Näkökulma
Katupölyn vähentäminen taajamissa on kansallinen haaste

Monessa kaupungissa on tehty hyvää työtä katujen talvikunnossapidon kehittämisessä ja keväisessä katupölyntorjunnassa. Ilmanlaadun sitovat raja-arvot ovat kuitenkin tiukentumassa. Riittävätkö käytössä olevat katupölyn torjuntatoimet enää jatkossa? Haasteena Suomessa ovat etenkin keväiset katupölypäivät. Hyvä keino, jossa vielä on katupölyn päästövähennyspotentiaalia, on kitkarenkaiden käytön yleistyminen.

Silmiä kirvelevä, ympäristöä likaava ja viihtyisyyttä vähentävä keväinen katupöly lienee tuttu ilmiö kaikille. Katupöly onkin merkittävin niin sanottujen hengitettävien hiukkasten (PM10) päästölähde vilkasliikenteisissä ympäristöissä Suomessa. Katupölyä aiheuttaa niin paikallisliikenne kuin taajaman läpi kulkevan valtaväylän liikenne. Katupölyä muodostuu etenkin nastarenkaiden aiheuttamasta asfaltin kulumasta ja hiekoituksesta.

Hengitysilmaan noussut katupöly aiheuttaa monelle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä silmien ärtymistä. Erityisen herkkiä katupölyn aiheuttamille haitoille ovat esimerkiksi astmaatikot sekä hengityselin- ja sydänsairaat. Altistumisen vähentämiseksi katupölyn vähentämistoimia tulee tehdä kaikilla tiheästi asutuilla alueilla läpi Suomen, sillä päästöt ja terveyshaitat ovat paikallisia.

Keväisin pahimpaan katupölyaikaan kaupungeissa mitataan korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Pitoisuus saattaa ylittää raja-arvotason useina päivinä erityisesti liikenneympäristöissä. Voimassa olevan EU-raja-arvon mukaan näitä ylityspäiviä saa olla korkeintaan 35 vuodessa. Suomessa vuotuisten pölyisten päivien lukumäärä ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet hengitysilmassa on saatu laskemaan, sillä monissa taajamissa on tehty hyvää työtä katupölyn vähentämiseksi viime vuosikymmenten aikana. Katupölyn edelleen vähentäminen alkaa kuitenkin olla entistä haastavampaa.

EU:n uuden ilmanlaatudirektiivin odotetaan tulevan voimaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Uudet sitovat raja-arvot astuvat voimaan 2030. Raja-arvot kiristyvät kauttaaltaan, joskin terveysperusteiset WHO:n ohjearvot ovat uusia raja-arvojakin tiukempia. Uudessa direktiivissä hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvotaso on aiempaa tiukempi, ja se saa ylittyä vain 18 päivänä vuodessa. Uusi raja-arvo todennäköisesti ylittyy Suomessa, jos tilannetta parantavia toimenpiteitä ei tehdä.

Kun polttomoottoriajoneuvojen osuus ajoneuvokannasta laskee, myös pakokaasupäästöt vähenevät. Tällöin muiden liikenteestä aiheutuvien päästöjen, kuten tien kulumisesta aiheutuvien hiukkaspäästöjen, merkitys kasvaa. Tämä korostaa nastarenkaiden aiheuttamien katupölypäästöjen vähentämisen tärkeyttä.

Katupölyn muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät

Suuri osa katupölystä on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoituksesta. Nastarenkaat kuluttavat asfaltin pintaa enemmän kuin kitkarenkaat. Korkea ajonopeus ja suuri liikennemäärä lisäävät renkaiden aiheuttamaa teiden kulumaa ja katupölyä.

Hiekoituksen aiheuttama osuus katupölyssä vaihtelee paljon eri puolilla Suomea talven sääoloista ja liukkaudentorjuntatarpeesta riippuen. Kovat pakkaset ja vaihtelevat sääolot lisäävät katujen ja jalkakäytävien hiekoitustarvetta. Pikkupakkasella liukkauden torjuntaan riittää usein suolaus.
Muita katupölyn lähteitä ovat mm. rengas- ja jarrupöly, tiesuola sekä rakennustyömailta kulkeutuva maa-aines. Talvirengaskauden aikaan katupölyä kertyy lumisille, jäisille ja märille pinnoille katu- ja tieympäristöissä. Katupölyä nousee ilmaan pintojen kuivahtaessa etenkin keväisin. Sateiset ja märät säät helpottavat kevään katupölytilannetta ja antavat myös aikaa katujen ja teiden puhdistustyölle.

Liikenteen sähköistyminen ja autojen koon kasvu ovat tuomassa lisähaasteita katupölyn näkökulmasta, sillä painavat ajoneuvot lisäävät renkaiden ja teiden kulumaa ja näin myös katupölyä.

Kitkarenkaiden yleistyminen vähentäisi katupölyä

Suomessa suurin osa autoilijoista käyttää edelleen nastarenkaita talvirenkaina. Kitkarengasosuuden kasvattamisessa on siis potentiaalia katupölyn määrän vähentämiseksi. Kitkarenkaiden hyötyjä ovat myös, että ne ovat polttoainetaloudellisempia, hiljaisempia ja kuluttavat tienpintaa vähemmän kuin nastarenkaat. Lisäksi kitkarenkaiden käytölle ei ole laissa rajoituksia, joten ne voi vaihtaa autoon joustavasti syksyllä ennen ensiliukkaiden saapumista ja renkaanvaihtoruuhkia. 

Norjassa otettiin käyttöön nastarengasmaksut 2000-luvun alkupuolella ensin Oslossa ja myöhemmin myös useissa muissa kaupungeissa. Maksujen ansiosta kitkarenkaiden osuus on noussut lähes 90 prosenttiin Oslossa. Suomen tai Ruotsin lainsäädäntö ei mahdollista nastarengasmaksujen käyttöönottoa. 
Toinen käytettävissä oleva keino on katukohtainen nastarengaskielto. Tukholmassa otettiin kielto käyttöön yhdellä kadulla 2010-luvulla, ja rajoituskatujen määrää on myöhemmin lisätty. Kitkarenkaiden osuus on noussut nastarengaskieltokatujen myötä koko Tukholman alueella.

Helsinki on kokeillut nastarengaskieltoa Lönnrotinkadulla syksystä 2022 alkaen. Kielto koskee läpiajoliikennettä. Kiellon vaikutuksia ilmanlaatuun, talvirengastyyppijakaumaan ja liikennemääriin seurataan, ja niiden perusteella tehdään päätöksiä jatkosta. Helsingin tavoitteena on nostaa kitkarenkaiden osuus nykyisestä noin 40 prosentista 70 prosenttiin kaikista talvirenkaista talvikauteen 2030–2031 mennessä. Osuus on Helsingissä viime vuosina hiljalleen jo kasvanut.
Kitkarenkaat ovat tuotekehityksen ansiosta kehittyneet viime vuosina paljon. Kitkarenkaiden käytön yleistyminen ei ole lisännyt onnettomuuksia pohjoismaisissa verrokkikaupungeissa. Ennakoivalla ja turvallisella ajotavalla on suurempi vaikutus liikenneturvallisuuteen kuin talvirenkaan tyypillä.

Muita tehokkaita keinoja katupölyn vähentämiseksi

Kitkarenkaiden suosimisen lisäksi katupölyn muodostumista voidaan vähentää myös muilla tavoin. Esimerkiksi vähentämällä liikennettä ja laskemalla ajonopeuksia voidaan vähentää katupölyn määrää. Myös kehittämällä vähemmän kulumaa aiheuttavia nastarenkaita, valitsemalla entistä paremmin kulutusta kestäviä päällystetyyppejä sekä tehostamalla edelleen katukunnossapidon toimenpiteitä saadaan vähennettyä katupölyä.

Katukunnossapidon parhaat käytännöt on päivitetty pohjoismaiden tieviranomaisten yhteistyönä NorDust II -hankkeen puitteissa. Suosituksia annettiin hiekoitusmateriaalin valintaan, pölynsidontaan ja puhdistukseen sekä niiden ajoitukseen ja priorisointiin. Lumenkuljetus talven aikana vähentää keväällä katuympäristössä olevaa pölymäärää.

Pölyn määrään vaikuttavat käytetyn liukkaudentorjuntamateriaalin laatu ja määrä. Paras materiaali on kulutuskestävä pesuseulottu sepeli. Seulomatonta materiaalia ei tulisi käyttää lainkaan. Vaihtoehtona hiekoitukselle on suolaus, mutta sen käyttöä rajoittavat esimerkiksi kovat pakkaset ja pohjavesien pilaantumisriski. Hiekoitusta tulisi käyttää vain tarpeellisilla alueilla, kuten jalkakäytävillä, pysäkeillä ja risteysalueilla.

Pölypitoisuuksien noustessa korkeiksi voidaan levittää ajoradalle pölyä sitovaa liuosta. Toimenpiteen ajoittaminen on tarkkaa, joten kunnossapitäjien tulee sään seuraamisen lisäksi seurata ilmanlaatua aktiivisesti yhteistyössä ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten kanssa.

Katupölyä on saatu vähennettyä useissa kaupungeissa tehostamalla pölyntorjuntaa katujen ja teiden kunnossapidossa. Parantamisen varaa olisi kuitenkin siinä, että saataisiin tehokkaat keinot käyttöön kaikissa taajamissa läpi Suomen.

Pääsemmekö tiukentuvan ilmanlaatudirektiivin vaatimuksiin näillä keinoilla?

Uuden ilmanlaatudirektiivin tarkoituksena on parantaa pitkäjänteisesti ilmanlaatua. Vaikka Suomessa on hyvin saavutettu nykyiset vaatimukset, uuden direktiivin myötä tavoittelemme entistä parempaa ilmanlaatua. Olemme investoineet hyvään ilmanlaatuun, ja monet kustannustehokkaat päästövähennyskeinot on jo otettu käyttöön. Seuraavien askelien ottaminen vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja. 
Hyvä ilmanlaatu ei synny itsestään vaan yhteistyönä meidän kaikkien toimesta. Sen vaaliminen edellyttää hyvän työn jatkamista. Jokainen voi antaa panoksensa vaikuttamalla yhteisönsä päätöksentekoon ja tekemällä omia valintoja parhaansa mukaan.

Huomenna 7.9.2024 vietetään kansainvälistä puhtaan ilmaan päivää. Siihen liittyen haluamme nostaa esiin katupölyn vähentämisen tarpeen ilmanlaadun raja-arvojen tiukentuessa. Katupölyn torjunnan parhaat käytännöt tulisi ottaa käyttöön läpi Suomen. Ja haastamme sinut harkitsemaan, voisitko valita autosi talvirenkaiksi kitkarenkaat.

Kirjoittajat

Kirjoittajat ovat kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanon Katupölyteemaryhmän jäseniä: 

erityisasiantuntija Katja Ohtonen, ympäristöministeriö
erityisasiantuntija Antti Wemberg, ympäristöministeriö
asiantuntija Taiju Virtanen, Väylävirasto
erikoistutkija Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos
erityisasiantuntija Jarkko Niemi Helsingin seudun ympäristöpalvelu -kuntayhtymä HSY
ympäristöasiantuntija Suvi Haaparanta, Helsinki
ympäristötarkastaja Essi Holopainen, Kuopio 
projektipäällikkö Sami Kulovuori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Aiemmat Puhtaan ilman päivän kirjoitukset

• 7.9.2021
• 7.9.2022
• 7.9.2023