Kiertotalouden kannusteet
Näin toteutamme Kiertotalousohjelmaa
Luonnonvarojen käyttö voi aiheuttaa päästöjä tai haittaa luonnon ekosysteemeille ilman, että haitan aiheuttaja joutuu maksamaan haitasta syntyneitä kustannuksia. Yrityksiltä ja kuluttajilta puuttuu usein taloudellisia kannusteita tehdä kiertotalouden kannalta suotuisia valintoja.
Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden rahoittamista. Parhaimmillaan julkinen TKI-rahoitus suuntaa innovaatiotoimintaa uusille aloille ja kannustaa yksityistä sektoria rahoittamaan kokeiluja ja innovaatioita, jotka edistävät kiertotaloutta.
Julkinen sektori voi tukea vähähiilisiä ja kiertotalouden mukaisia ratkaisuja hankkimalla tuotteita, palveluja ja urakoita, joiden ympäristövaikutukset ovat muita vaihtoehtoja pienemmät. Julkinen sektori voi luoda myös uusia markkinoita energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen hankkijana.
Mitä teemme ja missä mennään
1. Kehitämme taloudellisia kannusteita, jotka tukevat luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähentävät hiilidioksidipäästöjä sekä edistävät kiertotalouden palvelumallien yleistymistä.
- Hallitus on linjannut jäteveron kehittämisestä, että selvitetään jäteveron laajentamista koskemaan kaatopaikalle sijoitettavia, mutta hyötykäyttökelpoisia jätteitä. Selvitys koskee myös vaarallisia jätteitä. Selvitys valmistuu keväällä 2026.
- Kierrätysteollisuus siirrettiin teollisuuden sähköveroluokkaan vuoden 2022 alusta alkaen. Vastuuorganisaatio: valtiovarainministeriö.
- Eduskunta hyväksyi veron Suomessa louhituille kaivosmineraaleille vuodesta 2024 alkaen. Veroa korotettiin vuoden 2026 alusta lähtien. Metallimalmien vero on 2,5 % verotusarvosta, kun taas muiden mineraalien vero on 0,60 euroa tonnilta. Veron tavoitteena on ohjata yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä.
- Kaatopaikkajätteen jäteveroa on korotettu vuodesta 2023 alkaen 70 eurosta 80 euroon tonnilta. Veropohjaa on myös laajennettu niin, että sitä maksetaan vuodesta 2023 alkaen rakentamisessa ja purkamisessa syntyvästä kipsijätteestä sekä vuodesta 2027 alkaen viherlipeäsakasta.
2. Lisäämme vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja muun muassa julkisen sektorin rakentamisessa, energia- ja infrastruktuurihankkeissa sekä palveluiden hankinnoissa.
- Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet -hanke valmisteli laajassa sidosryhmäyhteistyössä kansalliset tavoitteet vuoteen 2035 vaikuttavuudeltaan merkittävimmille hankintakategorioille hiili- ja luontojalanjäljen vähentämiselle sekä kiertotalouden edistämiselle asettamalla keskeisille hankinnoille tavoitteet. Hankkeen ehdotusten pohjalta periaatepäätös julkisten hankintojen ekologisista tavoitteista hyväksyttiin valtioneuvostossa 13.3.2026. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö.
- Julkisten hankkijoiden green deal –sopimukset auttavat konkreettisesti vähähiilisten kiertotaloushankintojen toteuttamista (fokusoitu sopimus mm. päästöttömien työmaiden kestävistä hankinnoista ja varhaiskasvatuksen kestävissä hankinnoissa). Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö.
- Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO on edistänyt vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja KEINO-akatemian, muutosagenttien ja temaattisten kehittäjäryhmien avulla. KEINO-osaamiskeskuksen toiminta päättyi vuoden 2024 aikana, mutta osa toimenpiteistä säilyy.
- Opas vähähiilisten kiertotaloushankintojen tekemiseen auttaa tavoitteiden viemisessä hankintojen valmisteluun ja toteuttamiseen. Vastuuorganisaatio: valtiovarainministeriö.
- Kestävien hankintojen Kriteeripankki julkaistiin syksyllä 2023. Kriteeripankista julkisen sektorin toimijat voivat hakea valmiita vastuullisuusvaatimuksia omiin hankintoihinsa. Kriteerit on kehitetty vuoropuhelussa tilaajien, toimittajien ja alan keskeisten sidosryhmien kanssa. Vastuuorganisaatio: työ- ja elinkeinoministeriö.
- Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen riskien jakaminen -hanke tarkasteli, miten uusien ratkaisujen käyttöönottoon liittyviä epävarmuuksia voidaan hallita. Hankkeen loppuraportti "Kestävien ja innovatiivisten hankintojen riskien jakaminen" julkaistiin toukokuussa 2022, ja siinä ehdotetaan muun muassa uusia julkisen rahoituksen malleja. Vastuuorganisaatio: työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia.
- Motiva Oy laati selvityksen kiertotaloutta tukevan vähähiilisen infrarakentamisen hankintakriteereistä ja niiden kehitystarpeesta. Selvitys valmistui huhtikuussa 2022. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö sekä Väylävirasto.
3. Vahvistamme rahoitusta vähähiilistä kiertotaloutta edistävälle tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja ekosysteemitoiminnalle sekä demonstraatio- ja laitosinvestoinneille.
- Business Finland käynnisti Kiertotalous ja nollahukka –mission vuosiksi 2023-2025. Missiot ohjasivat BF:n toimintaa pitkällä aikavälillä. Niillä pyrittiin luomaan arvoa yhteiskunnalle laajasti ja etsimään merkittäviä tulevaisuuden markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille myös kiertotalouden systeemisen muutoksen osalta.
- Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on varattu 110 miljoonaa euroa, jolla Business Finland rahoittaa teollisuuden kierrätys- ja uudelleenkäyttöinvestointeja. Hankkeet toteutetaan vuoteen 2026 mennessä. Vastuuorganisaatio: Business Finland.
- Euroopan alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja Osaava Suomi -ohjelmassa (2021-2027) on tavoitteena edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Rahoitusta (noin 677 miljoonaa euroa) kohdennetaan myös toimiin, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen. Vastuuorganisaatio: työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.
- EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja Osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman yksi valtakunnallisista teemakokonaisuuksista on vihreä siirtymä. Yksi rahoitettavista teemoista on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta, johon kohdennetaan 11,5 miljoonaa euroa. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö.
- Ympäristöministeriö myönsi kuntien ilmasto- ja kiertotaloushankkeille avustusta yli miljoona euroa kesäkuussa 2022. Rahoitusta sai 20 hanketta, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Vastuuorganisaatio: ympäristöministeriö.