Hallituksen vesiensuojelun tehostamisohjelma
Vattnens tur – programmet för effektiverat vattenskydd
YM007:00/2023 Projekt
Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.
Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats
Vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) tavoitteena oli tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelma tuo yhteen tekijät, varmistaa toimien rahoituksen ja luo jatkuvuutta vesiensuojeluun.Ohjelman perustana ovat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat. Työ jatkuu 2023-2025 hallitusohjelmassa.
Annan etapp
1.1.2022 – 30.6.2024
Tutkimushanke: Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset (RAKENNE-KUITU)
Annan etapp
1.1.2020 – 31.12.2025
KIPSI-hanke: Kipsinlevitys Saaristomeren alueella
Rapportering
1.6.2019 – 31.12.2023
Vesiensuojelun tehostamisohjelman yhteenvetoraportti 2019-2023
Tutkimushanke: Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset (RAKENNE-KUITU)
1.1.2022 – 30.6.2024 Annan etapp
Vesiensuojelun tehostamisohjelman kuluessa on rakennekalkittu ja kuitukäsitelty peltoa, jotta voidaan selvittää käsittelyjen vesiensuojeluvaikutusta ja vaikutusta satoon. Rakennekalkitut pellot sijaitsevat Eurajoella, Turussa ja Paimiossa. Kuitukäsitellyt pellot ovat Tuusulanjärven valuma-alueella. Vuonna 2022 jatketaan kyseisten kohteiden seurantaa, jotta maanparannusaineiden monivuotisista vaikutuksista saadaan lisätietoa.
Hankkeen tavoite on seurata ja arvioida peltojen rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vesistövaikutuksia ja vaikutusta satoon. Hankkeessa kerätään pelto-ojista ja salaojavalunnasta vesinäytteitä, joista analysoidaan laboratoriossa muun muassa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet. Vedenlaatua seurataan myös jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla. Mittausten perusteella arvioidaan rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vaikutusta kiintoaineen, ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoumiin pelloilta vesistöön.
Ytterligare uppgifter
Dokument
-
Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset 2.0 (RAKENNE-KUITU 2.0) hankkeen loppuraportti PDF
28.6.2024 Miljöministeriet
KIPSI-hanke: Kipsinlevitys Saaristomeren alueella
1.1.2020 – 31.12.2025 Annan etapp
KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 - 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan. Kipsikäsittely ei vähennä muiden vesiensuojelutoimien tarpeellisuutta. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta.Viljelijäneuvonnasta ja tiedottamisesta vastaa ProAgria.
Ytterligare uppgifter
Vesiensuojelun tehostamisohjelman yhteenvetoraportti 2019-2023
1.6.2019 – 31.12.2023 Rapportering
Dokument
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelma vuosiraportti_2019_2023 PDF
6.6.2024 Miljöministeriet
Projektets framskridande
HYLKY -hanke: Hylkyjen saneeraus vesiensuojelun tehostamisohjelmassa
2.1.2019 – 31.12.2023 Annan etapp
Hankkeen tavoitteena on määrittää Suomen aluevesillä hylkykohteet, jotka voivat lähitulevaisuudessa aiheuttaa ympäristön pilaantumisvaaraa öljyn päästessä ruostuvien tankkien läpi mereen tai merenpohjaan. Hankkeessa selvitetään öljynpoisto-operaatioon soveltuvia kohteita ja etsitään arkistotietoja hylyissä mahdollisesti olevien vaarallisten aineiden määrittelemiseksi. Lisäksi selvitetään viranomaisten ja yhteistyöyritysten öljynpoistovalmiuksia. Välittömänä tavoitteena on poistaa öljy yhdestä tai kahdesta hylystä annettujen resurssien ja aikataulun puitteissa. Yhtenä keskeisenä kehitystavoitteena on myös varmistaa, että vastuuviranomaisilla ja viranomaisyhteistyöhön osallistuvilla yrityksillä on tarvittava osaaminen ja valmius hylkyjen aiheuttamien ympäristöriskien poistamiseen.
Ytterligare uppgifter
Dokument
-
HYLYT Viranomaisraportti 2021_08_23_2021-2 PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
Vesistökunnostushankkeiden valtionavustushaku 1/2019
1.4.2019 – 10.5.2019 Annan etapp
Vesiensuojelun tehostamisohjelma käynnistyy
1.6.2019 Annan etapp
Vesiensuojelu tehostamisohjelma käynnistyi 1.6. 2019, jolloin ensimmäinen ohjelmapäällikkö ja ohjelman erityisasiantuntija aloittivat työnsä. Ohjelmalle määritettiin tarkemmat tavoitteet ja toimintavat. Koordinaation tukena toimivien projekti- ja johtoryhmien työskentely käynnistettiin ja ensimmäinen vastionavustushaun hankkeita rahoitettiin. Ohjelman eri teemojen työ käynnistyy, ja ohjemalle aletaan laatia myös viestintäsuunnitelmaa.
