Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna
Media

Hallitus suhtautuu myönteisesti EU:n päästökaupan uudistamiseen

Ympäristöministeriö
7.10.2021 13.29
Tiedote

Hallitus suhtautuu myönteisesti EU:n päästökaupan vahvistamiseen ja sen käytön laajentamiseen. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen EU:n päästökauppadirektiivin uudistamisesta ja markkinavakausvarantopäätöksen muuttamisesta.

Komissio ehdottaa, että EU:n päästökauppaan sisältyvien sektoreiden päästöjä tulisi vähentää 61 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Tavoitteen saavuttamiseksi päästökattoon tehtävää vuosittaista leikkausta kiristettäisiin, ja direktiivin voimaantuloa seuraavana vuonna päästökauppajärjestelmän liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää leikattaisiin kertaluonteisesti. Lisäksi komissio ehdottaa toimia, jolla päästökauppajärjestelmän toiminnan vakautta varmistavaa ns. markkinavakausvarantoa vahvistettaisiin.

Valtioneuvosto pitää päästökauppaa tärkeimpänä politiikkatoimena EU:n päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi ja korostaa, että nykyisen päästökaupan päästövähennysten osuutta suhteessa taakanjakosektorin päästövähennyksiin tulisi edelleen kasvattaa. Valtioneuvosto katsoo tarpeelliseksi kiristää lineaarista päästövähennyskerrointa, leikata päästökattoa ja vahvistaa markkinavakausvarantoa. Valtioneuvosto korostaa, että liikkeellä olevien päästöoikeuksien ylijäämää on vähennettävä merkittävästi, jotta päästövähennykset saavutetaan kustannustehokkaasti.  Markkinavakausvarannon sisäänottoprosentin ja päästöoikeuksien kertaluonteisen leikkauksen oikeaa tasoa on kuitenkin vielä arvioitava neuvotteluissa saatavien lisätietojen pohjalta.

Hallitus tukee meriliikenteen sisällyttämistä päästökauppaan ja suhtautuu positiivisesti erillisen tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmän perustamiseen

EU:n nykyiseen päästökauppajärjestelmään kuuluvat tällä hetkellä suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä EU:n Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne. Nyt komissio ehdottaa, että meriliikenne sisällytettäisiin päästökauppaan asteittain 2023-2026. Päästökauppaa sovellettaisiin komission ehdotuksen mukaan laivojen hiilidioksidipäästöihin, jotka syntyvät niiden ollessa jäsenvaltioiden satamissa, matkoilla jäsenvaltioiden satamien välillä sekä puoleen niistä päästöistä, jotka syntyvät matkoilla jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden satamien välillä.

Valtioneuvosto tukee ehdotusta, mutta korostaa, että neuvotteluissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota vaikutuksiin Suomen meriklusteriin ja kansalliseen kilpailukykyyn.

Lisäksi komissio ehdottaa erillisen tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmän perustamista. Järjestelmä kohdistuisi polttoaineen jakelijoihin, ja sen tavoitteena olisi 43 prosentin päästövähennys 2030 mennessä verrattuna 2005 tasoon. Uuden järjestelmän mukainen päästöoikeuksien huutokauppa käynnistyisi 2026. Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti esitykseen uudesta päästökaupasta, mutta korostaa, että ehdotuksesta tulee vielä saada lisätietoja.

Komissio ehdottaa myös innovaatiorahaston koon kasvatusta sekä muutoksia sen käyttökohtei­siin. Valtioneuvosto suhtautuu näihin alustavan myönteisesti.

Päästökauppadirektiivi on yksi 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotuksista

Päästökauppadirektiivi on osa laajempaa EU:n ilmastopakettia eli 55-valmiuspakettia, jonka Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa. Paketilla pannaan toimeen EU:n tavoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että 55-valmiuspaketin kunnianhimon taso kokonaisuudessaan varmistetaan ja 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan tai ylitetään.

Säädösehdotusten käsittely on alkanut Euroopan unionin neuvoston työryhmissä. Neuvottelut kestävät ainakin vuoteen 2022 asti.

Lisätiedot:

Laura Aho
Neuvotteleva virkamies
p. 029 525 0135
[email protected]