Lisävauhtia päästövähennyksiin – hallitus hyväksyi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman
Suomi on saavuttamassa kaudelle 2021–2030 EU:ssa yhteisesti asetetut taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet. Valtioneuvosto antoi 4.12.2025 eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU), joka sisältää toimia päästövähennysten vauhdittamiseksi.
Ympäristöministeriön johdolla valmisteltu KAISU sisältää sekä arvion nykyisten taakanjakosektorin toimien riittävyydestä että lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen kasvihuonekaasupäästöt.
”Päästövähennykset taakanjakosektorilla etenevät hienosti. Hallituksen linjaamien monipuolisten lisätoimien avulla saavutamme EU:n päästövähennysvelvoitteet. Lisätoimet myös luovat yrityksille edellytyksiä uudistua, investoida vähähiilisiin ratkaisuihin ja toisaalta toimia ennustettavassa toimintaympäristössä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.
Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään EU-velvoitteiden mukaisesti
EU-velvoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaudella 2021–2030 jokaiselle vuodelle on asetettu päästökiintiö. Jos päästöt alittavat kiintiön yhtenä vuonna, syntyy joustoa seuraaville vuosille. Silti koko kauden päästöjen on pysyttävä EU:ssa sovitussa enimmäismäärässä.
Vuonna 2024 Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat pienentyneet 26 prosenttia vuodesta 2005. Tieliikenne vastaa yli kolmasosaa taakanjakosektorin päästöistä ja maatalous neljäsosaa. Merkittäviä päästölähteitä ovat myös työkoneet ja rakennusten erillislämmitys.
Suomi alitti vuosittaiset päästökiintiöt 2021–2023, mikä loi ylijäämää ja joustoa tuleville vuosille. Yhdessä lisätoimien ja aiemmissa ilmastosuunnitelmissa linjattujen toimien kanssa tämä tekee EU:n päästövähennysvelvoitteen täyttämisen mahdolliseksi. Vuoden 2030 päästöjen puolitustavoite saavutetaan siis joustojen avulla.
Rakenteellisia ratkaisuja ja vähähiilisten investointien tukea
KAISUssa esitellyt lisätoimet koostuvat pääasiassa erilaisista tuista ja kannusteista. Lisätoimilla tavoitellaan vähintään 0,9 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäistä päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykykehitykseen.
Liikenteessä tuetaan sähkön latausinfran rakentamista ja raskaan kaluston vähähiilisiä hankintoja. Rakennusten osalta edistetään öljylämmityksestä luopumista ja työkoneiden osalta sähköistymistä. Lisäksi nostetaan maltillisesti kevyen polttoöljyn uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vähentää päästöjä useilla sektoreilla. Jätteenpoltossa tuetaan hiilidioksidin talteenottoa. Maataloudessa painopisteet ovat turvemaiden kosteikkotoimien varmistamisessa, lannankäsittelyn päästöjen vähentämisessä ja täsmäviljelyn kehittämisessä.
Taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamiseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia. Päästökehitykseen vaikuttaa se, miten ja millä aikataululla ilmastotoimien toimeenpano etenee. Esimerkiksi ei ole varmaa, saadaanko jätteenpolton hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista päästövähennyksiä jo ennen vuotta 2030. Riskeihin kuuluu myös EU:n maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin velvoitteiden kytkentä, minkä johdosta maankäyttösektorin 2021–2025 vaje voi siirtyä lisätaakaksi taakanjakosektorille.
KAISU on osa ilmastolain suunnittelujärjestelmää
Seuraavaksi eduskunta ottaa kantaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Suunnitelman toimeenpano alkaa välittömästi.
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian kanssa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu kansalliseen ilmastolakiin. Nyt kyseessä on kolmas KAISU, edellinen laadittiin vuonna 2022.
Lisätiedot
Lyydia Ylönen
Ministeri Multalan erityisavustaja
ympäristöministeriö
p. 050 476 1341
[email protected]
Sally Weaver
p. 029 525 0121
[email protected]