Näkökulma
Tulisijan uusiminen ja taitava käyttö vähentävät puunpolton päästöjä

Jokainen tulisijan käyttäjä voi vaikuttaa siihen, millaista ilmaa omalla pihallaan ja kodissaan hengittää. Tulisijan uusimisella ja käyttötavalla on suuri merkitys pienpolton päästöjen vähentämisessä, kirjoittaa Kansallisen ilmansuojeluohjelman pienpolttoryhmä.

Uusissa tulisijoissa polttotekniikka on kehittynyttä ja päästöt ovat selvästi alhaisempia kuin vanhoissa laitteissa. Myös uudet puukiukaat ovat pääsääntöisesti vähäpäästöisempiä kuin vanhat. Toisaalta hyvänkin polttolaitteen päästöt voivat olla korkeita, jos sitä ei käytetä oikein. 

Päästöt jäävät lähialueen hengitysilmaan ja voivat aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja, joten omaa tulisijaa kannattaa käyttää taitavasti. Huonosti toimivan tulisijan päästöt ovat monikertaiset verrattuna tilanteeseen, jossa laadukasta tulisijaa käytetään oikein. Päästöissä on myös nokea, joka Suomenkin leveysasteilta kulkeutuu arktisille alueille ja saattaa nopeuttaa jäätiköiden sulamista.

Puun pienpolton suhteellinen osuus päästöistä on kasvanut

Ilmanlaatu on viime vuosikymmeninä parantunut sekä Suomessa että Euroopassa yleisesti. Tähän on vaikuttanut erityisesti lainsäädäntö, joka on edistänyt puhtaamman teknologian kehitystä ja käyttöönottoa mm. teollisuudessa ja liikenteessä.

Kun ilmansaasteiden päästöt ovat muilla sektoreilla vähentyneet huomattavasti, on puun pienpolton suhteellinen osuus päästöistä kasvanut. Vuonna 2021 puun pienpolton arvioitiin tuottavan noin puolet kotimaisista pienhiukkasten päästöistä. Puunkäyttö kotitalouksien lämmityksessä on myös lisääntynyt aiempina vuosikymmeninä, joskin kasvu näyttää nyt pysähtyneen 2000-luvun alun jälkeen. Lisäksi laitevalmistajat ovat kehittäneet tulisijoja, ja modernit tulisijat ovat selvästi vanhoja vähäpäästöisempiä. Näiden kahden tekijän seurauksena myös puun pienpolton hiukkaspäästöt ovat kääntyneet laskuun, ja trendi oletettavasti jatkuu laitekannan uusiutuessa. 

Ilmansaasteista pienhiukkaset ovat terveydelle haitallisimpia. Suomessa ulkoilman pitoisuudet ovat alhaisia ja pääosin seurausta kaukokulkeumasta. Matalatkin pitoisuudet lisäävät kuitenkin hengityselin- ja sydänoireita, ja pitkäaikainen altistuminen lisää sairastuvuutta. Lähellä hengityskorkeutta syntyvät päästöt, kuten savupiipusta tai pakoputkesta tulevat hiukkaset, voivat vaikuttaa merkittävästi lähialueen ilmanlaatuun. Näin ollen puulämmityksen vaikutus hengitysilman laatuun korostuu tiiviillä pientaloalueilla. 

Monet tekijät vaikuttavat tulisijojen päästöihin 

Puun palamisesta aiheutuu aina päästöjä, vaikka palaminen olisi täydellistä. Palamisessa kiinteä puuaines muuttuu lähes kokonaisuudessaan näkymättömiksi kaasuiksi ja pienhiukkasiksi, ja vain pieni osa puusta jää näkyväksi aineeksi tuhkalaatikkoon ja savukanaviin. Tulisijojen päästöihin vaikuttavat monet tekijät, jotka voidaan jakaa neljään luokkaan: polttoaine, polttolaite, käyttäjä ja ulkoiset olosuhteet. 

Kosteus, lämpöarvo ja tuhkapitoisuus ovat tärkeimmät polttoaineen ominaisuudet. Sopivan kuiva klapi on pääsääntöisesti ylivuotista. 

Polttolaitteissa tulipesän koko ja rakenne sekä lämpötekniset ominaisuudet vaikuttavat palamisolosuhteisiin. Erityisen suuri merkitys päästöille on palamiseen syötettävän ilman vaiheistuksella: palamisen tarvittava ilma jaetaan liekin eri osiin eri reittejä pitkin, jolloin palamisen säätäminen on helpompaa. Modernit tulisijat eroavat vanhoista tulisijoista niin, että niissä on monivaiheinen ilmansyöttö. 

Polttolaitteen nuohouksen tilaamisella määrävälein tulisijan käyttäjä pitää huolta niin tulisijan hyvästä kunnosta kuin puiden vähäpäästöisestä palamisestakin. Jokainen voi parantaa palamista, sillä panos- ja klapikoolla, sytytystavalla, lisäyksillä sekä ilman säädöllä on oma merkityksensä palamisolosuhteisiin. Kun palamisolosuhteet ovat hyvä, palaminen on mahdollisimman vähäpäästöistä. 

Sää ja maastonmuodot vaikuttavat savun käyttäytymiseen ja veto-oloihin. Nykyaikaisissa pientaloissa veto-olot saattavat muuttua äkillisestikin myös esimerkiksi koneellisen ilmanvaihdon, keskuspölyimurin tai liesituulettimen käytön vaikutuksesta.  

Miksi tulisija kannattaa uusia?

Tuotekehityksen ansiosta polttolaitteiden päästötasot ovat pienentyneet ja hyötysuhteet parantuneet. Tulisijan uusimisella saavutetaan paljon hyötyjä:

• tulisijasi kuluttaa aiempaa vähemmän puuta
• tulisijasi luovuttaa lämpöä kotiisi tasaisemmin ja pidempään 
• tulisijasi ja hormisi pysyvät puhtaampina
• kotisi paloturvallisuus paranee, sillä savukaasujen lämpötilat ovat matalammat 
• lähiympäristösi ilmanlaatu ja oman kotisi sisäilma paranevat
• saatat saada lisää huonetilaa, sillä uudet tulisijat ovat usein pienempiä kuin vanhat 

Remontti voi tuntua etukäteen vaivalloiselta ja esim. pölyhaitat arveluttavat. Yhteydenotto tulisijavalmistajaan kuitenkin kannattaa, ja useat toimijat myyvät kattavia asiantuntija- ja asennuspalveluja. Taitavasti suunniteltuna ja toteutettuna työ on mahdollista tehdä muutamassa päivässä ja niin, että häiriöt ja pölyhaitat kotona ovat melko vähäisiä. Työn osuudesta voit saada kotitalousvähennystä.  Suunnitteluvaiheessa kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta mahdollinen luvanvaraisuus sekä pitää huolta, että hankkeen suunnittelijat ja asentajat ovat päteviä. 

Polttamalla oikein voidaan päästöjä vähentää merkittävästi

Taitavalla poltolla saadaan täysi hyöty irti laadukkaasta tulisijasta, minimoidaan puun käyttö ja tulisija säilyy hyvässä kunnossa. Kääntäen tämä tarkoittaa, että taitamaton poltto hyvässäkin tulisijassa aiheuttaa suuret päästöt, puuta kuluu turhaan, tulisija voi vahingoittua ja savua voi tulla sisälle.

Miten sitten poltat oikein? Ensinnäkin on tärkeää noudattaa tulisijan käyttöohjeita. Jos niitä ei ole, tässä viisi tärkeintä vinkkiä: 

• Käytä vain kuivaa ja puhdasta puuta. Älä polta jätteitä tai kierrätyskelpoista materiaalia.
• Lado tulipesä korkeintaan puolilleen. Käytä väljästi ladottuja, pienempiä klapeja ensimmäisessä pesällisessä. Lisäysvaiheessa lado tiiviisti isompia klapeja.
• Sytytä puut päältä. Hyviä sytykkeitä ovat puutikut, lastut, tuohi ja puupohjaiset sytytyspalat. 
• Sytytyksessä anna reilusti palamisilmaa muutamaksi minuutiksi. Tarvittaessa avaa tuuletusikkuna tai säädä koneellista ilmanvaihtoa. Syttymisen jälkeen voit säätää palamisilmaa: hyvä palaminen on rauhallista eikä humisevaa tai kituvaa.
• Tarkkaile piipusta tulevan savun väriä: tumma tai kitkerälle haiseva savu kertoo, että palamisilmaa on liian vähän, palokaasuja syntyy liikaa tai puut ovat märkiä.

Tänään 7.9. vietetään kansainvälistä puhtaan ilmaan päivää. Haluamme kannustaa pientaloasukkaita ja mökkiläisiä harkitsemaan, voisiko vanhan puukiukaan tai muun tulisijan uusia. Ja pidetään mielessä hyvät puunpolttotavat. 

Lisätietoa

• Tulisija ja savupiippuyhdistys ry TSY (tsy.fi)
• Tulisijan valinta- ja käyttöopas 2023 (taiqa.com)
• HSY: Polta puhtaasti (hsy.fi)
• Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030
• Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 päivitys (Julkaisuarkisto Valto)
• Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely: Ohje viranomaisille (Julkaisuarkisto Valto)
• THL: Pienhiukkaset ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma (thl.fi)

Kirjoittajat

Kirjoittajat ovat kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanon Pienpolttoteemaryhmän jäseniä.

erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriö, 
ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, 
valvontapäällikkö Maria Myllynen Espoon ympäristönsuojelu, 
järjestökoordinaattori Lauri Asikainen Nuohousalan Keskusliitto, 
erikoistutkija Mikko Savolahti Suomen ympäristökeskus ja 
tutkimusjohtaja Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopisto.