Julkinen kuulutus: Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma

Valtioneuvosto on 4.12.2025 pidetyssä yleisistunnossa hyväksynyt ja antanut eduskunnalle ilmastolain (423/2022) mukaisen selonteon keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU), joka sisältää toimia taakanjakosektorinpäästövähennysten vauhdittamiseksi.

Ympäristöministeriön johdolla valmisteltu KAISU sisältää sekä arvion nykyisten taakanjakosektorin toimien riittävyydestä että lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen kasvihuonekaasupäästöt. 

Päätösaineisto nähtävillä  

Valtioneuvoston päätös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta on nähtävillä 12.12.2025-19.1.2026: Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (pdf).

Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa ilmastosuunnitelma säilytetään pysyvästi. 

Hallintolain (434/2003) 62 a  §:n mukaan tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla. Ilmoitus on julkaistu 12.12.2025. 

Muutoksenhaku 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti.  Ilmastolain mukaan valitusoikeus ilmastopolitiikan suunnitelmaa koskevasta valtioneuvoston päätöksestä on: 

1. sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea; 
2. 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden etuja sääntöjensä mukaan edustavalla valtakunnallisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai, jos ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea maan tiettyä aluetta tai sen osaa, vastaavanlaisella paikallisella tai alueellisella yhdistyksellä; 
3. sellaisella valtakunnallisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on luonnon-, terveyden- tai ympäristönsuojelun edistäminen; 
4. maakunnan liitolla, jos ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea maakunnan aluetta; 
5. valtakunnallisella valtion viranomaisella, jonka toimialaan liittyviä yleisiä etuja ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen erityisellä tavalla koskevat, sekä muulla valtion viranomaisella, jonka toimialaan ja toimialueeseen liittyviä yleisiä etuja ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen erityisellä tavalla koskevat; 
6. saamelaiskäräjillä; 
7. kolttien kyläkokouksella. 

Edellä 1–2 ja 4–5 kohdassa tarkoitetun valittajan on valituksessaan esitettävä selvitys siitä, mihin erityiseen tapaan valitusoikeus perustuu. Jos valituksen yhteydessä ei ole esitetty valitusoikeuden perusteena olevaa erityistä tapaa, hallintotuomioistuin voi jättää valituksen tutkimatta varaamatta valittajalle tilaisuutta täydentää valitustaan. 

Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika päättyy 19.1.2026 

Asian tausta 

EU-velvoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaudella 2021–2030 jokaiselle vuodelle on asetettu päästökiintiö. Jos päästöt alittavat kiintiön yhtenä vuonna, syntyy joustoa seuraaville vuosille. Silti koko kauden päästöjen on pysyttävä EU:ssa sovitussa enimmäismäärässä. 

Vuonna 2024 Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat pienentyneet 26 prosenttia vuodesta 2005. Tieliikenne vastaa yli kolmasosaa taakanjakosektorin päästöistä ja maatalous neljäsosaa. Merkittäviä päästölähteitä ovat myös työkoneet ja rakennusten erillislämmitys. 

Suomi alitti vuosittaiset päästökiintiöt 2021–2023, mikä loi ylijäämää ja joustoa tuleville vuosille. Yhdessä lisätoimien ja aiemmissa ilmastosuunnitelmissa linjattujen toimien kanssa tämä tekee EU:n päästövähennysvelvoitteen täyttämisen mahdolliseksi. Vuoden 2030 päästöjen puolitustavoite saavutetaan siis joustojen avulla. 

Seuraavaksi eduskunta ottaa kantaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Suunnitelman toimeenpano alkaa välittömästi. 

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian kanssa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu kansalliseen ilmastolakiin. Nyt kyseessä on kolmas KAISU, edellinen laadittiin vuonna 2022. 

Lisätietoja 

Sally Weaver 
erityisasiantuntija 
[email protected]  
p. 050 432 7712 

Saameksi

Pohjoissaame: Almmolaš gulahus: Gaskaguhkes áigegaskka dálkkádatplána
Inarinsaame: Almolâš kulluuttâs: Koskâkuhes äigikooskâ šoŋŋâdâhvuávám
Koltansaame: Õõlmâs kuultõs: Kõskk-kuʹǩes äiʹǧǧkõõsk äimmõsplaan