YK:n luontokokouksen jatko-osassa pöydällä luontotavoitteiden toimeenpanon seuranta, arviointi ja rahoitus

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuvat Italian Roomaan 25.-27.2.2025. COP16.2-kokous jatkaa neuvotteluja marraskuussa Kolumbian Calissa auki jääneistä asiakohdista. Tavoitteena on saada sopu maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon seurannasta, arvioinnista ja rahoituksesta. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Biodiversiteettisopimuksen osapuolet sopivat vuonna 2022 tavoitteista, joilla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Roomassa pyritään yhteiseen näkemykseen seurantakehikosta, eli tavasta, joilla maat raportoivat toimistaan. Sen ytimessä ovat noin 45 indikaattoria, jotka kertovat etenemisestä suojelualueiden ja ennallistettujen alueiden määrässä sekä esimerkiksi luontorahoituksen lisäämisestä, vieraslajien torjumisesta, luonnon monimuotoisuudelle haitallisten tukien vähentämisestä ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämisestä. Lisäksi pyritään sopuun siitä, miten yhteistä etenemistä kohti tavoitteita arvioidaan (global review). Suomi neuvottelee kokouksessa osana EU:ta.

”Olemme sitoutuneet pysäyttämään luonnon köyhtymisen maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana. Raportoinnin ja arvioiden avulla saamme tilannekuvan siitä, onko toimeenpano tehokasta ja etenemmekö riittävässä tahdissa oikeaan suuntaan. On tärkeää, että raportointi tehdään kattavasti, avoimesti ja läpinäkyvästi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa.

“Näissä teemoissa EU näyttää hyvää esimerkkiä. Raportoimme tänä kesänä esimerkiksi lintu- ja luontodirektiivien toimeenpanosta ja samoin työn alla on ennallistamissuunnitelmat kaikissa jäsenmaissa. Samanlaista systemaattista toimeenpanoa ja seurantaa tarvitaan maailmanlaajuisesti”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo. 

Rahoitus keskeinen neuvotteluteema 

Calin kokous venyi pitkälti rahoitukseen liittyvien kiistakysymysten vuoksi. Mailla on erimielisyyksiä erityisesti siitä, miten YK:n biodiversiteettisopimuksen rahoituksen arkkitehtuuria kehitetään ja millaisia tavoitteita rahoituksen liikkeelle saamiseksi asetetaan vuoden 2030 jälkeiselle ajalle.

Kehittyvät maat haluavat perustaa uuden rahaston suoraan osapuolikokouksen alle, vaikka Maailman ympäristörahaston (GEF) alle perustettu globaali biodiversiteettirahasto aloitti toimintansa vasta reilu vuosi sitten. EU ja Suomi ovat korostaneet, että uusien rahastojen luominen pirstaloisi edelleen rahoituskenttää ja että tärkeämpää on kehittää ja tehostaa jo olemassa olevia rahoituskanavia. GEF toimii rahoitusmekanismina kuudelle keskeiselle kansainväliselle ympäristö- ja ilmastosopimukselle, ja siksi sen on helpompi vastata hankkeillaan keskinäisriippuvaisiin ympäristöongelmiin.

Kokouksen puheenjohtajamaa Kolumbia julkaisi perjantaina 14.2. oman esityksensä kompromissiratkaisuksi rahoituskysymyksistä. Kolumbia pyrkii esityksessään tunnistamaan kriteerejä rahoitusarkkitehtuurin parantamiseksi. Esitys sisältää myös tiekartan vuoteen 2030 saakka siitä, miten rahoitusta luonnon vahvistamiseksi lisätään kaikista lähteistä.

Kansainvälinen biodiversiteettirahoitus kehittyville maille on OECD:n mukaan yli tuplaantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja näyttää lupaavalta, että vuodelle 2025 asetettu tavoite, 20 mrd USD vuodessa, saavutetaan. EU ja sen jäsenmaat ovat suurimmat tukijat luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi kehittyvissä maissa. Arvioitu rahoitustarve luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi kokonaisuudessaan on kuitenkin 200 miljardia USD vuoteen 2030 mennessä.

“Suomelle on tärkeää, että rahoitusta luontokadon pysäyttämiseksi lisätään kaikista lähteistä. Luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi avainasemassa on taloudellisten kannusteiden kehittäminen, elinkeinojen luontovaikutusten tunnistaminen sekä haitallisiin toimiin ja tukiin puuttuminen. Vaikuttavat toimet tehdään hyvässä yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa”, ministeri Multala painottaa.

Joulukuussa julkaistut IPBES-raportit sävyttävät keskusteluja 

Roomassa käytäviä neuvotteluja sävyttävät joulukuussa julkaistut kansainvälisen luontopaneelin IPBESin raportit. Ne tuovat esiin, miten laajasti luonnon köyhtyminen vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskuntien vakauteen uhkaamalla mm. ruuantuotantoa ja puhtaan veden saantia. Keskeinen viesti on, että luontokadon taittamiseksi tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia yli sektorirajojen ja kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.

“Raportit korostavat, ettei luonnon köyhtyminen ole vain ympäristökysymys vaan myös talouskysymys. Jos luontokatoa ei saada pysäytettyä ja heikennämme luontopääomaamme, yhteiskunnalliset vaikutukset ja kustannukset kasvavat merkittävästi. Viisas luontopolitiikka onkin myös viisasta talouspolitiikkaa”, ministeri Multala korostaa.

Suomen kansallinen monimuotoisuusstrategia viimeisteltävänä lausuntokierrokselle 

Biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon keskeinen väline ovat kansalliset luonnon monimuotoisuuden strategiat ja toimintaohjelmat. Helmikuun puolivälissä 46 maata on toimittanut strategiansa ja toimintaohjelmansa biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Lisäksi 124 maata on jakanut kansalliset tavoitteensa tiedoksi. Suomen kansallisen strategian ja toimintaohjelman päivitys on poliittisessa käsittelyssä. Tavoitteena on saada strategia lausunnoille alkukevään aikana. Luonnokset Suomen kansallisista tavoitteista on toimitettu biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle.

Lisätietoja 

Lyydia Ylönen 
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan erityisavustaja 
p. 050 476 1341 
(Roomassa 25.-28.2.) 

Marina von Weissenberg 
Suomen pääneuvottelija YK:n biodiversiteettisopimuksen neuvotteluissa 
p. +358 50 307 0806 
(Roomassa 24.-28.2.) 

Laura Rajaniemi (rahoitus) 
lähetystöneuvos 
ulkoministeriö 
p. +358 50 477 1612 
(Roomassa 24.-28.2.) 

Joona Lehtomäki (kansalliset biodiversiteettistrategiat, seurantajärjestelmä) 
erityisasiantuntija 
p. 050 598 6162 (ma 24.2. alkaen)

Riikka Lamminmäki (Ministeri Multalan ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt kokouksen aikana) 
viestintäpäällikkö 
p. 050 576 2604
(pe 21.2. alkaen, Roomassa 24.-28.2.) 

YK:n biodiversiteettisopimus (Convention on Biological Diversity, CBD) on keskeisin luonnon monimuotoisuutta turvaava sopimus. Sopimuksen tavoitteena on elinympäristöjen, lajien ja luonnon suojeleminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä geenivaroista saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Luonnon monimuotoisuutta turvataan toimilla, jotka lisäävät luonnon, eliölajien ja niiden geenivarojen arvoa ja tilaa. Sopimuksen on hyväksynyt 196 osapuolta, ja se astui voimaan vuonna 1993. USA ei ole sopimuksen osapuoli. 

• Kansainvälisen luontopaneelin arviointiraportit luontokadosta on hyväksytty
• YK:n luontokokouksessa sopu geenivararahastosta, muut isot kysymykset jäivät ratkaisematta 
• Puheenjohtajamaa Kolumbian esitys kompromissiratkaisun elementeistä rahoituskysymyksissä: Reflection note by the President of the sixteenth meeting of the Conference of the Parties to the Convention on Biological Diversity in relation to agenda item 11 | cbd.int  
• Suomen biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle ilmoittamat luonnokset kansallisiksi tavoitteiksi | cbd.int