hallitus esittää korotettua tukea opiskelija-asuntotuotantoon

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 27.11.2025 15.04
Tyyppi:Tiedote
Punatiilinen ja vaalea kerrostalorakennus kirkasta taivasta vasten. Rakennuksessa on isoja ikkunoita ja parvekkeita. Näkymä alaviistosta ylöspäin.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen opiskelija-asuntojen korkotukilainoja koskevista muutoksista. Jatkossa korkotukilainat opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen voisivat kattaa enimmillään 100 prosenttia kustannuksista.

Opiskelija-asuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista tuetaan pitkäaikaisilla korkotukilainoilla. Korkotukilainoissa valtio maksaa tukea lainan perusomavastuukoron ylittävälle osalle ja myöntää kohteelle täytetakauksen. Esityksen mukaan opiskelija-asuntojen korkotukilainan enimmäismäärää korotettaisiin siten, että lainan suuruus olisi enintään 100 prosenttia kohteen hyväksytyistä kustannuksista. Korkotukilainojen enimmäismäärä yleisesti on 95 prosenttia kustannuksista.

Korkotukilainan enimmäismäärän korotus on tarpeen, koska opiskelija-asuntoja tuottavilla yleishyödyllisillä yhteisöillä ei pääsääntöisesti ole mahdollisuutta kerätä omaa pääomaa lainan omarahoitusosuuteen. Aiemmin omarahoitusosuuden kattamista tuettiin erityisryhmien investointiavustuksilla.

”Hallitus haluaa lakimuutoksella turvata opiskelija-asuntotuotannon jatkumisen. Muutoksella luodaan edellytyksiä uusien rakennushankkeiden käynnistymiselle ensi vuonna, mikä osaltaan auttaa rakennusalaa matalasuhdanteessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.

Korkotukilainan hyväksymisestä päättää ympäristöministeriöön kuuluva Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Tapauskohtaisessa harkinnassa arvioidaan korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä sekä hanke- ja asumiskustannuksia. Korkotukilainaksi hyväksyminen edellyttää, että opiskelija-asunnoille on pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla ja asunnot soveltuvat opiskelijoiden käyttöön. Korkotukilaina ei jatkossakaan automaattisesti kata kohteen kaikkia kustannuksia, vaan omarahoitusosuutta voidaan edellyttää.

Valtion tukemia opiskelija-asuntoja on yhteensä yli 40 000. Niistä 85 prosenttia sijaitsee yliopistokaupungeissa. Valtion tukemia opiskelija-asuntoja on käytettävä opiskelijoiden vuokra-asuntoina vähintään 20 vuoden ajan. Suurin osa opiskelijoista asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, kun taas valtion tukemia asuntoja riittää keskimäärin vain noin viidesosalle. Tavoitteet nostaa korkeakoulutettujen nuorten määrää ja parantaa opintojen suorittamista tavoiteajassa korostavat tarvetta kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin.

Lainmuutos tulisi voimaan alkuvuonna 2026. Uutta sääntelyä sovellettaisiin myös vireillä oleviin korkotukilainan hyväksymistä koskeviin hakemuksiin.

Lisätietoja

Tarik Ahsanullah
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
puh. 050 301 5037 
[email protected]

Matleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto
puh. 0295 250 332
[email protected]