Kiertotalouden kannusteet

Näin toteutamme Kiertotalousohjelmaa

Luonnonvarojen käyttö voi aiheuttaa päästöjä tai haittaa luonnon ekosysteemeille ilman, että haitan aiheuttaja joutuu maksamaan haitasta syntyneitä kustannuksia. Yrityksiltä ja kuluttajilta puuttuu usein taloudellisia kannusteita tehdä kiertotalouden kannalta suotuisia valintoja.

Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden rahoittamista. Parhaimmillaan julkinen TKI-rahoitus suuntaa innovaatiotoimintaa uusille aloille ja kannustaa yksityistä sektoria rahoittamaan kokeiluja ja innovaatioita, jotka edistävät kiertotaloutta.

Julkinen sektori voi tukea vähähiilisiä ja kiertotalouden mukaisia ratkaisuja hankkimalla tuotteita, palveluja ja urakoita, joiden ympäristövaikutukset ovat muita vaihtoehtoja pienemmät. Julkinen sektori voi luoda myös uusia markkinoita energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen hankkijana.

Mitä teemme ja missä mennään:

1. Kehitämme taloudellisia kannusteita, jotka tukevat luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähentävät hiilidioksidipäästöjä sekä edistävät kiertotalouden palvelumallien yleistymistä.

• Kierrätysteollisuus siirrettiin teollisuuden sähköveroluokkaan vuoden 2022 alusta alkaen.  Hallituksen esitys energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (Finlex). Vastuuorganisaatio: valtiovarainministeriö.
• Eduskunta hyväksyi veron Suomessa louhituille kaivosmineraaleille vuodesta 2024 alkaen. Veron tavoitteena on ohjata yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä. Lue lisää: Kaivosmineraaliverolaki 314/2023|Finlex.fi
• Kaatopaikkajätteen jäteveroa on korotettu vuodesta 2023 alkaen 70 eurosta 80 euroon tonnilta. Veropohjaa on myös laajennettu niin, että sitä maksetaan vuodesta 2023 alkaen rakentamisessa ja purkamisessa syntyvästä kipsijätteestä sekä vuodesta 2027 alkaen viherlipeäsakasta. Lue lisää: Laki jäteveronlain muuttamisesta 962/2022|Finlex.fi
• Arvioidaan tarve edistää kierrätystavoitteita ja kiertotaloutta jätteenpolton verolla. Valmistellaan vapaaehtoista green deal -sopimusta jätteenpolton päästöjen vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö.

2. Lisäämme vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja muun muassa julkisen sektorin rakentamisessa, energia- ja infrastruktuurihankkeissa sekä palveluiden hankinnoissa.

• Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO edistää vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja monin tavoin. Niihin kuuluu muun muassa neuvontapalvelu, Kiertotaloushankintojen KEINO-akatemia, alueelliset muutosagentit ja temaattiset kehittäjäryhmät. 
• Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen riskien jakaminen -hanke tarkasteli, miten uusien ratkaisujen käyttöönottoon liittyviä epävarmuuksia voidaan hallita. Hankkeen loppuraportti Kestävien ja innovatiivisten hankintojen riskien jakaminen julkaistiin toukokuussa 2022, ja siinä ehdotetaan muun muassa uusia julkisen rahoituksen malleja. Vastuuorganisaatio: työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia.
• Valmistelemme kestävien hankintojen digitaalista tietoalustaa. Se mahdollistaa kestävien hankintojen kriteerien tallentamisen, yhteiskehittämisen ja hyödyntämisen erilaisissa hankintaprosessissa. Alustaa pilotoidaan vuonna 2023. Vastuuorganisaatio: työ- ja elinkeinoministeriö.
• Motiva Oy laati selvityksen kiertotaloutta tukevan vähähiilisen infrarakentamisen hankintakriteereistä ja niiden kehitystarpeesta. Selvitys valmistui huhtikuussa 2022. Tavoitteena on ottaa ensimmäiset kriteerit käyttöön vuoden 2023 aikana. Loppuvuonna 2022 jatkamme keskusteluja aiheeseen liittyvän green deal –sopimuksen mahdollisuudesta ja hankintakriteerien jatkokehittämisestä. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö sekä Väylävirasto.

3. Vahvistamme rahoitusta vähähiilistä kiertotaloutta edistävälle tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja ekosysteemitoiminnalle sekä demonstraatio- ja laitosinvestoinneille.

• Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on varattu 110 miljoonaa euroa, jolla Business Finland rahoittaa teollisuuden kiertotalousratkaisuja ja demonstraatiolaitoksia. Vastuuorganisaatio: Business Finland.
• Euroopan alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja Osaava Suomi -ohjelmassa (2021-2027) on tavoitteena edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Rahoitusta kohdennetaan myös toimiin, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen. Vastuuorganisaatio: työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.
• Ympäristöministeriö myönsi kuntien ilmasto- ja kiertotaloushankkeille avustusta yli  miljoonaa euroa kesäkuussa 2022. Rahoitusta sai 20 hanketta, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä luonnonvarojen käytön kestävyyteen.  Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö.