Luonnonarvokaupassa suurin voittaja on luonto, mutta kaikki osapuolet hyötyvät
Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa tehty yksityisen maanomistajan ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan välinen luonnonarvokauppa on Suomen ensimmäisiä. Kohteena oleva noin 12 hehtaarin Kuikkasuo ennallistetaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa.
Luonnonarvokaupalla maanomistaja saa suojelun ja luonnonarvojen tuottamisesta markkinalähtöistä tuloa, ja yritykset voivat tehdä konkreettisia vastuullisuustoimia. Pohjois-Karjalan luonnonarvokaupassa ennallistetaan ojitettu suo, eli suoalue palautetaan lähemmäksi luonnontilaa muun muassa poistamalla puustoa ja ojia tukkimalla. Ennallistamistoimet ovat alkaneet suoalueella maaliskuun alussa.
”Olen kuullut tarinoita siitä, miten kirkasvetinen Eteläinen Pitkäjärvi oli ennen 1970-luvulla tehtyjä tarpeettomia ojituksia. Kun Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa pääsimme sopimukseen luonnonarvokaupasta, niin uskon että nyt alue saadaan palautettua luonnolliseen tilaansa siten, että jatkossa aiempaa kirkasvetisemmän järven äärellä kuuluu lintujen laulu ja tulevat sukupolvet voivat käydä alueella, vaikka poimimassa lakkoja”, kertoo maanomistaja Petri Purmonen.
Purmosen huoli suon alapuolisen vesistön tummumisesta ja lakkasuon menetyksestä yhdistyi onnistuneesti Pohjois-Karjalan osuuskaupan näkemykseen siitä, että ”kvartaali on neljännesvuosisata”. Paikallisen ja mitattavan hankkeen kaikki ylisukupolviset hyödyt saadaan omaan maakuntaan.
Yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseksi
Historiallinen kauppa sai alkunsa MTK:n, metsänhoitoyhdistyksen, S-ryhmän, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja maanomistajan halusta kehittää luonnonarvomarkkinoita yhdessä. Kauppa toimii malliesimerkkinä maanomistajien ja yksityisten ostajien väliselle vapaaehtoiselle markkinalle.
Ilomantsin ennallistettava kohde on noin 12 hehtaarin ojitettu suoalue. Kaupan välitti Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys, joka myös maanomistajan kanssa yhteistyössä vastasi kohteen suunnittelusta ja kartoituksesta. Alueelliset metsänhoitoyhdistykset ovat panostaneet viime vuosina luonnonhoitopalveluiden kehittämiseen ympäri Suomea.
Luonnonarvokaupassa maapohja ei vaihda omistajaa. Pohjois-Karjalan luonnonarvokaupasta maanomistaja saa muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Erona valtion tukemaan luonnonsuojeluun on se, että markkinalähtöisessä luonnonarvokaupassa maanomistaja saa pitää poistetun puuston tuottaman taloudellisen hyödyn.
”Osuuskauppa osoitti kiinnostusta luonnonarvokauppaan ja lähdimme kartoittamaan, mistä mahdollisia sopivia kohteita voisi löytyä. Ilomantsi soveltui lopulta erinomaisesti luonnonarvokaupan pilotointiin. Työt kohteella ovat hyvässä vauhdissa”, metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki kommentoi.
S-ryhmä haluaa tuottaa ennallistamalla 500 luonnonarvohehtaaria vuoteen 2035 mennessä. Pohjois-Karjalan kohde on osa tätä tavoitetta.
Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutuista. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Jarno Artika / PKO