KIRA Dataflow katsoo muutosta ja kehitystyötä helikopterista
Vuoden 2021 alussa käynnistetyssä KIRA Dataflow -hankkeessa muodostetaan yksityisen sektorin tilannekuva sekä kartoitetaan tietovirtojen riippuvuuksia tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennustietosäätiön tutkimusjohtaja Tommi Arola kuvailee hanketta innostavaksi harjoitukseksi luoda helikopterinäkymä käynnissä olevaan muutokseen.
Tommi Arolan luotsaama KIRA Dataflow -hanke käynnistyi kuluvan vuoden alussa ja valmista pitäisi olla keväällä 2022. Mutta mitä silloin on valmiina?
– Hankkeen tuloksena syntyy kokonaiskuva kiinteistö- ja rakennusalan yksityisten toimijoiden digitaalisen tiedon tilanteesta. Tavoitteena on saada käsitys ensinnäkin siitä, mitä tietoon ja digitalisaatioon liittyvää kehitystyötä on käynnissä. Lisäksi selvitetään, mitkä ovat keskeisiä tietovirtoja, missä on pullonkauloja ja miten tieto saataisiin paremmin virtaamaan. Näiden rinnalla on tärkeää tunnistaa globaalien ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen vaatimuksia alan tiedolle, Tommi Arola kiteyttää.
Tommin hahmottelemaan riippuvuuskarttaan on jo muodostunut useampi kerros. Tilannekuva alan tietovirroista rakentuu fyysisen toimintaympäristön, toimintojen ja käyttötapausten, järjestelmien, informaation ja datan, regulaation ja liiketoiminnan välisiä suhteita tarkastelemalla. Työ etenee laajan haastattelukierroksen sekä työpajojen pohjalta.
– Tärkeää on, että kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita kuullaan laajasti ja saadaan monipuolisesti ajatuksia tietovirroista rakentamisen ja suunnittelun lisäksi esimerkiksi energia-alan, rahoituslaitosten, vakuutusyhtiöiden, palveluntuottajien ja sijoittajien näkökulmasta. Lähestymme asiaa kunkin yrityksen strategisesta kehitysnäkökulmasta.
Näkymä myös asenteisiin
Tiedon ohella hankkeessa avautuu näkymä myös asennepuoleen – mitä digitalisaatiolta ja uuden aikakauden tiedolla johtamiselta odotetaan alan toimijoiden keskuudessa, mihin ollaan itse valmiita, mikä epäilyttää?
– Näppituntuma tällä hetkellä on, että alalla eletään odottavassa tilanteessa. Muutokselle on kyllä hyvinkin vaaleanvihreä valo, mutta omaa toimintaa ja palveluita on haastavaa kehittää etunojassa, koska näkymä tulevaisuuteen on vielä sumuinen. Nykytilan liiketoiminnan tulee pyöriä ja innovaatio- ja kehitystoimintaa sovitetaan parhaan mukaan tähän, Tommi kuvailee.
Yritysten haasteet ovat ymmärrettäviä. Ennen kuin uuden maailman data tuottaa euroja, siihen menee aikaa.
– Jos halutaan luoda uusia keinoja esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaan, pitää investoida uuteen tietopääomaan ja muokata vanhat mallit uuteen muotoon. Se vaatii euroja, vaikka samaan aikaan ei ole varmuutta tuotosta ja aikataulusta. Toinen haaste on tiedon omistajuus, mikä voi olla sopimuksin sidottua pitkältä ajalta. Niitä voi olla vaikea muuttaa tai sopia uudelleen, joka osaltaan jarruttaa kehitystä.
Kohti laajempaa horisonttia
Tommi Arola herättelee katsomaan tiedon merkitystä laajemmasta perspektiivistä myös kiinteistö- ja rakennusalalla.
– Meillä on 600 miljardia kiinni rakennetussa ympäristössä Suomessa. Se on suurin kansallisomaisuutemme, jota hallitaan isosti datan avulla – pitäisihän silloin tiedon olla myös kunnossa ja liikkua yli toimialarajojen.
– Kytkeytyvässä maailmassa tietoa ei voi katsoa enää yhden toimialan vaan kokonaisuuden näkökulmasta, ja rakentaa siltoja toisiin toimialoihin. Esimerkiksi KIRA-ala on tiiviisti kytköksissä liikenne- ja energiatoimialaan, jonka kanssa digitalisaatio voi synnyttää luontevasti uutta yhteistyötä ja liiketoimintaa.
Tommi uskoo työn kannattavan. Toimialojen kytkeminen yhteen ei suinkaan ole mahdollista kaikissa maissa, ja tässä Suomella on todellinen mahdollisuus luoda uutta kasvua esimerkiksi eri toimialojen palveluiden yhteistarjooman avulla. Tiedon ja järjestelmien pohjalle tarvitaan kuitenkin ajattelutavan muutosta. Investointi dataan ja järjestelmiin ei auta, jos muutos ei mene arkeen.
– Digitaalisuus on paljon laajempi käsite, kuin tietojärjestelmä – se on tapa toimia, jossa kone toimii taustalla ehdottaen ja tehden asioita valmiiksi puolestasi. Tämä on mahdollista uudella datakulttuurilla. Kiinteistö- ja rakennusalan pitäisi pystyä muokkaamaan systeemi uudenlaiseksi yhdessä. Kaikki palikat ovat kyllä olemassa, ne täytyy vain saada uuteen asentoon. Asioita pitää ruveta tekemään yhdessä, keskustella avoimesti ja nähdä mahdollisuudet. Tässä hankkeessa pyritään ottamaan iso askel siihen suuntaan.
Lisätietoja:
Tommi Arola, tutkimusjohtaja, rakennetun ympäristön digitalisaatio
Rakennustietosäätiö RTS
puh. 040 829 9789, [email protected]