Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta
Pyöreän pöydän keskustelua sävytti Ukrainan tilanne ja tarve nopeaan siirtymään pois fossiilisista polttoaineista.
”Olemme Euroopassa nyt erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa. On tärkeää, että myös tällaisena aikana olemme koolla toisen kriisin, ilmastonmuutoksen, äärellä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alleviivaa tarvetta irtautua fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian. Fossiilivapaa hyvinvointivaltio on parempi niin ympäristölle kuin turvallisuudelle”, puheenjohtajana toiminut ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toteaa.
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän teemana oli keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimien riittävyys. Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa linjataan taakanjakosektorin toimet, joilla Suomi saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja on hiilineutraali vuonna 2035.
Tutkimuslaitosten tekemistä arvioinneista sekä lausuntokierroksen palautteesta kokouksessa alustivat Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen sekä ympäristöministeriön ympäristöneuvos Magnus Cederlöf. Sekä tutkimuslaitosten että lausunnonantajien pääviesti on, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimia tulisi vahvistaa.
Venäjän toimet lisäsyy ilmastotyön vauhdittamiseen
Pyöreässä pöydässä pidettiin tärkeänä, että Suomi toimii jännitteisessäkin maailmanpoliittisessa tilanteessa johdonmukaisesti.
”Suomen ja Euroopan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Turvallisuuspolitiikan lisäksi keskiössä on talous- ja energiapolitiikka. On entistä tärkeämpää jouduttaa siirtymää, joka lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista. Nyt tarvitaan sellaisia toimia, jotka lisäävät luottamusta”, Sitran johtaja Mari Pantsar totesi.
Pyöreässä pöydässä todettiin, että Venäjän toimien lisäksi myös tänään julkaistu IPCC:n ilmastoraportti tuovat raskaita syitä vauhdittaa luopumista fossiilisista polttoaineista. Lisäksi keskustelussa korostui tarve pohtia, miten ilmastotoimia nopeutetaan ja huoltovarmuutta parannetaan samaan aikaan.
Pyöreän pöydän jäsenten mukaan mahdollisia lisätoimia tulisi kohdistaa erityisesti liikenteeseen ja maatalouteen, mutta samalla korostettiin, että erityisen tärkeää on, etteivät toimet lisää vastakkainasettelua ja levottomuutta.
”Koko hallituksen ilmastopolitiikka nojaa siihen, että suomalaiset sitä tukevat. Ja tässä hetkessä se on tietenkin tärkeämpää kuin koskaan”, summasi ministeri Kari.
Lisätietoja
Milja Henttonen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
p. 050 599 3094
[email protected]
Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]
Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.
Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035.