Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna
Media

Kiertotalousohjelma ehdottaa toimia ympäristö- ja taloushaasteisiin – myös taittamaan ylikulutusta

Työ- ja elinkeinoministeriöYmpäristöministeriö
13.1.2021 8.52
Tiedote

Kiertotalouden strategisen ohjelmaehdotuksen laatinut työryhmä esittää tavoitteet ja keinot, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä. Työryhmä ehdottaa, että valtioneuvosto asettaa konkreettisen ja kunnianhimoisen tavoitteen luonnonvarojen kestävälle käytölle*.

”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi” sisältää suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta. Ohjelmaehdotusta on valmistellut noin 250 hallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajaa. Valmistelua tuki myös kansalaisten kiertotalousraati, ja ohjelmaa voi kommentoida avoimissa verkkokyselyissä.

”Kiertotalousohjelma on laaja-alainen ja sen tavoitteet tukevat Suomen edelläkävijyyttä. Se mahdollistaa toteutuessaan kestävän hyvinvoinnin rakentamisen. Tarvitsemme koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksen, jotta lineaarisesta taloudesta voidaan siirtyä ympäristö- ja taloushaasteisiin ratkaisuja tarjoavaan kiertotalouteen”, ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen toteaa.

"Siirtymä kiertotalouteen on Suomelle merkittävä mahdollisuus. Hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet esimerkiksi hiilineutraalisuudesta ja Suomen edelläkävijyydestä kiertotaloudessa ovat antaneet suunnan myös ohjelmatyömme päätavoitteille. Hallitus arvioi ohjelmansa toteutumista ensi keväänä. Silloin se myös näyttää suunnan sille, mitä on koronan jälkeinen elinkeino- ja ympäristöpolitiikka. Siihen tämä ohjelma antaa ratkaisuja”, Karhinen sanoo.

”Ohjausryhmä ehdottaa, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat vuoteen 2035 mennessä”, Karhinen linjaa.

Ministeri Mikkonen kertoo, että valtioneuvosto tekee ohjelman pohjalta periaatepäätöksen, joka lähetetään lausuntokierrokselle alkuvuodesta.

”Suomi on vasta kiertotalouden alkutaipaleella. Ilmastopolitiikassa on nähty, miten määrälliset tavoitteet vauhdittavat ja konkretisoivat työtä. Siksi myös kiertotaloustyöhön tarvitaan nyt konkreettiset tavoitteet. Kestävyyskriisin ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee uuden suunnan, johon kiertotalousohjelma antaa askelmerkit. Niiden toteuttamiseen tarvitaan niin valtiota kuin kuntia sekä yrityksiltä uudenlaista tuotesuunnittelua, innovaatioita ja yhteistyötä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.

”Digitalisaation tukema kiertotalous on merkittävä työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kun uudistamme taloutta ja elvytämme sitä koronaepidemian jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland tukevat teollisia kiertotalouden investointeja, joiden tämän vuoden hauista kuulemme alkuvuoden aikana”, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Omistamisen sijasta tuote palveluna -ratkaisuja

Kiertotalouden eteneminen edellyttää palvelullistamista eli tuote palveluna -liiketoimintamalleja niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoille. Asiakkaat, yritykset ja kotitaloudet, saavat tuotteen tuoman hyödyn palveluina ilman, että heidän täytyy itse omistaa tai ylläpitää tuotetta. Yrityksille palvelullistaminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pitkiä asiakassuhteita, kun ne esimerkiksi sitoutuvat korjaamaan, huoltamaan ja ylläpitämään tuotetta sekä ottamaan tuotteen – ja sen sisältämät resurssit – käytön jälkeen hyödynnettäväksi. Asiakkaan ja kiertotalouden näkökulmasta on hyvä, että tavaroita ei seiso käyttämättöminä tai vähässä käytössä kodeissa ja varastoissa.  

Palvelullistamista täytyy tukea kehittämällä lainsäädäntöä, taloudellisia kannusteita ja verotusta. Lisäksi kansalaisia täytyy auttaa löytämään kiertotalouspalveluja ja parantaa niiden houkuttelevuutta.

Suomesta digitaalisen kiertotalouden kärkimaa

Materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvä tieto lisää niiden tehokasta käyttöä ja arvoa. Ilman tietoa materiaalivirrat eivät kierrä tehokkaasti ja turvallisesti käyttäjien kesken eivätkä kiertotalouden toimintamuodot, kuten jakamistalous, onnistu. 

Jotta kiertotaloudelle tärkeää tietoa voidaan hyödyntää, tieto tulee määritellä, kerätä, avata ja linkittää sekä luoda datan käytölle turvalliset pelisäännöt. Tiedon avulla on mahdollista arvioida kiertotalouden edistymistä ja ohjata kiertotaloustoimia. Suomi voi olla edelläkävijä kehittämällä ja koordinoimalla kiertotalouteen sovellettavaa data-arkkitehtuuria eurooppalaisilla yhteistyöalustoilla.

Kiertotaloudessa tarvitaan uusia taitoja, mikä edellyttää koulutusjärjestelmän ja työelämäosaamisen uudistamista. Esimerkiksi kiertotalous talousjärjestelmän uutena perustana tulee sisällyttää eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin.

Kiertotalous elinkeinopolitiikan osaksi

Ohjelma nostaa kiertotalouden yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikkaa ohjaavaksi strategiseksi painopisteeksi. Verotuksen, lainsäädännön ja julkisten investointien on tuettava kiertotaloutta.

Hallitusohjelman mukaisessa kestävän kehityksen verouudistuksessa tulee arvioida mahdollisuuksia hinnoitella luonnonvaroja. Kiertotalouteen tulee ohjata julkista rahoitusta mukaan lukien EU:n elpymisinstrumentin rahoitusta sekä parantaa rahoituksen vaikuttavuutta.

Kiertotalous edellyttää yhteistyötä ekosysteemeissä, joissa toisistaan riippuvaiset arvoketjun tai eri sektoreiden toimijat kehittävät uusia ratkaisuja. Suomeen on perustettava ekosysteemien kehitys- ja kasvukiihdyttämöjä.

Julkisella sektorilla on hankittava ja suunniteltava vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa.

Luonnonvarojen käytön kansallinen sopimus

Kiertotalous ei toteudu ilman tekijöitä. Ohjelma nostaa esille erityisesti energia- ja materiaali-intensiivisen teollisuuden, kiinteistö- ja rakennusalan sekä kunnat ja alueet. Ohjelmassa ehdotetaan luonnonvarojen käytön kansallista sopimusta, johon yritykset ja kunnat voivat liittyä ja tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi sekä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi.

Kuntien ja alueiden ehdotetaan sisällyttävän kiertotalouden osaksi kuntastrategiaa, johtamista ja budjetointia. Kuntien ja alueellisten ekosysteemien tukemiseksi tulee perustaa kansallinen osaamisverkosto.

Rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi ohjelmassa suositellaan valtionhallintoa, kuntia ja alan yrityksiä ottamaan käyttöön taloudellisia kannusteita ja hankintakäytäntöjä, jotta alalle syntyy kilpailua hiilineutraalin kiertotalouden ratkaisuilla. Myös rakentamisen ja kaavoituksen ohjausta pitää kehittää kiertotaloutta tukevaksi. Ohjelma suosittelee kaikkia kiinteistönomistajia tehostamaan tilojen käyttöä ja vähentämään niiden vajaakäyttöä.

Lisätietoja

Kiertotalousohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen, [email protected] (soittopyyntöjä välittää myös viestintäasiantuntija Ulla Ahonen, p. 029 525 0052)

Ympäristöministeriö: neuvotteleva virkamies Taina Nikula, p. 029 525 0202, [email protected]

Työ- ja elinkeinoministeriö: erityisasiantuntija Sari Tasa p. 029 504 8242, [email protected]

*Maa- ja metsätalousministeriö jätti ohjausryhmän luonnonvaralinjauksiin eriävän mielipiteen