YK:n luontokokouksessa sopu geenivararahastosta, muut isot kysymykset jäivät ratkaisematta
YK:n luontokokous COP16 päättyi Calissa lauantaiaamuna yliajalla laihaan sopuun. Digitaalisesta geenitiedoista saatavien hyötyjen jakoa varten perustettiin rahasto ja alkuperäiskansojen roolia onnistuttiin vahvistamaan, mutta luontotavoitteiden toimeenpanon seurannasta tai rahoituksen mobilisoinnista ei löytynyt yhteisymmärrystä. Kun kokous venyi ja neuvottelijat joutuivat lähteä kotimatkalle, määräenemmistöä ei enää ollut päätösten tekemiseksi.
”Geenivararahasto on historiallinen miljardiluokan uusi rahoitusväline veronmaksajien taskun ulkopuolelta, mikä on historiallinen saavutus. Silti lopputulos on pettymys, sillä luontotavoitteiden toimeenpanon sääntökirja jäi sivurooliin. Tavoitteemme vahvoista säännöistä luontotavoitteiden toimeenpanolle jäi saavuttamatta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.
EU:n ja Suomen tavoitteena oli saada kokouksesta kattavat säännöt sille, miten maat seuraavat ja raportoivat luontotoimistaan. Toimeenpanosäännöt joutuivat Calissa rahoituskeskustelujen panttivangiksi, kun kehittyvät maat halusivat perustaa uuden rahaston suoraan osapuolikokouksen alle, vaikka Maailman ympäristörahaston (GEF) alle perustettu globaali biodiversiteettirahasto aloitti toimintansa vasta reilu vuosi sitten. Lopulta sekä seuranta- että rahoituskysymykset jäivät kokonaan ilman ratkaisua.
”Rahastosekamelskan lisääminen ei toisi lisää rahaa ja rahastojen hallinto täytyy pitää kurinalaisena, kun veronmaksajien kukkarolla käydään. Kaikki häviävät, jos keskitytään aina vain uusien rahastojen perustamiseen eikä vaikuttavuuteen ja rahoituksen kanavointiin. Sääli, ettei päästy ratkaisuun, mutta tässä emme voineet joustaa enempää”, Mykkänen toteaa.
Digitaalisesta geenisekvenssitiedosta hyötyvät myös maksumiehiksi
Kokouksessa perustetun uuden rahaston, Cali Fundin, maksajia ovat digitaalisesta geenisekvenssitiedosta (DSI) kaupallisesti hyötyvät tahot, kuten lääkeyhtiöt tai kosmetiikka- ja kemianteollisuus. Nämä tahot maksavat jatkossa rahastoon yhden prosentin voitoistaan ja 0,1 prosenttia liikevaihdosta.
”Potentiaali luontorahoituksen kerryttämiseksi tämän mekanismin kautta on iso – asiantuntijoiden mukaan jopa miljardiluokkaa. Ilonaihe on tietysti, että tämän rahaston myötä yksityinen sektori tulee voimakkaammin mukaan rahoittamaan luontotoimia”, ministeri Mykkänen sanoo.
Kokous toi vauhtia kansallisiin strategioihin ja rahoitussitoumuksiin
Laihasta sovusta huolimatta COP16 toi myös positiivisia uutisia ja vauhtia kansallisten tavoitteiden ja strategioiden toimittamiseen sekä rahoituslupauksiin. Lauantaihin mennessä 119 maata oli raportoinut kansalliset tavoitteensa ja 44 maata päivittäneet kansalliset strategiansa. Biodiversiteettirahastoon annettiin 163 miljoonan euron edestä rahoituslupauksia kokouksen aikana. Uusien rahoittajien joukossa mukaan liittyi Quebec, mikä laajensi biodiversiteettirahaston rahoittajien joukkoa ensimmäistä kertaa valtioiden ulkopuolelle.
Saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen rooli vahvistuu
Saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen rooli sopimuksen toimeenpanossa vahvistuu, kun heidän osallisuutensa tukemiseksi perustettiin pysyvä toimielin. Neuvottelutulokset saatiin luontokadon ja ilmastonmuutoksen linkityksistä. Osapuolikokous hyväksyi myös terveyttä ja luonnon monimuotoisuutta koskevan työohjelman ja teki päätöksen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön valtavirtaistamisesta eri sektoreille. Suomi ja kumppanimaat perustivat myös edelläkävijöiden ryhmän, joka jakaa toisilleen tietoa ja kerryttää osaamista luontokysymysten läpileikkaavasta käsittelystä.
”Uskon että tämä tukee tulevan kansallisen strategian ja toimintaohjelman laaja-alaista toteutusta. Suomella on jo hyviä esimerkkejä, sillä monet toimialat ovat tehneet itselleen biodiversiteettitiekartan”, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg toteaa.
Neuvottelujen ulkopuolella kokous innosti ennätyssuuren määrän yrityksiä, rahoittajia, järjestöjä ja muita sidosryhmiä jakamaan kokemuksia ja esittelemään luontotyötään. Kokoukseen osallistui yhteensä noin 20 000 ihmistä ja erityisesti yksityisen sektorin edustajien määrä lisääntyi merkittävästi, myös Suomen delegaatiossa. Suomi allekirjoitti myös Kolumbian Peace for Nature -julistuksen, joka korosti rauhan ja luonnon yhteyttä.
Lisätietoja
Lyydia Ylönen
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja
p. 050 476 1341
Marina von Weissenberg
biodiversiteettisopimuksen pääneuvottelija
p. 050 307 0806
Joona Lehtomäki
erityisasiantuntija
kansalliset biodiversiteettistrategiat
p. 050 598 6162
Riikka Lamminmäki
viestintäpäällikkö
p. 050 576 2604
Ministeri Mykkäsen ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt