Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna
Media

Selvitys: uusiutuvien lentopolttoaineiden jakeluvelvoite tehokas ohjauskeino lentoliikenteen päästöjen vähentämiseen – maltillisella velvoitteella vähiten riskejä

Liikenne- ja viestintäministeriöTyö- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston viestintäosastoValtiovarainministeriöYmpäristöministeriö
14.12.2020 10.42
Uutinen

Uusiutuvat lentopolttoaineet ovat yksi tehokkaimmista keinoista vähentää kansainvälisen lentoliikenteen kasvavia kasvihuonekaasupäästöjä. Näin arvioidaan raportissa, jossa selvitettiin jakeluvelvoitteen vaihtoehtoisia toteutuspolkuja. AFRY Management Consultingin toteuttama selvitys tukee erityisesti lentoliikenteen jakeluvelvoitteen lainsäädäntötyön valmistelua.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan Suomessa tullaan edistämään raskaan liikenteen ja lentoliikenteen siirtymää kestävien biopolttoaineiden käyttöön. Hallitusohjelman mukaan Suomessa tavoitellaan lentoliikenteessä jakeluvelvoitteen avulla 30 prosentin osuutta kestäville biopolttoaineille vuonna 2030.

Selvityksen mukaan Norja on toistaiseksi ainoa Euroopan maa, joka on jo asettanut jakeluvelvoitteen lentoliikenteen uusiutuville polttoaineille. Eri tasoisia velvoitteita on suunnitteilla sekä EU-laajuisena osana ReFuelEU-aloitetta, että jäsenvaltioiden toimesta.

Selvityksessä tarkasteltiin hallitusohjelmassa tavoitellun 30 % kestävien biopolttoaineiden osuuden ohella myös 14 % ja 5 % jakeluvelvoitteiden vaikutuksia, joista keskimmäinen vastaisi Alankomaiden, ja alin EU:n tavoitetasoja vuodelle 2030.

Selvityksen perusteella uusiutuvien lentopolttoaineiden saatavuus tai jakelu eivät ole esteinä velvoitteen käyttöönotolle jo vuodesta 2022 alkaen. Kehittyvä kasvupolku mahdollistaisi tasaisemman kilpailutilanteen ja toimijat ehtisivät mukautua velvoitteen vaikutuksiin.

Lentoliikenteen jakeluvelvoitteella saavutetaan suoria positiivisia vaikutuksia ilmastopäästöihin ja kannustetaan uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon. Kotimaisista toimijoista sekä Nesteellä, UPM:lla että St1:llä on suunnitelmia kasvattaa uusiutuvien lentopolttoaineiden tuotantoa.

Selvityksen laskelmien mukaan jakeluvelvoitteen lisäkustannus eri reiteillä on hyvin maltillinen lipun hintaan nähden (1–71 euroa/matkustaja), mutta ei ole varmuutta kuinka suuri osuus kustannuksia voidaan siirtää suoraan matkustajille. Edulliset lentomatkat ja internetin tuoma läpinäkyvyys ovat johtaneet hintaherkkään ja erittäin kilpailtuun markkinaan.

Pohjoismaiset matkustajat hyväksyvät todennäköisemmin päästötoimien aiheuttamat hinnankorotukset, mutta korkea jakeluvelvoite heikentäisi erityisesti vaihtomatkustuksen kilpailukykyä, joka mahdollistaa kattavat ja edulliset yhteydet kotimaan matkustajille.

Suomen läpi kulkevan liikenteen siirtyminen muille reiteille voi vähentää kansallisen jakeluvelvoitteen tuomia kansainvälisiä päästövähenemiä. Aasian vaihtoliikenteen myötä Suomi on muita Pohjoismaita herkempi korkean jakeluvelvoitteen tuomalle kilpailukyvyn heikkenemiselle.

Selvityksen perusteella jakeluvelvoite on selkeä ja tehokas ohjauskeino lentoliikenteen päästöjen vähentämiseen, mutta vuoden 2030 tavoitetason asettamisessa suositellaan huomioimaan sekä epävarmuudet kilpailukyvylle, että mahdollisen tankkeroinnin ja uudelleen reitityksen riskit. Maltillisella jakeluvelvoitteella saavutetaan positiivisia vaikutuksia ilmastopäästöihin ilman merkittäviä epävarmuus- ja riskitekijöitä.

Jakeluvelvoitteen tasoa ja mahdollista sähköpolttoaineiden alavelvoitetta suositellaan tarkasteltavaksi uudelleen vuonna 2025, kun sekä korona-pandemian että jakeluvelvoitteen vaikutukset ovat paremmin selvillä ja sähköpolttoaineiden teknologia on kehittynyt.

Selvityksessä kannustetaan EU-laajuisen jakeluvelvoitteen edistämiseen, sillä sen päästövaikutukset olisivat moninkertaiset Suomen kansalliseen velvoitteeseen nähden.

Lisätiedot:

projektipäällikkö Henna Poikolainen, AFRY Management Consulting Oy, p. 010 332 6115
erityisasiantuntija Harri Haavisto, TEM, p. 029 504 7059

Valtioneuvoston poikkihallinnolliset ja nopealla aikataululla toteutetut selvitykset tuottavat tietoa valtioneuvoston päätöksenteon kannalta tärkeisiin ja pikaista ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Selvitysraporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.