Näkökulma
Hyvä ilmanlaatu ei ole sattumaa

Ilmanlaadun eteen tehdään Suomessa määrätietoista työtä. Ilmansuojeluohjelman toimijat ovat saaneet vuodessa paljon aikaan, kirjoittaa Katja Ohtonen.

Tänään vietetään kansainvälistä puhtaan ilman päivää. Suomessa saamme nauttia poikkeuksellisen hyvästä ilmanlaadusta – se on määrätietoisen työn tulosta. Esimerkiksi ajoneuvojen ja teollisuuden päästöjä säännellään ja kunnat ovat tehneet tuloksekasta työtä katupölyn vähentämiseksi.

Tavoitteena päästöjen jatkuva väheneminen

Työtä kuitenkin riittää edelleen, sillä ilmanlaatu vaihtelee Suomessa paikallisesti paljon. Myös täällä meillä ilmansaasteet ovat vakava terveyshaitta, ja niistä aiheutuu vuosittain jopa 1600–2000 ennenaikaista kuolemaa. Syitä ovat mm. puun pienpoltot päästöt tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, keväinen katupöly sekä liikenteen päästöt paikoissa, jotka tuulettuvat huonosti.

Itse koen tärkeäksi, että vaikka Suomen ilmanlaatu on hyvä, päästöjen vähentämiseksi tulee edelleen ponnistella. Mielestäni ihmistoiminta ei voi jatkuvasti pikkuhiljaa heikentää ympäristön tilaa, vaan pyrkimys tulee olla kohti päästöjen minimointia.

Myös EU:n komission tuore nollapäästötoimintasuunnitelma käsittelee päästöjen vähentämistä edelleen ja kohti määrää, jossa päästöt ovat pienentyneet niin merkittävästi, että niillä ei ole haitallisia terveys- eikä ympäristövaikutuksia.

Kansallinen ilmansuojeluohjelma taklaa ilmanlaadun haasteita

Ilmanlaatuun liittyviä haasteita ratkotaan mm. kansallisella ilmansuojeluohjelmalla. Ohjelman tavoitteena on vähentää ilmansaasteiden aiheuttamia terveyshaittoja ja parantaa ihmisten elinympäristön viihtyisyyttä.

Vastuu toimien toteuttamisesta on toimeenpanoverkolla, joka on ollut koossa täsmälleen vuoden verran. Toimenpanoverkkoon ja sen perustamiin teemaryhmiin kuuluu laaja joukko valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita. Keskeisiä toimijoita ovat mm. eri ministeriöt, Traficom, Motiva, kunnat, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, tutkimuslaitokset (esim. Suomen ympäristökeskus) ja eri järjestöt.

Esimerkiksi nämä toimet on vuoden aikana tehty tai laitettu alulle:

• Katupölyn torjunnan parhaimmat käytännöt koottiin verkkosivuille teemoittain: pölynsidonta, lumen auraus ja poiskuljetus, liukkaudentorjunta, kadunpuhdistus ja työmaiden pölyhaittojen torjunta. Suomen ympäristökeskus: Katupölyn torjunnan parhaat käytännöt käyttöön
• Yhteistyössä ilmastotyötä tekevien tahojen kanssa etsitään jatkuvasti liikenteen päästövähennyskeinoja. Niin kasvihuonekaasupäästöt kuin lähipäästötkin vähenevät mm. ajoneuvojen päästöraja-arvojen tiukentuessa samoin kuin romutuspalkkioiden ja julkisen sektorin puhtaiden ajoneuvohankintoja koskevan lain toimeenpanon vaikutuksesta.
• Vähäpäästöisten työkoneiden koulutuskokonaisuus julkaistiin 1.9.2021. Koulutuksessa käydään läpi esimerkiksi, miten päästöjä voi vähentää työ- ja hankintasuunnittelulla, taloudellisella ajotavalla ja työkoneiden kunnossapidolla, sekä mikä merkitys työtekijän perehdyttämisellä on. Motiva: verkkokurssit
• ”Savuhaittatapaukset ja niiden käsittelyohjeet” -ohjeen päivitys on meneillään. Ohje on tarkoitettu ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Päivitetyn ohjeen on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2022.
• Keinot maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi on etsitty ja päivitetty. Toimintaohjelma vuosille 2021–2027 valmistuu syksyllä 2021. Keinoja ovat mm. lietelannan sijoituslevitys, lantavarastojen kattaminen, eläinten valkuaisyliruokinnan vähentäminen ja vaihtoehtoisten katemateriaalien tutkimus ja käyttöönotto.

Toiminnan ensimmäinen vuosi on ollut tuloksellinen. Määrätietoinen työ ilmansaastepäästöjen vähentämiseksi jatkuu. Kannustan kaikkia ottamaan tehdyt ohjeet ja aineistot käyttöön! Tätä kautta parhaat käytännöt leviävät, ja Suomen ilmanlaatu edelleen paranee.

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030

Kirjoittaja