Dokument
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapaperi_2019 PDF
3.2.2023 Miljöministeriet
Vesiensuojelun tehostamisohjelman yhteenvetoraportti 2019-2023
1.6.2019 – 31.12.2023 Rapportering
Dokument
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelma vuosiraportti_2019_2023 PDF
6.6.2024 Miljöministeriet
Valtionavustushaku kaupunkien vesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen (viemäröidyt yhdyskuntajätevedet)
19.6.2019 – 30.8.2019 Annan etapp
Haku kuului teeman kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen painopistealueeseen viemäröidyt yhdyskuntajätevedet. Kun tavoitteena on saavuttaa vesipuitedirektiivin mukainen hyvä kemiallinen tila pinta- ja pohjavesissä sekä meristrategiadirektiivin mukainen meriympäristön hyvä tila, on osana tilatavoitteen saavuttamista haitallisten aineiden päästöjen väheneminen ja vaarallisten aineiden päästöjen lopettaminen kerralla tai vaiheittain. Lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa myös muiden haitallisten aineiden, kuten hormonitoimintaan vaikuttavat aineet, lääkeaineet ja mikromuovit, poistomahdollisuuksista, esiintymisestä vesiympäristössä tai juomaveden valmistukseen käytettävässä raakavedessä sekä vaikutuksista ekosysteemeihin ja ihmisen terveyteen.
Dokument
-
Loppuraportti Turun amk Oy Source Track PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Kaakkois-Suomen AMK Oy Vemo PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Flowrox Oy PLÄTS PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Vantaanjoen ja Hgin seudun vesiensuojeluyhdistys ry PFAS-hanke PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Mellifiq Rening av Läkemedel vid Lohja Avloppsreningsverk PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
Tutkimushanke: Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona (RAKENNEKALKKI)
1.8.2019 – 31.12.2021 Rapportering
Hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tietoa rakennekalkin käytöstä maataloudessa vesiensuojelukeinona Suomen oloissa sekä laatia viljelijöille selkeä käytännön ohjeistus rakennekalkituksen toteuttamiseen erilaisilla savimailla. Tavoitteena oli selvittää rakennekalkin osalta vaikutukset kokonais- ja liukoisen typen ja fosforin huuhtoumaan, maaperän hiileen ja eroosioon, sekä maaperän biologiaan tai happamuuteen. Tavoitteena oli myös selvittää paras rakennekalkin ainesosien seossuhde, optimaaliset käyttömäärät ja levityksen parhaat ajankohdat viljelytekniikan ja vesiensuojeluvaikutusten kannalta.
Ytterligare uppgifter
Dokument
-
Final Loppuraportti rakennekalkkihanke 1001 2022 PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
Tutkimushanke: KUITU-hanke
9.9.2019 – 31.12.2021 Rapportering
Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten peltomaahan muokattu maanparannuskuitu toimii vesiensuojelussa valuma-aluemittakaavassa. Kuidulla, kuten muillakin maanparannusaineilla, voidaan vähentää eroosiota ja ravinnekuormitusta tehokkaasti, mutta aineiden vaikutus hiipuu ajan myötä ja käsittely pitää uusia. Hankkeen tavoitteena oli selvittää kuitulietteiden vaikutukset kokonais- ja liukoisen typen ja fosforin huuhtoumaan, maaperän hiileen ja eroosioon, ravinteiden huuhtoutumiseen erilaisilla maalajeilla (savi, karkeat kivennäismaat) sekä mahdolliset vaikutukset peltojen sadontuottoon, typpitalouteen, maaperän biologiaan, happamuuteen ja haitta-ainepitoisuuksiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää optimaaliset käyttömäärät ja levityksen parhaat ajankohdat viljelytekniikan ja vesiensuojelun kannalta.
Dokument
-
RAKENNEKUITU hankkeen loppuraportti 2022 PDF
27.3.2023 Miljöministeriet
-
Raportti 15-2022_KUITU-hankkeen loppuraportti PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
Selvitys: Tavoitteet ja mittarit tehostetun vesiensuojeluohjelman seurannalle ja vaikuttavuuden arvioinnille
23.9.2019 – 31.1.2020 Upphandling
Selvitys tukee vesiensuojelun tehostamisohjelman vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelua ja toteutusta. Selvityksen tavoitteena on valita ja perustella seurantaohjelman laatimiseen parhaiten soveltuva viitekehys, tuottaa valittuun viitekehykseen perustuva seurantakehikko, kuvata sopivia mittareita ohjelma- ja teemakohtaisten tavoitteiden toteutumiselle sekä niiden tietolähteet, tiedonkeruumenetelmät ja tiedonkeruuaikataulu, sekä priorisoida mittarit seurannan toteuttamislaajuuden hahmottamiseksi ja esittää vaihtoehtoja seurantaohjelman toteuttamiseksi eri laajuudessa. Selvitys sisältää alustavat kustannusarviot seurannan toteuttamiselle.
Dokument
-
Vaikuttavuuden Seuranta-Loppuraportti-2020-02-20-FINAL PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
Vesistökunnostushankkeiden valtionavustushaku 2/2019
21.10.2019 – 2.12.2019 Annan etapp
KIPSI-hanke: Kipsinlevitys Saaristomeren alueella
1.1.2020 – 31.12.2025 Annan etapp
KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 - 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan. Kipsikäsittely ei vähennä muiden vesiensuojelutoimien tarpeellisuutta. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta.Viljelijäneuvonnasta ja tiedottamisesta vastaa ProAgria.
