Monitoimialus nostaa Suomen öljyntorjuntavalmiutta
"Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakykyä on nostettava Suomenlahdella nopeasti lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten takia. Tänään hyväksytty valtuus tilata monitoimialus parantaa ratkaisevalla tavalla Suomen torjuntavalmiutta. Monitoimialus pystyy työskentelemään vaikeilla keleillä ja jääolosuhteissa ja sen nopeudesta on hyötyä erityisesti kemikaalivahinkojen torjunnassa," totesi tyytyväinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam lisätalousarvioneuvottelujen jälkeen.
Suomen öljyntorjuntaa on parannettu määrätietoisesti useilla erillisillä toimilla tällä hallituskaudella. Tuorein esimerkki tästä saatiin tänään, kun valtion ensimmäiseen lisätalousarvioon sisällytettiin tilausvaltuus uuden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan tarkoitetun monitoimialuksen hankkimiseksi. Tilausvaltuus on 35 miljoonaa euroa. Sopimus monitoimialuksen hankinnasta voitaneen tehdä kilpailutuksen jälkeen tämän vuoden syksyllä.
Päätös monitoimialuksen hankinnasta perustuu pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaisesti ympäristöministeriö on myös selvittänyt millaisia mahdollisuuksia olisi perustaa Suomeen uusi öljyntorjunnan osaamiskeskus. Lisätietoja osaamiskeskuksen taloudellisista toimintaedellytyksistä saatiin huhtikuussa. "Tavoitteenani on, että päätös osaamiskeskuksen perustamisesta syntyy tämän vuoden aikana," paljastaa ympäristöministeri Enestam.
Öljyntorjuntavalmiutta on parannettu myös peruskorjaamalla kolme valtion alusta avomerikelpoiseksi öljyntorjunta-alukseksi. Väylänhoitoalus Seilin ja ulkovartioalus Tursaksen peruskorjaus saatiin valmiiksi vuonna 2005 ja tänä vuonna valmistuu ulkovartioalus Uiskon peruskorjaus. Lisäksi Suomi on osaksi rahoittanut Viron merenkulkulaitoksen väylänhoitoaluksen EVA 316 peruskorjauksen. Se varustettiin myös samoin öljyntorjuntavarustein kuin sen sisaralus Seili. Öljyntorjuntaa on järjestelmällisesti parannettu ja öljyvahinkojen aiheuttamia tuhoja korjattu myös ympäristöministeriön hoidossa olevan öljysuojarahaston varoilla.
Huhtikuun alusta lähtien niille aluksille, jotka syyllistyvät tahallisiin öljypäästöihin Suomen aluevesillä tai talousvyöhykkeellä, on voitu langettaa öljypäästömaksu. Rajavartiolaitos voi määrätä maksun aluksen omistajalle tai laivaisännälle välittömästi, kun syyllisyydestä on riittävä näyttö. Maksu on pienimmilläänkin useita tuhansia euroja, eikä maksulle ole määritetty laissa ylärajaa.
Öljyvahingon jo tapahduttua on olennaista, että tietoa onnettomuusalueen ympäristöoloista saadaan torjunnasta vastaaville viranomaisille nopeasti. Suomen ympäristökeskuksessa on juuri otettu käyttöön tutkasatelliittikuvia hyödyntävä uusi Internet-pohjainen karttajärjestelmä BORIS (Baltic Oil Response Information System). Järjestelmän välityksellä voidaan laskea havaitulle öljypäästölle kulkeutumisennuste ja esittää tulos yhdessä muiden paikkatietojen ja satelliittikuvien kanssa.
Pari vuotta sitten Suomen ympäristökeskuksessa valmisteltiin myös MARIS-tietojärjestelmä (Maritime Accident Response Information System). Sitä voidaan hyödyntää Itämeren alueen maissa riskinarvioinnissa ja sen avulla saadaan myös tietoja hälytys-valmiudessa olevista aluksista kussakin maassa. Tietojärjestelmän kehittämistä rahoitti Pohjoismaiden Ministerineuvosto ympäristöministeri Enestamin aloitteesta. Tietojärjestelmän päivitys, ylläpito ja jatkokehittely on tällä hetkellä Itämeren suojelukomission (HELCOM) vastuulla.
Tarve parantaa Suomen öljyntorjuntavalmiutta johtuu ennen kaikkea Venäjän jatkuvasti kasvavista öljynkuljetuksista Suomenlahdella. Vuonna 2005 Suomenlahden öljykuljetusten määrä oli 135 miljoonaa tonnia ja ne voivat ylittää 200 miljoonan tonnia jo ennen vuotta 2010. Myös muu laivaliikenne väylillä on kasvanut nopeasti.