Kiertotalous keskeisillä sektoreilla
Näin toteutamme Kiertotalousohjelmaa
Jotta kiertotalous konkretisoituu, yhteiskunnan eri toimijoiden on muutettava toimintatapojaan ja luotava innovaatioita. Etenkin kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouspotentiaali on merkittävä, sillä ala on yksi suurimmista luonnonvarojen kuluttajista.
Kunnat ja alueet ovat kiertotalouden avainpelaajia. Ne voivat edistää merkittävästi kiertotaloutta tukevia palveluita ja ratkaisuja esimerkiksi suunnitellessaan yhdyskuntarakennetta ja tehdessään hankintoja. Kaupungit ja alueet ovat olleet esimerkiksi synnyttämässä yhteistyötä kiertotaloutta tukevien toimijaverkostojen ja ekosysteemien välille sekä kehittämässä yhdessä uusia ratkaisuja aidossa toimintaympäristössä.
Mitä teemme ja missä mennään
1. Solmimme kiertotalouden green deal-sitoumuksia
- Kiertotalouden green dealin kehitystyö alkoi maaliskuussa 2022 ja valmistui syyskuussa 2024. Mukana työssä oli lähes 90 toimijaa. Tavoitteena on edistää kiertotaloussiirtymää yrityksissä, toimialoilla, kunnissa ja alueilla. Toimijat voivat liittyä green dealiin omalla sitoumuksellaan syksystä 2024 alkaen, toimia toteutetaan vuoteen 2035 asti. Kiertotalouden green dealiin ehdotetut sitoumukset arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen, VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoista muodostuvassa arviointiryhmässä ennen lopullista hyväksymistä. Ryhmä arvioi sitoumusten vaikuttavuutta suhteessa Kiertotalousohjelman tavoitteisiin ja Kiertotalouden green dealin suuntaviittoihin. Kiertotalouden green deal pohjautuu tutkimuslaitosten johdolla laadittuun Suomen materiaalivirtojen analyysi ja skenaarioita -tutkimushankkeeseen. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Syke ja muut tutkimuslaitokset.
2. Perustamme kansallisen osaamisverkoston tukemaan yritysten, kuntien ja alueellisten ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämisessä.
- Maaliskuussa 2022 perustettu kiertotalouden osaamisverkosto eli Kiertotalous-Suomi (KiSu) kokoaa yhteen kiertotalouden osaajat, levittää tietoa ja hyviä toimintamalleja sekä parantaa toimijoiden valmiuksia kiertotalouden edistämiseen. Verkostoa luotsaavat Motiva Oy ja Suomen ympäristökeskus Syke. Kiertotalous-Suomi sekä Green Building Council Finland ovat myös Kierotalouden green dealiin sitoutuneiden organisaatioiden kotipesiä, jotka tarjoavat konkreettista tukea siirtymään kohti kiertotaloutta. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö.
3. Lisäämme kiertotaloustietoisuutta ja -osaamista kiinteistö- ja rakennusalalla.
- Toteutimme Kiertotalous rakentamisessa –kasvupolun yhdessä Kasvu Openin kanssa. Kyseessä oli rakentamisen kiertotalouden parissa toimiville yrityksille suunnattu ohjelma, jonka tavoitteena oli tarjota tukea kestävää kehitystä soveltavien rakennusalan yritysten kasvuun ja kehitykseen. Ohjelmaan valittiin 15 yritystä, ja se toteutettiin huhti-lokakuussa 2022. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö.
4. Kehitämme kaavoituksen periaatteita sekä rakentamisen ja tilojen käytön ohjausta niin, että ne tukevat kiertotaloutta
- Osana Rakentamislain uudistusta YM perusti asiantuntijaryhmän kehittämään uudisrakennusten elinkaariominaisuuksia. Uudisrakennusten pitkäikäisyyttä tukevaa, muunneltavuutta, korjattavuutta, purettavuutta, siirrettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä koskeva raportti valmistui vuoden 2024 alussa. Rambollin johdolla tehty selvitys käyttötarkoitusten muutosten reunaehdoista ja edistämisestä valmistui loppuvuonna 2023 ja aiheeseen liittyvä policy brief 2024 alussa. Toimenpidekokonaisuus sisältyy myös tammikuussa 2022 julkaistuun Suomen arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö.
- Elinkaariominaisuudet rakennuksen pitkäikäisyyden edistämisessä: Säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettävyys kiertotalouden välineinä | Julkaisuarkisto Valto
- Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset: Case toimistorakennus | Julkaisuarkisto Valto
- Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022-2023 | Julkaisuarkisto Valto.