Ytterligare uppgifter
Tutkimushanke: MAAMERI – Tietoperustan vahvistaminen rannikkovesien tilan parantamiseksi Saaristomeren alueella
1.3.2020 – 31.12.2022 Annan etapp
Hankkeessa parannetaan vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelua tukevien työkalujen toimintaedellytyksiä. Hanke pohjautuu Saaristomeren ravinnekuormituksen paremmaksi ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi tehtyyn aiempaan pitkäjänteiseen työhön ja pyrkii täydentämään sitä mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankkeessa kehitetään edelleen jo käytössä olevia ravinnekuormituksen arviointityökaluja, harmonisoidaan niiden toimintaa ja tuotetaan pohjaa uusien arviointimenetelmien kehittämiselle muun muassa tietoaineistojen integraation ja kaukokartoituksen avulla. Hanke tutkii ravinteiden, erityisesti fosforin, kulkeutumista valuma-alueelta Saaristomereen ja sen vaikutuksia ja dynamiikkaa rannikko–avomerigradienteilla Saaristomeren eri osiss
Ytterligare uppgifter
Dokument
-
MAAMERI_Loppuraportti_MASTER_30122022 PDF
27.3.2023 Miljöministeriet
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2019
30.3.2020 Lägesrapportering
Dokument
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2019 PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2019 PDF
3.2.2023 Miljöministeriet
Tutkimushanke: Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hanke
1.9.2020 – 31.12.2023 Annan etapp
Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen. Hanke koostuu kuudesta eri työpaketista, joiden yhteisinä poikkileikkaavina tavoitteina on määrittää tulvatasanteellisten kaksitasouomien kansainvälisestikin puutteellisesti tunnettuja vaikutuksiaveden laatuun, kuivatustilaan sekä monimuotoisuuteen; kehittää laajasti sovellettavia vesienhallinnan arviointi- ja mallinnustyökaluja, sekä edistää luonnonmukaista peruskuivatusta ja ojitusyhteisöjen aktivoitumista.
Ytterligare uppgifter
Vesistökunnostushankkeiden valtionavustushaku 2020
15.10.2020 – 30.11.2020 Annan etapp
Määräraha voidaan myöntää harkinnanvaraisina avustuksina hankkeisiin, jotka paikallisesti ja alueellisesti kokonaisuutena arvioiden vaikuttavimmin edistävät vesien- ja merenhoidon tavoittei-den toteuttamista.
Valtionavustushaku kaupunkien vesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen (hulevedet)
25.11.2020 – 25.1.2021 Annan etapp
Kaupunkien ja taajamien lähivedet, kuten järvet ja lammet, ovat tärkeitä virkistysalueita. Haitallisten aineiden vähentäminen hulevesistä ja onnistuneet hulevesiratkaisut lisäävät taajama- ja kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta.Hankehaussa etsitään kustannustehokkaimpia keinoja rajoittaa tai estää haitallisten aineiden päästöjä joko käsittelyn keinoin tai ennaltaehkäisevästi.
Dokument
-
Jyvaskylan kaupungin tyomaavesien hallinnan ohje 2023 PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Helsingin kaupunki, HuLaKaS PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Hämeen ammattikorkeakoulu HULVATTU PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Jyväskylän kaupunki HULVA PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Pidä Saaristo Siistinä ry Mahanpuruja muovista PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Savonia AMK Hula PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Turku AMK Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Pyhäjärvi-instituutti Papinpellon hulevesikosteikon laadun hallinta PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Vantaanjoen ja Helsingin vesiensuojeluyhdistys ry KasviHAVA PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Hula PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Oulun kaupunki Välimaan hulevesien pilottirakenteen toimivuuden seuranta PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2020
31.3.2021 Lägesrapportering
Dokument
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2020 PDF
3.2.2023 Miljöministeriet
Vesistökunnostuskoulutus osana Vesiosaamisen kehittämishanketta
1.6.2021 – 31.5.2024 Utbildning
Vesiosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista tilaamalla ja toteuttamalla koulutusta. Lisäksi tarkoituksena on houkutella alalle uusia osaajia. Ensimmäinen vesistökunnostuskoulutus järjestettiin vuonna 2021. Toinen osa, joka keskittyy syventämään vesistökunnostusten menetelmäosaamisat, käynnistyy vuoden 2023 kesällä.
Ytterligare uppgifter
Ohjelman väliarviointi
24.9.2021 – 31.1.2022 Upphandling
Dokument
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman väliarviointi 2021 PDF
3.2.2023 Miljöministeriet
Vesistökunnostushankkeiden valtionavustushaku 2021
18.10.2021 – 30.11.2021 Annan etapp
Määräraha voidaan myöntää harkinnanvaraisina avustuksina hankkeisiin, jotka paikallisesti ja
alueellisesti kokonaisuutena arvioiden vaikuttavimmin edistävät vesien- ja merenhoidon tavoitteiden toteuttamista. Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä
varmistamiseksi tavoitellaan laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski. Toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on parantaa vesien tilaa. Vesien tilaa parantamalla voidaan saavuttaa hyötyjä, jotka palvelevat laajasti alueen asukkaita ja virkistyskäyttäjiä. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, pois lukien maa- ja metsätalouden vesienhallintatoimenpiteet, joihin voi hakea avustusta maa- ja metsätalouden vesienhallinta -hausta. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen valtionavustushaut 2021
18.10.2021 – 30.11.2021 Annan etapp
Avustusten tarkoituksena on parantaa vesien tilaa edistämällä maa- ja metsätalouden monitavoitteista vesienhallintaa. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua, yhteistyötä ja toteutusta, pidättävät vesiä valuma-alueella, edistävät sopeutumista muuttuviin vesioloihin, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteet voivat olla sekä alueellisia yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia toteutushankkeita.
