Hyppää sisältöön
Media

Selvitys: Puurakentaminen hienoisessa kasvussa asuinkerrostaloissa

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 15.7.2022 9.29
Tiedote

Puukerrostaloasuntojen määrä ja kerrosala ovat hienoisessa kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Puukerrostaloasuntoja on mahdollisesti toteutumassa noin 14 340 kappaletta. Puukerrostalohankkeet keskittyvät erityisesti pääkaupunkiseudulle, muista maakunnista Pirkanmaa erottuu positiivisesti.

"On hieno nähdä, että kerrostalojen rakentaminen puusta kiinnostaa monipuolisesti ympäri Suomea. Puu on uusiutuva materiaali ja rakennusmateriaalina se varastoi hiiltä pitkään. Puurakentaminen onkin hyvä tapa vähentää rakentamisen päästöjä ja luoda kaunista arkkitehtuuria", sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Keväällä 2022 tehdyn selvityksen mukaan Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 61 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puukerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia toimistorakennuksia. Edellisessä selvityksessä marraskuulta 2020 niitä oli 72.

Asuntojen määrä ja kerrosala ovat kasvaneet, vaikka hankkeiden määrä on vähentynyt. Puukerrostaloasuntoja on nyt toteutumassa noin 14 340 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 11 720 kappaletta. Varmoina pidettävien asuinkerrostalo- ja toimistotalohankkeiden keskimääräinen koko on kasvanut noin 10 000 rakennusneliömetristä 18 265 neliömetriin.

Hankkeista 26 on toteutumassa varmasti. Toissa vuonna varmoja hankkeita oli 24. Todennäköisiä hankkeita on tänä vuonna 18 ja mahdollisia 17 kappaletta. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa.

Lukuihin on huomioitu vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet, eli kaksikerroksiset luhtitalot eivät ole mukana, vaikka ne ovat tilastollisesti puukerrostaloja.

”Tärkeä muutos on hankkeiden koon kasvu verrattuna aiempiin vuosiin. Puu materiaalina taipuu moneen tarpeeseen, siitä voidaan rakentaa myös miljöitä ja arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia. Nytkin suunnitteilla on esimerkiksi puinen umpikortteli ja muita laajempia kokonaisuuksia”, Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.

13 maakuntaan suunnitteilla puukerrostaloja

Hankkeista 83 prosenttia keskittyy Uudellemaalle ja Pirkanmaalle, mutta hankkeita on suunnitteilla tasaisesti ympäri Suomea, yhteensä 13 maakuntaan. Vain Lappiin, Etelä-Savoon, Etelä-Karjalaan, Kanta-Hämeeseen ja Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli kaksikerroksisia puukerrostalohankkeita. Huomioitavaa on, että kaikki hankkeet eivät mahdollisesti ole tulleet kartoituksen tekijän tietoon.

“Erityisesti kasvukeskukset näyttävät heränneen puun käytön lisäämiseen rakentamisessa: peräti kaksi kolmasosaa hankkeista löytyy Uudeltamaalta, jossa eniten puurakentamista kaavaillaan Helsinkiin. Helsingissä asumisen lisäksi keskitytään myös puiseen toimistorakentamiseen. Esimerkiksi Wood City -puukortteli täydentyy toisella toimistotalolla suunnitellun hotellin sijaan”, Petri Heino kuvaa.

Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2022. Hankekannan tilaajana toimi tänä vuonna ympäristöministeriö. Tiedot perustuvat kuntien julkisiin tietoihin. Tietojen ajantasaisuus on pyritty varmistamaan kunnilta. Hankekannan on koonnut oululainen arkkitehti Janne Tolppanen.

Puukerrostalohankkeet on jaettu selvityksessä kolmeen eri luokkaan toteutumispotentiaalin mukaan: varmat, todennäköiset ja mahdolliset. Luokitus kuvastaa alueiden ja kohteiden toteutumistodennäköisyyttä puurakenteisena. Hankekantaan on kerätty kaikki vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet sekä kaikki merkittävät suuren mittakaavan puurakenteiset julkiset rakennukset Suomessa. Hankekannassa ei esitetä jo toteutuneita kohteita.

Lisätietoja:
​​​​​

Sameli Sivonen (ministerin haastattelupyynnöt)
Ministeri Ohisalon erityisavustaja
p. 050 4066 855
[email protected]

Sini Koskinen
Asiantuntija
p. 0295 250 420
[email protected]

​​​​​​​Korjattu 29.8.2022 kolmannessa kappaleen loppu muotoon: "... noin 10 000 rakennusneliömetristä 18 265 neliömetriin."