EU:n ympäristöministerit sopivat Euroopan merien suojelun perusteista
Suomen puheenjohtajakausi jatkui tänään neuvoston kokouksella Brysselissä. EU:n ympäristöministerit pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen meristrategiadirektiivistä, jonka tavoitteena on, että Euroopan merien ympäristön tila paranee vuoteen 2021 mennessä.
"Direktiivi on merkittävä askel merien suojelussa. Meret ovat kautta aikojen olleet eurooppalaisille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Niiden huononeva ekologinen tila on ollut laajalti huolenaiheena. Merien suojelun tehostaminen tulevia sukupolvia varten on meidän tehtävämme. Tänään löydetty yhteisymmärrys on rohkaiseva merkki siitä, että voimme tämän velvoitteen kunnialla kantaa", totesi neuvoston istunnossa puhetta johtanut ympäristöministeri Jan-Erik Enestam.
"Olen tyytyväinen tänään saavutettuun tulokseen myös siksi, että meriympäristödirektiivin valmistelu on ollut yksi puheenjohtajakautemme painopisteistä. Tuloksen arvoa lisää myös se, että kyseessä on hyvin moniulotteinen hanke ja monet sen yksityiskohdista olivat auki liki loppuun saakka. Suomalaisten sitkeä ja päämäärätietoinen työ puheenjohtajamaana varmisti sen, että tämä pursi saatiin onnellisesti satamaan kautemme loppumetreillä", korosti Enestam.
Direktiivi tuo mertensuojeluun yhdenmukaisen lähestymistavan ja yhteiset tavoitteet kaikkialla Euroopassa. Yhteisistä tavoitteista huolimatta merialueiden ongelmia käsitellään kuitenkin merialuekohtaisesti ja ottaen huomioon vallitsevat luonnonolot.
Jäsenmaiden tulee räätälöidä omille merialueilleen strategia, johon kuuluu ympäristön tilan arviointi, meriympäristön hyvän tilan mukaiset tilatavoitteet, tilaa kuvaavat mittarit, seuranta sekä toimenpideohjelma tilan parantamiseksi. Strategioiden avulla meriympäristön tulisi kaikkialla Euroopassa kehittyä kohti hyvää tilaa vuoteen 2021 mennessä eikä se ainakaan saa heiketä missään.
Direktiivi korostaa kansainvälistä yhteistyötä sekä jäsenmaiden kesken että kullakin merialueella ja myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Direktiivin toimeenpanossa hyödynnetään myös alueellisia merensuojelusopimuksia. Esimerkiksi Itämerellä työ tapahtuu Itämeren suojelukomission HELCOMin puitteissa ja kiinteässä yhteistyössä myös Venäjän kanssa.
Direktiiviä sovelletaan EU:n merialueilla sekä rannikkovesillä sisävesien ulkorajaksi määritellystä ns. perusviivasta talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka. EU:n sisävesillä ja rannikkovesillä sovelletaan vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) määräyksiä. Näin meristrategiadirektiiviä sovelletaan uloimmilla rannikkovesillä vain niiltä osin kuin VPD:n huomioimien asioiden ulkopuolelle jää merensuojelun kannalta oleellisia asioita.
Neuvostossa kiirehdittiin kansainvälisten ilmastoneuvottelujen jatkoa
Neuvosto hyväksyi päätelmät Nairobin ilmastokokouksien tuloksista ja ilmastoneuvotteluihin liittyvästä jatkotyöstä. Keniassa marraskuussa pidettyjen kokousten tulokset vastasivat hyvin EU:n niille asettamia tavoitteita. Neuvosto tähdensi kuitenkin myös ilmastonmuutoksen suurta haastetta. Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen vuoden 2012 jälkeisestä sopimuksesta tulisi vahvistua ja laajentua vuoden 2007 aikana. Neuvosto asetti myös tavoitteeksi, että nämä neuvottelut saadaan päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä.
EU:lla on tärkeä rooli kansainvälisten ilmastoneuvottelujen edistäjänä, ja se pyrkii Eurooppa-neuvoston ensi kevään istunnossa laatimaan ehdotuksia tulevan sopimuksen vaihtoehdoista. Neuvoston päätelmissä käsiteltiin yleisiä lähtökohtia tälle työlle. Neuvosto myös keskusteli tältä pohjalta EU:n johtajuuden sisällöstä, roolistaan tulevassa ilmastosopimuksessa ja siitä, mihin EU:n tulisi keskittyä valmistellessaan ehdotuksia vuoden 2012 jälkeisestä sopimuksesta.
Komissio on jatkanut Eurooppa-neuvoston pyynnöstä ilmastopolitiikan kustannuksien ja hyötyjen analysointia ja julkaisee tammikuun puolivälissä tiedonannon vuoden 2012 jälkeisestä ilmastopolitiikasta. Se kytkeytyy komission energiapoliittiseen tiedonantoon. Saksa on ilmoittanut valmistelevansa tältä pohjalta ensin ympäristöneuvoston päätelmät helmikuussa ja sen jälkeen Eurooppa-neuvoston päätelmät maaliskuussa 2007.
Ministerit korostivat asetettujen biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisen tärkeyttä
Neuvosto hyväksyi päätelmät luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisestä. Ne pohjautuvat komission toukokuussa 2006 antamaan tiedonantoon biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2010 mennessä ja tiedonantoon sisältyvään toimintaohjelmaan.
"Olen erityisen tyytyväinen siitä, että neuvosto tuki komission biodiversiteettitiedonannossa esitettyjä tavoitteita ja laati tästä päätelmät. Nyt on tärkeää, että toimimme ripeästi yhteistyössä komission ja toinen toistemme kanssa, jotta todella saavuttaisimme vuoden 2010 biodiversiteettitavoitteemme", painotti ministeri Enestam.
Päätelmissä tuetaan erityisesti tiedonannon yleistä lähestymistapaa koskien biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen sisällyttämistä muihin politiikan aloihin. Erityisesti niissä kannustetaan hyödyntämään maatalous-, maaseudun kehittämis-, metsä- ja kalastuspolitiikkojen tarjoamia mahdollisuuksia biodiversiteetin suojelemiseksi.
Neuvosto painottaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen merkitystä ilmastonmuutoksen biodiversiteetille aiheuttamien vaikutusten minimoimiseksi. Päätelmissä korostetaan lisäksi biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluja koskevan tietämyksen vahvistamista. Tärkeää on myös varmistaa biodiversiteettitutkimuksen ja tutkimustulosten levittämisen rahoitus.
Neuvosto pysytti voimassa Itävallan GMO -maissin suojalausekkeet
Neuvosto hylkäsi äänestyksissä määräenemmistön turvin komission ehdotukset, joilla olisi kumottu Itävallan kaksi geenimuunneltuja maissilajikkeita koskevaa kansallista suojalauseketta. Niiden perusteella Itävalta on kieltänyt väliaikaisesti T25 ja MON810 lajikkeiden käytön ja myynnin maassaan. Edellisen kerran neuvosto hylkäsi vastaavat ehdotukset kesäkuussa 2005. Suomi pidättäytyi kummallakin kerralla äänestyksestä.
Jos neuvostossa ei olisi syntynyt määräenemmistöä komission ehdotusta vastaan, olisi asia palautunut komission päätettäväksi. Tällöin komissio olisi voinut yksin päättää Itävallan suojalausekkeiden kumoamisesta.
Lisätietoja:Ministerin erityisavustaja Christian Sjöstrand, ympäristöministeriö, puh. 050 5997 876, [email protected]. Neuvotteleva virkamies Liisi Klobut, ympäristöministeriö, puh. 050 3018 212, [email protected]. Ylitarkastaja Maria Laamanen, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9695 (meristrategia), [email protected]. Neuvotteleva virkamies Outi Berghäll, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9313 (ilmasto), [email protected]. Neuvotteleva virkamies Jussi Soramäki, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9597 (biodiversiteetti), [email protected]. Ylitarkastaja Jyrki Pitkäjärvi, puh. (09) 160 39675 (GMOt).Erityisasiantuntija Tuula Varis, Bryssel, EUE, puh. +32 478 629 994 (meristrategia). Erityisasiantuntija Tuula Talsi, Bryssel, EUE, puh. +32 476 599 909 (GMOt)