Dokument
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Opitaan ojista_loppuraportti PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Ojasta_allikkoon_loppuraportti PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Virta tuo, virta vie - Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinta, loppuraportti PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
VesiHave2_loppuraportti_VALMIS PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
VALUME - Vesienhallintaa Länsi-Uudellamaalla maa- ja metsätalousalueilla loppuraportti PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
KEURUS-loppuraportti_FINAL PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
JUUREVA_loppuraportti_15112022 PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Greppa Vattnet i Österbotten slutrapport slutlig version PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Mäyräojan Loppuraportti 2022 PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Yhteistyolla_Loimijoki_kuntoon_II PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Havsmanualen PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Vesienhallinta_Avustushankkeet_2021_2022 PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
Valtionavustushaku kaupunkien vesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen (viemäriylivuodot)
18.10.2021 – 30.11.2021 Annan etapp
Avustuksen tavoitteena on vesistöön päätyvien haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen viemäriylivuotoja ennaltaehkäisemällä ja minimoimalla. Viemäriylivuotojen hallintakeinot voidaan karkeasti jaotella ylivuotoja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin sekä ylivuotojen sattuessa ympäristövahinkoja minimoiviin toimenpiteisiin. Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille ja näiden omistamille yhtiöille ja muille kuntaomisteisille toimijoille, yhdistyksille ja yrityksille.
Dokument
-
Loppuraportti HSY ÖVERI, viemäriverkon ylivuotojen reaaliaikainen mallinnus ja vuotojen seulonta PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Kuusamon EVO Koneoppimisjärjestelmien hyödyntäminen jätevesiverkoston hallinnassa PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Valonia Turun seudun jätevesiylivuotojen parempi hallinta PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Vilkase Oy Jätevesipumppaamoiden etäluenta ja tekoälymalli PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Virtain kaupunki Viemäriylivuodot Kuriin Kimpassa ViKuri PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Lahti Aqua Jätevesiviemäreiden hallinnan parantaminen ja ylivuotojen ennaltaehkäisy PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
Maanparannusaineiden käytön ohjeistuksen laatiminen
1.1.2022 Rapportering
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki -opas viljelijälle esittelee mitä eri maanparannusaineet ovat, miten ne vaikuttavat maassa, mitkä ovat käytössä huomioitavat asiat, ja mitä hyötyä aineiden käytöstä on. Viljelijöiden lisäksi käytännönläheinen opas on tarkoitettu maatalouden asiantuntijoille, neuvojille ja kaikille vesiensuojelusta kiinnostuneille. Opas on laadittu KIPSI- , KUITU- ja Rakennekalkki -hankkeiden yhteistyönä.
Dokument
-
maanparannusaineet_opas_viljelijoille_digitaalinen-julkaisu PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
Ohjelman strategia
1.1.2022 – 31.5.2022 Riktlinje
Dokument
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman organisointi, tavoitteet, tulokset ja tulevaisuuden tarpeet PDF
21.9.2022 Miljöministeriet
Tutkimushanke: Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset (RAKENNE-KUITU)
1.1.2022 – 30.6.2024 Annan etapp
Vesiensuojelun tehostamisohjelman kuluessa on rakennekalkittu ja kuitukäsitelty peltoa, jotta voidaan selvittää käsittelyjen vesiensuojeluvaikutusta ja vaikutusta satoon. Rakennekalkitut pellot sijaitsevat Eurajoella, Turussa ja Paimiossa. Kuitukäsitellyt pellot ovat Tuusulanjärven valuma-alueella. Vuonna 2022 jatketaan kyseisten kohteiden seurantaa, jotta maanparannusaineiden monivuotisista vaikutuksista saadaan lisätietoa.
Hankkeen tavoite on seurata ja arvioida peltojen rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vesistövaikutuksia ja vaikutusta satoon. Hankkeessa kerätään pelto-ojista ja salaojavalunnasta vesinäytteitä, joista analysoidaan laboratoriossa muun muassa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet. Vedenlaatua seurataan myös jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla. Mittausten perusteella arvioidaan rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vaikutusta kiintoaineen, ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoumiin pelloilta vesistöön.
Ytterligare uppgifter
Dokument
-
Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset 2.0 (RAKENNE-KUITU 2.0) hankkeen loppuraportti PDF
28.6.2024 Miljöministeriet
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2021
31.3.2022 Lägesrapportering
Dokument
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2021 PDF
27.3.2023 Miljöministeriet
Selvitys hulevesin laadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja hulevesien käsittelyn mahdollisuuksista
3.6.2022 – 31.12.2022 Upphandling
Hankinta tukee vesiensuojelun tehostamisohjelman hulevesiteeman toteuttamista. Lopputuotteena oli selvitys hulevesien laadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja hulevesien käsittelyn mahdollisuuksista. Selvityksessä huomioitiin kaupunkien hulevesien laadusta niin, että siinä huomoitiin myös vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet ja vastaavat mikropollutantit. Selvitys sisälsi myös koosteen hulevesien käsittelyn menetelmistä ja mahdollisuuksista, käsittelytehoista, toiminnasta ja toteutuksista erityisesti haitallisten aineiden suhteen. Selvityksen laatijana ja julkaisina on Kuntaliitto.
Ytterligare uppgifter
Dokument
-
Selvitys-hulevesien-laadusta_final PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
Vesistökunnostushankkeiden valtionavustushaku 2022
18.10.2022 – 30.11.2022 Annan etapp
Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta sekä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat konkreettiset, pinta- tai pohjavesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski. Toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on parantaa vesien tilaa.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen valtionavustushaku 2022
18.10.2022 – 30.11.2022 Annan etapp
Avustuksen tavoitteena on parantaa vesien tilaa edistämällä maa- ja metsätalouden vesienhallintaa huomioimalla ja yhteensovittamalla maa- ja metsätalouden sekä vesiensuojelun tarpeet. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Avustettavat toimenpiteet voivat olla sekä laajoja yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia suunnittelu- ja toteutushankkeita.
