Saaristomeren alueen pienistä jätevedenpuhdistamoista selvitys – jatkohanke parantamaan puhdistamojen toimintaa
Ympäristöministeriö on selvittänyt Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen tilaa. Arvioinnin mukaan 15 puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseen ja viisi hyvään luokkaan. Joissakin kohteissa tilan arviointi vaatii lisätietojen keräämistä. Seuraavaksi ympäristöministeriö aikoo kartoittaa toimia, joilla nämä puhdistamot voisivat edelleen parantaa toimintaansa ja päästä parempiin puhdistustuloksiin myös jäteveden kuormitushuippujen, kuten matkailusesongin, aikana.
Selvitys toimeenpanee osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueella.
Selvityksessä tunnistettiin Saaristomeren alueelta 22 puhdistamoa, joista 15:stä saatiin riittävät tiedot arviointia varten. Puhdistamot sijaitsivat Paraisten, Kemiönsaaren, Sauvon, Kaarinan, Turun, Raision, Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnissa. Puhdistamot jaettiin huonoon, kohtalaiseen ja hyvään luokkaan pisteyttämällä ne muun muassa niiden vesistö- ja ympäristövaikutusten ja puhdistamon toiminnan, kuten huollon ja valvonnan tason, perusteella. Joukossa oli asumisen ja matkailupalveluiden puhdistamoja, ei kuitenkaan teollisuuslaitosten puhdistamoja. Pieniä, asukasvastineluvultaan alle sadan henkilön jätevedenpuhdistamoja valvovat kunnat ja sitä suurempia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.
Puhdistamoiden arvioinnilla pyrittiin kuvaamaan puhdistamoiden toiminnan laatua ja siihen liittyviä riskejä. Hyvän luokan vaatimukset olivat tiukat, ja suurin osa puhdistamoista sijoittui kohtalaiseen luokkaan. Kaikkien puhdistamoiden pisteet olivat kuitenkin lähellä hyvän luokan rajaa. Selvityksen tiedot ovat peräisin puhdistamojen julkisista tarkkailutiedoista ja pienille puhdistamoille tehdystä kyselystä. Selvityksen laati Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy.
Selvityksen perusteella ympäristöministeriö aikoo jatkaa tukea puhdistamoiden toiminnan kehittämiseksi selvittämällä tarkemmin puhdistamoiden tilaa ja mahdollisia kehittämistoimia paikan päällä tapahtuvin kohdekäynnein.
Haja-asutuksen ja yhdyskuntien jätevesien osuus Saaristomeren fosforikuormasta on noin 5 prosenttia ja typpikuormasta 8 prosenttia. Lähes 85 prosenttia Saaristomeren fosforikuormasta ja 80 prosenttia typpikuormasta tulee hajakuormituksena maataloudesta. Vaikka jätevesien ravinnekuormitus on kokonaisuudessa verrattain pieni, niiden paikallinen vaikutus voi olla suuri. Saaristomeren tilan parantamiseksi on tarpeen tehdä toimia ravinnepäästöjen vähentämiseksi kaikista lähteistä.
Saariston puhdistamoihin liittyvää työtä täydentää myös ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta rahoitettava Saaristoravinne-hanke, jonka tavoitteena on kehittää saariston ja rannikkoalueen julkista käymälähuoltoa kestäväksi ja ravinnekiertoa tukevaksi. Hanketta toteuttaa Suomen ympäristökeskus yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja:
Riikka Malila
ohjelmapäällikkö
[email protected]
p. 0295 250 160
Ari Kangas
ympäristöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 340
Syke: Saaristomeren ja rannikkoalueiden ravinnekiertokonseptien kehittäminen (Saaristoravinne)