Ahti-ohjelman vesiensuojelun tehostamisohjelma

Vattnens tur – programmet för effektiverat vattenskydd

YM007:00/2023 Projekt

Vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) tavoitteena oli tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelma tuo yhteen tekijät, varmistaa toimien rahoituksen ja luo jatkuvuutta vesiensuojeluun.Ohjelman perustana ovat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat. Työ jatkuu 2023-2025 hallitusohjelmassa.

Aktuella händelser

Projektets nummer YM007:00/2023

Ärendenummer VN/25555/2022

Projektets arrangör miljöministeriet

Mandattid 1.6.2019 – 31.12.2025

Datum för tillsättande

Orpo

Kapitel 7 Ett Finland med ren energi

Underkapitel 7.5 Finland värnar om sin värdefulla natur

Underkapitel 7.6 Värnande om Finlands rena miljö genom cirkulär ekonomi

Projektets framskridande

Annan etapp

Hankkeen tavoitteena on määrittää Suomen aluevesillä hylkykohteet, jotka voivat lähitulevaisuudessa aiheuttaa ympäristön pilaantumisvaaraa öljyn päästessä ruostuvien tankkien läpi mereen tai merenpohjaan. Hankkeessa selvitetään öljynpoisto-operaatioon soveltuvia kohteita ja etsitään arkistotietoja hylyissä mahdollisesti olevien vaarallisten aineiden määrittelemiseksi. Lisäksi selvitetään viranomaisten ja yhteistyöyritysten öljynpoistovalmiuksia. Välittömänä tavoitteena on poistaa öljy yhdestä tai kahdesta hylystä annettujen resurssien ja aikataulun puitteissa. Yhtenä keskeisenä kehitystavoitteena on myös varmistaa, että vastuuviranomaisilla ja viranomaisyhteistyöhön osallistuvilla yrityksillä on tarvittava osaaminen ja valmius hylkyjen aiheuttamien ympäristöriskien poistamiseen.

Ytterligare uppgifter

Hylkyhanke Suomen ympäristökeskuksen sivuilla

Dokument

HYLYT Viranomaisraportti 2021_08_23_2021-2 PDF

13.3.2023 Miljöministeriet

Rapportering

Dokument

Vesiensuojelun tehostamisohjelma vuosiraportti_2019_2023 PDF

6.6.2024 Miljöministeriet

Rapportering

Selvitys tukee vesiensuojelun tehostamisohjelman vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelua ja toteutusta. Selvityksen tavoitteena on valita ja perustella seurantaohjelman laatimiseen parhaiten soveltuva viitekehys, tuottaa valittuun viitekehykseen perustuva seurantakehikko, kuvata sopivia mittareita ohjelma- ja teemakohtaisten tavoitteiden toteutumiselle sekä niiden tietolähteet, tiedonkeruumenetelmät ja tiedonkeruuaikataulu, sekä priorisoida mittarit seurannan toteuttamislaajuuden hahmottamiseksi ja esittää vaihtoehtoja seurantaohjelman toteuttamiseksi eri laajuudessa. Selvitys sisältää alustavat kustannusarviot seurannan toteuttamiselle.

Dokument

Vaikuttavuuden Seuranta-Loppuraportti-2020-02-20-FINAL PDF

13.3.2023 Miljöministeriet

Annan etapp

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 - 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan. Kipsikäsittely ei vähennä muiden vesiensuojelutoimien tarpeellisuutta. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta.Viljelijäneuvonnasta ja tiedottamisesta vastaa ProAgria.

Ytterligare uppgifter

KIPSI-hanke elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sivuilla

Rapportering

Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen. Hanke koostuu kuudesta eri työpaketista, joiden yhteisinä poikkileikkaavina tavoitteina on määrittää tulvatasanteellisten kaksitasouomien kansainvälisestikin puutteellisesti tunnettuja vaikutuksiaveden laatuun, kuivatustilaan sekä monimuotoisuuteen; kehittää laajasti sovellettavia vesienhallinnan arviointi- ja mallinnustyökaluja, sekä edistää luonnonmukaista peruskuivatusta ja ojitusyhteisöjen aktivoitumista.

Ytterligare uppgifter

ValumaVesi -hanke Suomen ympäristökeskuksen sivuilla

Dokument

SYKW Valumavesi raportti 2020-2023 PDF

10.12.2024 Miljöministeriet

Utbildning

Vesiosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista tilaamalla ja toteuttamalla koulutusta. Lisäksi tarkoituksena on houkutella alalle uusia osaajia. Ensimmäinen vesistökunnostuskoulutus järjestettiin vuonna 2021. Toinen osa, joka keskittyy syventämään vesistökunnostusten menetelmäosaamisat, käynnistyi vuoden 2023 kesällä ja päättyi vuonna 2024. Marraskuussa 2024 on käynnistynyt hankeen vesienhallinnan koulutusmoduuli.

Ytterligare uppgifter

Vesiosaamisen kehittämishanke ELY -keskuksen sivuilla

Rapportering

Dokument

Vesiensuojelun tehostamisohjelman väliarviointi 2021 PDF

3.2.2023 Miljöministeriet

Annan etapp

Avustusten tarkoituksena on parantaa vesien tilaa edistämällä maa- ja metsätalouden monitavoitteista vesienhallintaa. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua, yhteistyötä ja toteutusta, pidättävät vesiä valuma-alueella, edistävät sopeutumista muuttuviin vesioloihin, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteet voivat olla sekä alueellisia yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia toteutushankkeita.

Dokument

PuuValuVesi_Loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
PUUJALKA_loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Opitaan ojista_loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Ojasta_allikkoon_loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Virta tuo, virta vie - Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinta, loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
VesiHave2_loppuraportti_VALMIS PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
VALUME - Vesienhallintaa Länsi-Uudellamaalla maa- ja metsätalousalueilla loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
TurveSopu loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
KEURUS-loppuraportti_FINAL PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
JUUREVA_loppuraportti_15112022 PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Greppa Vattnet i Österbotten slutrapport slutlig version PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
ESKE-loppuraportti_FINAL PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Mäyräojan Loppuraportti 2022 PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Loppuraportti Yhteistyolla_Loimijoki_kuntoon_II PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Loppuraportti Havsmanualen PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Loppuraportti Isojärvi PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
HaSuRiski PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Immalanjärvi loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
KK2 PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
KÄTEVÄ_loppuraportti_FINAL_2023 PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Rautavirta loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Salinjoki_loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Vesienhallinta_Avustushankkeet_2021_2022 PDF

13.3.2023 Miljöministeriet

Riktlinje

Dokument

Vesiensuojelun tehostamisohjelman organisointi, tavoitteet, tulokset ja tulevaisuuden tarpeet PDF

21.9.2022 Miljöministeriet

Rapportering

Vesiensuojelun tehostamisohjelman kuluessa on rakennekalkittu ja kuitukäsitelty peltoa, jotta voidaan selvittää käsittelyjen vesiensuojeluvaikutusta ja vaikutusta satoon. Rakennekalkitut pellot sijaitsevat Eurajoella, Turussa ja Paimiossa. Kuitukäsitellyt pellot ovat Tuusulanjärven valuma-alueella. Vuonna 2022 jatketaan kyseisten kohteiden seurantaa, jotta maanparannusaineiden monivuotisista vaikutuksista saadaan lisätietoa.

Hankkeen tavoite on seurata ja arvioida peltojen rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vesistövaikutuksia ja vaikutusta satoon. Hankkeessa kerätään pelto-ojista ja salaojavalunnasta vesinäytteitä, joista analysoidaan laboratoriossa muun muassa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet. Vedenlaatua seurataan myös jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla. Mittausten perusteella arvioidaan rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vaikutusta kiintoaineen, ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoumiin pelloilta vesistöön.

Ytterligare uppgifter

RAKENNE-KUITU hanke Suomen ympäristökeskuksen sivuilla

Dokument

Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset 2.0 (RAKENNE-KUITU 2.0) hankkeen loppuraportti PDF

14.8.2024 Miljöministeriet

Rapportering

Hankinta tukee vesiensuojelun tehostamisohjelman hulevesiteeman toteuttamista. Lopputuotteena oli selvitys hulevesien laadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja hulevesien käsittelyn mahdollisuuksista. Selvityksessä huomioitiin kaupunkien hulevesien laadusta niin, että siinä huomoitiin myös vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet ja vastaavat mikropollutantit. Selvitys sisälsi myös koosteen hulevesien käsittelyn menetelmistä ja mahdollisuuksista, käsittelytehoista, toiminnasta ja toteutuksista erityisesti haitallisten aineiden suhteen. Selvityksen laatijana ja julkaisina on Kuntaliitto.

Ytterligare uppgifter

Selvitys Kuntaliiton sivuilla

Dokument

Selvitys-hulevesien-laadusta_final PDF

13.3.2023 Miljöministeriet

Annan etapp

Avustushaun aiheena on alueiden käytön, kaavoituksen ja vesihuollon sekä kunnan muiden vesiensuojeluun vaikuttavien toimialojen yhteistyön toimintamallit kaupunkien viemäröityjen hulevesien ja jätevesien hallinnassa. Avustusta voidaan myöntää muun muassa hankkeille, joissa luodaan menettelytapoja jätevesien ja hulevesien hallintaan kuntien välisen sekä kunnan sisäisten toimialojen välisen yhteistyön lisäämisellä. Avustuksen tavoitteena on luoda toimintamalleja siihen, kuinka jätevesien ja hulevesien hallinta otetaan huomioon jo kaupunkien alueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Näin voidaan jo jäte- ja hulevesien syntyvaiheessa vaikuttaa niiden likaantumiseen muuttuvassa ilmastoympäristössä, erityisesti haitallisten aineiden osalta, mikä vähentää puhdistus- ja käsittelytarvetta sekä päästöjä vesistöön. Luoduista toimintamalleista voidaan tunnistaa parhaita käytäntöjä erilaisiin hallintomalleihin ja kaupunkirakenteisiin. Hankkeiden konkreettinen merkitys haitallisten aineiden päästöjen ehkäisyssä ja vähentämisessä ei välttämättä realisoidu hankeaikana.

Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joissa kartoitetaan olemassa olevia sekä kehitetään ja pilotoidaan alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen uusia yhteistyö-, toiminta- ja viestintätapoja kuntien jätevesihuollon ja hulevesien hallinnan järjestämisen välillä Hankkeilla ennakoidaan ja varaudutaan tuleviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin ja niiden huomioon ottamiseen kaupunkisuunnittelussa. Hankkeilla vahvistetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä: kuntien välillä ja erityisesti kunnan eri toimijoiden (mm. ympäristötoimi, tekninen toimi) kesken. Hankkeissa voidaan luoda ohjeita maankäytön ja viemäröinnin riskienhallinnasta pinta- ja pohjavesien suojelun kannalta.

Dokument

Vesienhallinta_Avustushankkeet_2021_2023-v2 PDF

13.9.2023 Miljöministeriet

Upphandling

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella käynnistyvät valuma-aluepilotit pyrkivät vastaamaan vesiensuojelun suunnittelun ja käytännöntoteutuksen haasteisiin. Tavoitteena on kehittää valuma-aluesuunnitteluun toimintamallia, jonka avulla kehitetään paitsi ELYjen vesienhoidon toimenpidesuunnitelmien toteutusta, että toteutuksen koordinaatiota käytännöntasolla. Ylätavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen.
valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota ja toimintamallia Suomessa kehitetään
neljän eri pilotin kautta. Pilotteihin on kuhunkin valittu erilliset, kullekin alueelle keskeiset ja tärkeiksi koetut teemat, joiden kautta syntyvä tulos kehittää kokonaisuutta ja joiden avulla voidaan luoda lopulta keskeiset toimintamallia sujuvoittavat toimintatavat. Syke osallistuu pilottien suunnitteluun sen osalta, kuin on tarpeen huomioida alueella tehtävien toimenpiteiden vaikutusten seuranta. Tavoitteena on, että edellytykset luotettavalle seurannalle olisivat olemassa myös pidemmällä aikavälillä. Syke myös suunnittelee ja toteuttaa 1–2 pilotin seurannan yhdessä hanketoimijoiden kanssa sekä analysoi ja raportoi tulokset. Toinen merkittävä kokonaisuus Sykellä on pilottien kyselytutkimusten suunnitteluun osallistuminen ja yhden kyselyn toteuttaminen. Kolmanneksi SYKE kokoaa piloteissa tehtävää valuma-aluesuunnittelun lokikirjaa, ja tarkastelee suunnitteluun käytettyjä paikkatietoaineistoja ja karttapalveluja selvittääkseen paikkatietoaineistojen kehitystarpeet valuma-aluelähtöisessä vesienhallinnassa. Syke myös osallistuu loppuyhteenvedon tekemiseen yhdessä pilottien toimijoiden ja ELY -keskusten kanssa.

Dokument

Syke valuma-aluepilottien asiantuntijana (PILOT) loppuraportti 2024 PDF

22.1.2025 Miljöministeriet

Rapportering

Ohjelma rahoittaa neljää valuma-aluepilottia vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. ELY-keskusten koordinoimilla piloteilla on erilaisia kehittämistehtäviä. Ne tuottavat tietoa ja kokemuksia sekä toteuttavat luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia. Pilotteja on neljä:

1. Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa. Kohdealue on Aurajoen vesistön Paattistenjoki. Pilotissa tuotetaan monistettava esimerkki siitä, miten valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla ja etenkin valumavesien pidättämisen keinoin hallitaan kuivuusriskejä. Hankkeen toteuttavat Valonia/Varsinais-Suomen liitto yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

2. Espoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintasuunnitelma ja yhteistyön kehittäminen maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien valumavesien hallinnassa. Pilotissa tuotetaan tietoa ja kokemuksia rakennetun ympäristön maankäytön ja maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yhteensovittamisesta luonnonmukaisin menetelmin. Hankeen toteuttavat Espoon kaupungin ja Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala sekä Uudenmaan ELY-keskus.

3. Kyyveden valuma-aluetalkkari. Pilotissa kehitetään ja kokeillaan valuma-aluetalkkarin toimintamallia. Valuma-aluetalkkarin tehtävänä on kehittää valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota. Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä-Savo yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa.

4. Kovesjoen vesistöalueella turvemaavalta. Hankkeessa kehitetään keinoja päästä suunnittelutyöstä konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Ytterligare uppgifter

Dokument

Loppuraportti_Valuma_aluepilotti_PIRELY PDF

10.12.2024 Miljöministeriet
Loppuraportti_Kyyveden_valuma_aluetalkkarihanke_ESAELY PDF

10.12.2024 Miljöministeriet
ProAgria_Kyyveden_valuma_aluetalkkari_hanke_loppuraportti PDF

10.12.2024 Miljöministeriet
Paattistenjoki_loppuraportti PDF

10.12.2024 Miljöministeriet
Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallinan pilottihanke loppuraportti ja liitteet PDF

10.12.2024 Miljöministeriet

Upphandling

Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo) -hankkeessa kehitetään edelleen Lahden Kymijärvellä pilotoitua alusveden suodatusmenetelmää. Tavoitteena on kehittää menetelmän kustannustehokkuutta ja käynnistää menetelmän toteutus ja vaikutusten seuranta uudella järvikohteella. Hankkeen tuloksena saadaan uutta tietoa menetelmän sovellettavuudesta yleisemmin hyödynnettävänä kerrostuvien järvien kunnostusmenetelmänä ja keinona vesienhoidon työkalupakissa. Aktiivisen viestinnän, menetelmäkehityksen ja kokemusten jakamisen avulla voidaan edesauttaa menetelmän jalkautumista jatkossa myös uusille kohteille.

Dokument

SYKE Ravinteetn Poistoon RaPo Loppuraportti 2024 PDF

22.1.2025 Miljöministeriet

Rapportering

Tässä arvioinnissa tarkasteltiin Veden vuoro -vesiensuojelun tehostamisohjelman määrära-hoilla käynnistettyjen vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen toimintaa. Ympäristömi-nisteriö teetti ulkopuolisen arvioinnin verkostojen 2019–2023 toiminnasta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy kevään 2023 aikana. Arviointi rajautui verkostotoimintaan ja verkostojen toteuttamiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin. Arviointi toteutettiin monimenetelmällisesti ajalla helmikuu-toukokuu 2023. Menetelminä käy-tettiin aineistoanalyysiä, haastatteluja, verkkokyselyä, sekä arviointitiimin sisäisiä ja tilaajan kanssa yhteisiä analyysikokouksia. Arvioinnissa tarkasteltiin verkostojen toimintaa neljästä arviointinäkökulmasta; suunnittelu ja organisointi, verkostojen toiminta, tulokset ja lisäarvo sekä vaikutukset, jatkuvuus ja kehitystoimet.

Dokument

Vesistökunnostusverkostojen arviointi_loppuraportti_25.5.2023 PDF

26.5.2023 Miljöministeriet

Lägesrapportering

Dokument

Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti_2022 PDF

4.5.2023 Miljöministeriet

Annan etapp

Dokument

Kantojärvi PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Karvianjoen_yläosan_valuma-alueen_kunnostushanke PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Katajaojan virtaa hilliten loppuraportti 2025 PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Keurus2 PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Loiku_III PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Maatalouden vesistöpolku PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
MAVELA PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Ojasta allikkoon II Yksityis-Vespa_Loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Opitaan lisää ojista PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Piilijoen Sääksjärven ja Kauvatsanjoen alueiden vesienhallintahanke vuosille 2023-2025 PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Porvoonjoen_valuma-alueen vesienhallinta PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
TurPo-loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Täktomträsketin suoalueen ennallistaminen ja vesienhallinnan kehittäminen PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Valuma-alueet kuntoon, loppuraportti PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Valuma-alueet kuntoon_liite_Valuma-aluetyön kehittämistä esimerkkikohteilla Pohjois-Savossa PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
VALUME II PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
Vedet haltuun valuma-alueilla loppuraportti final PDF

20.3.2023 Miljöministeriet
VELEVA PDF

20.3.2023 Miljöministeriet

Annan etapp

Dokument

Ahti ohjelman vesistökunnostus- ja vesienhallintaavustukset 2024, yhteenveto PDF

31.10.2024 Miljöministeriet

Rapportering

Dokument

Vesiensuojelun tehostamisohjelman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan teeman synteesi 2025 PDF

27.11.2025 Miljöministeriet

Mål och resultat

Maatalouden vesiensuojelussa tavoitteena on vähentää maatalouden ravinnekuormitusta toteuttamalla laajamittainen kipsin peltolevitys Saaristomeren valuma-alueella sekä selvittämällä rakennekalkin ja kuitulietteen käyttöä maatalouden vesiensuojelukeinona. Näiden aineiden käytöstä on valmistunut viljelijäopas.

Maa- ja metsätalouden entistä paremman vesien hallinnan ja luonnonmukaisen vesirakentamisen avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua, ilmastomuutokseen sopeutumisa ja edistää luonnon monimuotoisuutta.

Vesistökunnostusten tavoitteena on parantaa vesien tilaa, vahvistaa alan toimijoiden yhteistyötä, osallistaa uusien toimijoita vesienhoitoon. Tavoitteena on myös kehittää vesistökunnostuksen toimialaa jakamalla vesistökunnostajille ajantasaista tietoa kunnostusmenetelmistä ja luomalla mahdollisuuksia kokeilla uusia menetelmiä.

Yhtenä tavoitteena on edistää vesien hyvän tilan saavuttamista vähentämällä haitallisten aineiden päästöjä ja pinta- ja pohjavesiin kehittämällä kaupunkivesien hallintaa. Ohjelmassa kehitetään menetelmiä ja toimintamalleja jäte-, hule- ja kuivatusvesien keräämiseen ja käsittelyyn.

Hankkeen tavoitteena on vähentää meriympäristön pilaantumisriskiä saneeraamalla muuta Itämeren riskihylky ja varmistamalla että vastuuviranomaisilla ja muilla toimijoilla on tarvittava osaaminen hylkyjen tyhjentämisessä.

Hankkeen tuottaman tutkimustiedon tarkoituksena on auttaa kohdentamaan vesien tilaa
parantavia toimenpiteitä kustannustehokkaasti ja tukea vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien tarkistamista.

Utgångspunkter

Vesistöjemme hoito vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä panostusta. Olemme onnistuneet vähentämään Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Suunta on oikea, mutta olemme edenneet liian hitaasti. Vesien hyvää tilaa ei ole mahdollista saavuttaa ilman lisätoimenpiteitä. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet edelleen lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Vesien tilaa heikentää
myös haitallisten aineiden aiheuttaman kuormituksen kasvu.

Ohjelman perustana ovat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat, joiden toteuttamista tehostamisohjelma vauhdittaa. Sen kantavia periaatteita ovat periaatteita ovat konkreettisten toimenpiteiden kohdentaminen vaikuttavimpiin tilaa parantaviin toimiin, toimijoiden yhteistyön vahvistaminen sekä uusien toimintatapojen ja menetelmien käyttöönotto.

Ytterligare uppgifter

Lagberedning och utveckling i statsrådet

Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.

Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats valtioneuvosto.fi/sv/projekt

Ahti-ohjelman vesiensuojelun tehostamisohjelma

Aktuella händelser

Maaja metsätalouden vesienhallinnan teema: Toimeenpanon yhteenveto ja vaikuttavuusarviointi

KIPSI-hanke: Kipsinlevitys Saaristomeren alueella

Projektets basuppgifter Pågår

Förhållande till regeringsprogrammet

Orpo

Projektets framskridande

Förberedelse

Egentlig beredning

Remissförfarande

Fortsatt beredning

Statsrådets beslutsfattande

Riksdagsbehandling

Stadfästande av lag

Avbrutet

Slutfört

Mål och resultat

Utgångspunkter

Ytterligare uppgifter

Effekter och fördelar

Lägesbeskrivning

Dokument

Personer

Relaterade projekt

Lagberedning och utveckling i statsrådet