Valtionavustushaku kaupunkien vesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen (alueidenkäyttö)
18.10.2022 – 30.11.2022 Annan etapp
Avustushaun aiheena on alueiden käytön, kaavoituksen ja vesihuollon sekä kunnan muiden vesiensuojeluun vaikuttavien toimialojen yhteistyön toimintamallit kaupunkien viemäröityjen hulevesien ja jätevesien hallinnassa. Avustusta voidaan myöntää muun muassa hankkeille, joissa luodaan menettelytapoja jätevesien ja hulevesien hallintaan kuntien välisen sekä kunnan sisäisten toimialojen välisen yhteistyön lisäämisellä. Avustuksen tavoitteena on luoda toimintamalleja siihen, kuinka jätevesien ja hulevesien hallinta otetaan huomioon jo kaupunkien alueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Näin voidaan jo jäte- ja hulevesien syntyvaiheessa vaikuttaa niiden likaantumiseen muuttuvassa ilmastoympäristössä, erityisesti haitallisten aineiden osalta, mikä vähentää puhdistus- ja käsittelytarvetta sekä päästöjä vesistöön. Luoduista toimintamalleista voidaan tunnistaa parhaita käytäntöjä erilaisiin hallintomalleihin ja kaupunkirakenteisiin. Hankkeiden konkreettinen merkitys haitallisten aineiden päästöjen ehkäisyssä ja vähentämisessä ei välttämättä realisoidu hankeaikana.
Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joissa kartoitetaan olemassa olevia sekä kehitetään ja pilotoidaan alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen uusia yhteistyö-, toiminta- ja viestintätapoja kuntien jätevesihuollon ja hulevesien hallinnan järjestämisen välillä Hankkeilla ennakoidaan ja varaudutaan tuleviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin ja niiden huomioon ottamiseen kaupunkisuunnittelussa. Hankkeilla vahvistetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä: kuntien välillä ja erityisesti kunnan eri toimijoiden (mm. ympäristötoimi, tekninen toimi) kesken. Hankkeissa voidaan luoda ohjeita maankäytön ja viemäröinnin riskienhallinnasta pinta- ja pohjavesien suojelun kannalta.
Dokument
-
Vesienhallinta_Avustushankkeet_2021_2023-v2 PDF
13.9.2023 Miljöministeriet
Seurantahanke: SYKE Valuma-aluepilottien asiantuntijana (PILOT)
1.1.2023 – 31.12.2024 Upphandling
Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella käynnistyvät valuma-aluepilotit pyrkivät vastaamaan vesiensuojelun suunnittelun ja käytännöntoteutuksen haasteisiin. Tavoitteena on kehittää valuma-aluesuunnitteluun toimintamallia, jonka avulla kehitetään paitsi ELYjen vesienhoidon toimenpidesuunnitelmien toteutusta, että toteutuksen koordinaatiota käytännöntasolla. Ylätavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen.
valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota ja toimintamallia Suomessa kehitetään
neljän eri pilotin kautta. Pilotteihin on kuhunkin valittu erilliset, kullekin alueelle keskeiset ja tärkeiksi koetut teemat, joiden kautta syntyvä tulos kehittää kokonaisuutta ja joiden avulla voidaan luoda lopulta keskeiset toimintamallia sujuvoittavat toimintatavat. Syke osallistuu pilottien suunnitteluun sen osalta, kuin on tarpeen huomioida alueella tehtävien toimenpiteiden vaikutusten seuranta. Tavoitteena on, että edellytykset luotettavalle seurannalle olisivat olemassa myös pidemmällä aikavälillä. Syke myös suunnittelee ja toteuttaa 1–2 pilotin seurannan yhdessä hanketoimijoiden kanssa sekä analysoi ja raportoi tulokset. Toinen merkittävä kokonaisuus Sykellä on pilottien kyselytutkimusten suunnitteluun osallistuminen ja yhden kyselyn toteuttaminen. Kolmanneksi SYKE kokoaa piloteissa tehtävää valuma-aluesuunnittelun lokikirjaa, ja tarkastelee suunnitteluun käytettyjä paikkatietoaineistoja ja karttapalveluja selvittääkseen paikkatietoaineistojen kehitystarpeet valuma-aluelähtöisessä vesienhallinnassa. Syke myös osallistuu loppuyhteenvedon tekemiseen yhdessä pilottien toimijoiden ja ELY -keskusten kanssa.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan valuma-aluepilottihankkeet
1.1.2023 – 31.12.2024 Upphandling
Ohjelma rahoittaa neljää valuma-aluepilottia vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. ELY-keskusten koordinoimilla piloteilla on erilaisia kehittämistehtäviä. Ne tuottavat tietoa ja kokemuksia sekä toteuttavat luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia. Pilotteja on neljä:
1. Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa. Kohdealue on Aurajoen vesistön Paattistenjoki. Pilotissa tuotetaan monistettava esimerkki siitä, miten valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla ja etenkin valumavesien pidättämisen keinoin hallitaan kuivuusriskejä. Hankkeen toteuttavat Valonia/Varsinais-Suomen liitto yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
2. Espoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintasuunnitelma ja yhteistyön kehittäminen maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien valumavesien hallinnassa. Pilotissa tuotetaan tietoa ja kokemuksia rakennetun ympäristön maankäytön ja maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yhteensovittamisesta luonnonmukaisin menetelmin. Hankeen toteuttavat Espoon kaupungin ja Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala sekä Uudenmaan ELY-keskus.
3. Kyyveden valuma-aluetalkkari. Pilotissa kehitetään ja kokeillaan valuma-aluetalkkarin toimintamallia. Valuma-aluetalkkarin tehtävänä on kehittää valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota. Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä-Savo yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa.
4. Kovesjoen vesistöalueella turvemaavalta. Hankkeessa kehitetään keinoja päästä suunnittelutyöstä konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.
Ytterligare uppgifter
Vesistökunnostusten menetelmäkehityshanke: Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo)
1.2.2023 – 31.12.2024 Upphandling
Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo) -hankkeessa kehitetään edelleen Lahden Kymijärvellä pilotoitua alusveden suodatusmenetelmää. Tavoitteena on kehittää menetelmän kustannustehokkuutta ja käynnistää menetelmän toteutus ja vaikutusten seuranta uudella järvikohteella. Hankkeen tuloksena saadaan uutta tietoa menetelmän sovellettavuudesta yleisemmin hyödynnettävänä kerrostuvien järvien kunnostusmenetelmänä ja keinona vesienhoidon työkalupakissa. Aktiivisen viestinnän, menetelmäkehityksen ja kokemusten jakamisen avulla voidaan edesauttaa menetelmän jalkautumista jatkossa myös uusille kohteille.
Vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen vaikuttavuuden arviointi
23.3.2023 – 22.5.2023 Upphandling
Tässä arvioinnissa tarkasteltiin Veden vuoro -vesiensuojelun tehostamisohjelman määrära-hoilla käynnistettyjen vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen toimintaa. Ympäristömi-nisteriö teetti ulkopuolisen arvioinnin verkostojen 2019–2023 toiminnasta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy kevään 2023 aikana. Arviointi rajautui verkostotoimintaan ja verkostojen toteuttamiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin. Arviointi toteutettiin monimenetelmällisesti ajalla helmikuu-toukokuu 2023. Menetelminä käy-tettiin aineistoanalyysiä, haastatteluja, verkkokyselyä, sekä arviointitiimin sisäisiä ja tilaajan kanssa yhteisiä analyysikokouksia. Arvioinnissa tarkasteltiin verkostojen toimintaa neljästä arviointinäkökulmasta; suunnittelu ja organisointi, verkostojen toiminta, tulokset ja lisäarvo sekä vaikutukset, jatkuvuus ja kehitystoimet.
Dokument
-
Vesistökunnostusverkostojen arviointi_loppuraportti_25.5.2023 PDF
26.5.2023 Miljöministeriet
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2022
31.3.2023 – 5.5.2023 Lägesrapportering
Dokument
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti_2022 PDF
4.5.2023 Miljöministeriet
Vesistökunnostusten ja vesienhallinnan valtionavustushaku 2023
17.10.2023 – 30.11.2023 Annan etapp
Projektets basuppgifter Pågår
Projektets nummer YM007:00/2023
Ärendenummer VN/25555/2022
Projektets arrangör miljöministeriet
Mandattid 1.6.2019 – 31.12.2025
Datum för tillsättande
- Högskoleutbildning och forskning
- Natur
- Vatten och vattendrag
- vattenekologi
- vattendragsplanering
- kustvatten
- vattendragsområden
- avloppsvattenbelastning
- restaurering av vattendrag
- havsförorening
- vattenvårdsområden
- vattenförorening
- effekter på vattendrag
- vattenekosystem
- eutrofiering
- vattenvård
- vattenskydd
- forskning och utveckling
- belastning av vattendrag
- vattendrag
- strömmande vatten
- avloppsinstallation
- vattentjänster
Förhållande till regeringsprogrammet
Orpo
Luku 7 Ett Finland med ren energi
Alaluku 7.5 Finland värnar om sin värdefulla natur
Alaluku 7.6 Värnande om Finlands rena miljö genom cirkulär ekonomi
Mål och resultat
Maatalouden vesiensuojelussa tavoitteena on vähentää maatalouden ravinnekuormitusta toteuttamalla laajamittainen kipsin peltolevitys Saaristomeren valuma-alueella sekä selvittämällä rakennekalkin ja kuitulietteen käyttöä maatalouden vesiensuojelukeinona. Näiden aineiden käytöstä on valmistunut viljelijäopas.
Maa- ja metsätalouden entistä paremman vesien hallinnan ja luonnonmukaisen vesirakentamisen avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua, ilmastomuutokseen sopeutumisa ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
Vesistökunnostusten tavoitteena on parantaa vesien tilaa, vahvistaa alan toimijoiden yhteistyötä, osallistaa uusien toimijoita vesienhoitoon. Tavoitteena on myös kehittää vesistökunnostuksen toimialaa jakamalla vesistökunnostajille ajantasaista tietoa kunnostusmenetelmistä ja luomalla mahdollisuuksia kokeilla uusia menetelmiä.
Yhtenä tavoitteena on edistää vesien hyvän tilan saavuttamista vähentämällä haitallisten aineiden päästöjä ja pinta- ja pohjavesiin kehittämällä kaupunkivesien hallintaa. Ohjelmassa kehitetään menetelmiä ja toimintamalleja jäte-, hule- ja kuivatusvesien keräämiseen ja käsittelyyn.
Hankkeen tavoitteena on vähentää meriympäristön pilaantumisriskiä saneeraamalla muuta Itämeren riskihylky ja varmistamalla että vastuuviranomaisilla ja muilla toimijoilla on tarvittava osaaminen hylkyjen tyhjentämisessä.
Hankkeen tuottaman tutkimustiedon tarkoituksena on auttaa kohdentamaan vesien tilaa
parantavia toimenpiteitä kustannustehokkaasti ja tukea vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien tarkistamista.
Sammandrag
Vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) tavoitteena oli tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelma tuo yhteen tekijät, varmistaa toimien rahoituksen ja luo jatkuvuutta vesiensuojeluun.Ohjelman perustana ovat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat. Työ jatkuu 2023-2025 hallitusohjelmassa.
Utgångspunkter
Vesistöjemme hoito vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä panostusta. Olemme onnistuneet vähentämään Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Suunta on oikea, mutta olemme edenneet liian hitaasti. Vesien hyvää tilaa ei ole mahdollista saavuttaa ilman lisätoimenpiteitä. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet edelleen lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Vesien tilaa heikentää
myös haitallisten aineiden aiheuttaman kuormituksen kasvu.
Ohjelman perustana ovat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat, joiden toteuttamista tehostamisohjelma vauhdittaa. Sen kantavia periaatteita ovat periaatteita ovat konkreettisten toimenpiteiden kohdentaminen vaikuttavimpiin tilaa parantaviin toimiin, toimijoiden yhteistyön vahvistaminen sekä uusien toimintatapojen ja menetelmien käyttöönotto.
Ytterligare uppgifter
Maatalouden vesiensuojelun isoin panostus ovat kipsikäsittelyt, joiden odotetaan pienentävän merkittävästi kiintoainehuuhtoutumia ja pienentävän hiilen huuhtoumaa. Kipsi voi myös parantaa maan rakennetta. Kuitulietteet ja rakennekalkin vähentävät myös ravinnehuuhtoumia vesistöön ja parantavat viljelysmaanrakennetta. Niiden käyttöä pilotoimalla ja vaikutuksia seuraamalla ohjelma voi edistää niiden laajempaa käyttöönottoa kipsin rinnalla.
Vesienhallinta maa- ja metsätaloudessa lisää luonnonmukaisen vesirakentamista. Se vähentää vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta ja lisää maa- ja metsätalouden keinovalikoimaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Toimilla voidaan myös lisätä sekä vedenalaisen luonnon, että rantaluontotyyppien monimuotoisuutta.
Vesistökunnostushankkeiden toimenpiteet vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta, lisäävät niiden virkistyskäyttöarvoa ja hidastavat luonnon monimuotoisuuden katoamista. Toimijoiden verkostoituminen, paikallisen ja alueellisen kunnostustoiminnan aktivoituminen sekä vesienhoidon menetelmien kehittäminen turvaavat laadukkaan ja pitkäjänteisen vesienhoitotyön jatkumisen.
Haitallisten aineiden vähentäminen kaupunkivesistä parantaa pinta- ja pohjavesien kemiallista tilaa. Päästöjä rajoittavien tai ennaltaehkäisevien menetelmien kehittämisellä tuottaa myös kustannushyötyjä hule- ja jätevesien käsittelystä vastaavillevesilaitoksille, kunnille ja kaupungille.
Itämeren hylkyjen saneeraukset ennaltaehkäisevät tulevia ympäristövahinkoja. Viranomaisyhteistyön- ja osaamisen vahvistaminen turvaa tulevien saneerausta onnistumista.
Vesien tilan tutkimustiedon avulla on mahdollista suunnitella kustannustehokkaista toimia rannikkovesien kuormituksen vähentämiseksi ja tilan parantamiseksi. Tämä mahdollistaa pitkällä tähtäimellä vesien tilan paranemisen. Se myös auttaa toimijoita säästämään resursseja ja käyttämään niitä vaikuttaviin toimenpiteisiin.
Tehostamisohjelman vaikuttavuus koostuu ympäristö-, sosiaalisista ja taloudellisista
vaikutuksista. Ohjelman vaikuttavuutta seurataan koko ohjelman ajan ja seurannan tuloksia hyödynnetään ohjelman toteutuksessa ja arvioinnissa. Ohjelmasta on tehty väliarviointi vuonna 2021.
Peltojen kipsikäsittelyt Saaristomeren valuma-alueella alkoivat vuonna 2020 ja ovat laajennet kaikille rannikkoalueille. Lisäksi maa- ja metsätalouden vesienhallinnan työohjelma valmistuu ja maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeita sekä alueelliset vesienhallinna pilottihankkeet ovat käynnistyneet vuonna 2022. Uusia hankkeita käynnistyy vuonna 2024.
Uusia avustuksia vesistökunnostuksiin ja tukea alueellisten asiantuntijaverkostojen vahvistamiseen on jaettu vuosina 2019-2023. Ohjelmassa on käynnistetty lähes tuhat kunnostushanketta ja asiantuntijaverkostot ovat toiminnassa kaikilla alueilla ja uusia hankkeita käynnistyy vuonna 2024. Kunnostustoimijoille on järjestetty koulutusta osana vesialan osaamisen kehittämisen hanketta.
Kaupunkivesien ja haitallisten aineiden avustushankkeet viemäröidyissä jätevesissä ja hulevesissä viemäreiden ylivuodoista ovat alkaneet ja jotkut hankkeet ovat jo valmistuneet. Uusia hankkeita käynnistyy vuonna 2024.
Neljä riskihylkyä on saneerattu, ja työ yli 60 metrin syvyydessä sijaitsevien hylkyjen saneeraamiseksi tarvittavan osaamisen kehittämiseksi jatkuu. Hylkyjen saneeraustoiminnan kehittämiseen on saatu oma bujdettirahoitus.
Tutkimushankkeet maatalouden uusista vesiensuojelumenetelmistä ja Saaristomerestä ovat päättyneet ja tuottaneet tietoa ja Saaristomereen kohdistuvasta kuormituksesta. Tutkimushankkeet maanparannusaineiden yhteiskäytön vaikutuksista vesistökuormitukseen sekä luonnonmukaisten vesienhallintamenetelmien vaikuttavuudesta jatkuvat.
Hankkeen esivalmistelu
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman organisointi, tavoitteet, tulokset ja tulevaisuuden tarpeet PDF
21.9.2022 Miljöministeriet
Hankkeen suunnittelu
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapaperi_2019 PDF
3.2.2023 Miljöministeriet
Hankkeen toteuttaminen
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelma vuosiraportti_2019_2023 PDF
6.6.2024 Miljöministeriet
-
YM vesiensuojelun tehostamisohjelman vesistökunnostusten hankeselvitys 2019-2023 PDF
17.1.2024 Miljöministeriet
-
Vesienhallinta_Avustushankkeet_2021_2023-v2 PDF
13.9.2023 Miljöministeriet
-
Vesistökunnostusverkostojen arviointi_loppuraportti_25.5.2023 PDF
26.5.2023 Miljöministeriet
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti_2022 PDF
4.5.2023 Miljöministeriet
-
MAAMERI_Loppuraportti_MASTER_30122022 PDF
27.3.2023 Miljöministeriet
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2021 PDF
27.3.2023 Miljöministeriet
-
RAKENNEKUITU hankkeen loppuraportti 2022 PDF
27.3.2023 Miljöministeriet
-
HYLYT Viranomaisraportti 2021_08_23_2021-2 PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
-
Selvitys-hulevesien-laadusta_final PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
-
Raportti 15-2022_KUITU-hankkeen loppuraportti PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
-
Final Loppuraportti rakennekalkkihanke 1001 2022 PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
-
maanparannusaineet_opas_viljelijoille_digitaalinen-julkaisu PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2019 PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
-
Vaikuttavuuden Seuranta-Loppuraportti-2020-02-20-FINAL PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
-
Vesienhallinta_Avustushankkeet_2021_2022 PDF
13.3.2023 Miljöministeriet
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2020 PDF
3.2.2023 Miljöministeriet
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman väliarviointi 2021 PDF
3.2.2023 Miljöministeriet
-
Vesiensuojelun tehostamisohjelman vuosiraportti 2019 PDF
3.2.2023 Miljöministeriet
Hankkeen päättäminen
-
Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset 2.0 (RAKENNE-KUITU 2.0) hankkeen loppuraportti PDF
28.6.2024 Miljöministeriet
-
Jyvaskylan kaupungin tyomaavesien hallinnan ohje 2023 PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Helsingin kaupunki, HuLaKaS PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Hämeen ammattikorkeakoulu HULVATTU PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Jyväskylän kaupunki HULVA PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Pidä Saaristo Siistinä ry Mahanpuruja muovista PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Savonia AMK Hula PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Turku AMK Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Hollolan kunta Salpakankaan viemäriylivuotohanke PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti HSY ÖVERI, viemäriverkon ylivuotojen reaaliaikainen mallinnus ja vuotojen seulonta PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Kuusamon EVO Koneoppimisjärjestelmien hyödyntäminen jätevesiverkoston hallinnassa PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Valonia Turun seudun jätevesiylivuotojen parempi hallinta PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Vilkase Oy Jätevesipumppaamoiden etäluenta ja tekoälymalli PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Virtain kaupunki Viemäriylivuodot Kuriin Kimpassa ViKuri PDF
22.3.2024 Miljöministeriet
Tiedoksianto hankkeen tuloksista
-
Loppuraportti Lahti Aqua Jätevesiviemäreiden hallinnan parantaminen ja ylivuotojen ennaltaehkäisy PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Pyhäjärvi-instituutti Papinpellon hulevesikosteikon laadun hallinta PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Vantaanjoen ja Helsingin vesiensuojeluyhdistys ry KasviHAVA PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Hula PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Oulun kaupunki Välimaan hulevesien pilottirakenteen toimivuuden seuranta PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Opitaan ojista_loppuraportti PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Ojasta_allikkoon_loppuraportti PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Virta tuo, virta vie - Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinta, loppuraportti PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
VesiHave2_loppuraportti_VALMIS PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
VALUME - Vesienhallintaa Länsi-Uudellamaalla maa- ja metsätalousalueilla loppuraportti PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
KEURUS-loppuraportti_FINAL PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
JUUREVA_loppuraportti_15112022 PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Greppa Vattnet i Österbotten slutrapport slutlig version PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Mäyräojan Loppuraportti 2022 PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Yhteistyolla_Loimijoki_kuntoon_II PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Havsmanualen PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Turun amk Oy Source Track PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Kaakkois-Suomen AMK Oy Vemo PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Flowrox Oy PLÄTS PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Vantaanjoen ja Hgin seudun vesiensuojeluyhdistys ry PFAS-hanke PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
-
Loppuraportti Mellifiq Rening av Läkemedel vid Lohja Avloppsreningsverk PDF
20.3.2023 Miljöministeriet
Projektgrupp
Person
Roll, Mandattid
Laamanen, Maria
Ohjelmapäällikkö
miljöministeriet
Roll: Programchef
1.1.2024 – 31.12.2025
Jäänheimo, Jenni
Erityisasiantuntija
miljöministeriet
Roll: Sakkunnig
2.2.2023 – 31.12.2025
Olin, Sini
Erityisasiantuntija
miljöministeriet
Roll: Sakkunnig
2.2.2023 – 31.12.2025
Ogrupperade
Person
Roll, Mandattid
Jäänheimo, Jenni
Erityisasiantuntija
miljöministeriet
Roll: Ansvarig person
2.2. – 31.12.2023