Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavasääntely koskisi jatkossa suuria myymäläkeskittymiä
Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen, joka sisältää useita muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin. Muutoksilla halutaan muun muassa helpottaa rakentamisen lupamenettelyjä ja tehdä poikkeamismenettelyjä joustavammaksi. Esitys sisältää myös muutosehdotuksia vähittäiskaupan suuriyksiköiden sijoittamista koskeviin säännöksiin sekä kolmeen kiinteistönmuodostamislain säännökseen.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen edellyttää asemakaavassa erityistä sallivaa merkintää, jos hanke sijoittuu keskusta-alueiden ulkopuolelle. Suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Lakia sovellettaessa on kuitenkin aiheutunut epätietoisuutta siitä, koskeeko säännös myös suuryksiköiden laajennuksia vai yksinomaan uusia suuryksiköitä.
Lakia esitetään täsmennettäväksi niin, että säännöksiä sovelletaan myös suuryksiköiden merkittäviin laajennuksiin ja suuriin myymäläkeskittymiin. Suurilla myymäläkeskittymillä tarkoitetaan useista lain asettaman pinta-alarajan alittavista myymälöistä koostuvaa suurta kaupan keskittymää, jolla on samanlaatuisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluihin, kuin olisi yhdellä hyvin suurella myymälällä. Muutoksella mahdollistetaan merkittävien laajennusten sekä suurten myymäläkeskittymien ohjaus kaavoituksella, niiden vaikutusten arviointi ja kuntalaisten osallistuminen.
Rakennusten korjaaminen ja asuinrakennusten vähäinen laajentaminen voidaan ehdotuksen mukaan toteuttaa suoraan rakennusluvalla. Nyt maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää erityistä lupamenettelyä, jolla harkittaisiin tulevan kaavoituksen vaikutus hankkeeseen. Tällä helpotettaisiin olemassa olevan rakennuskannan hyväksikäyttöä ja vähäistä laajentamista.
Ehdotuksen mukaan poikkeamisasian hakija voi saada alueelliselta ympäristökeskukselta ratkaisun myös kunnan toimivaltaan kuuluvista poikkeamisista, jos ratkaisu on kunnan kannan mukainen. Tämän säännöksen perusteella hakijan ei tarvitsisi hakea enää poikkeamista kahdelta eri viranomaiselta, joten asian käsittely yksinkertaistuisi ja siitä perittävät maksut pienenisivät.
Toimenpideluvan myöntämisen edellytyksiä ehdotetaan täsmennettäväksi. Edellytykset ovat nykyisen lain mukaan samat kuin rakennusluvan, mutta niitä sovelletaan vain tarpeellisilta osin. Käytännössä on ollut epäselvää, koskevatko kaavat tai niiden tarve hankkeita, jotka voidaan toteuttaa rakennusluvan sijasta toimenpideluvalla. Osaksi tämä tulkintaongelma on jo oikeuskäytännössä selkiintynyt erään golfkenttää koskevan oikeustapauksen johdosta, mutta säännöstä täsmennetään tulkintaongelman poistamiseksi. Muita toimenpideluvalla toteutettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi mastot, urheilupaikat, varastointi- ja pysäköintialueet tai asuntovaunualueet.
Lakiin esitetään lisättäväksi myös eräitä käytännössä tarpeellisiksi koettuja säännöksiä. Tontin rajalla olevan rakennuksen välttämätön korjaamistyö tehdään mahdolliseksi naapurin maan kautta haettavan luvan perusteella. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi seinän välttämätön kunnostustyö, joka voidaan tehdä vain naapuritontin kautta. Samoin mahdollistetaan rasitteen perustaminen kunnalle silloinkin, kun se ei liity kiinteistöön.
Ranta-asemakaava-alueen yhteiskäyttöalueiden toteuttamista koskevat säännökset esitetään lisättäväksi maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä kiinteistönmuodostamislakiin. Ehdotettu järjestelmä vastaisi hyvin pitkälle maankäyttö- ja rakennuslailla kumotun rakennuslain mukaista toteuttamistapaa. Yhteiskäyttöisen alueen kulkuyhteydet toteutetaan ehdotuksen mukaan osana muuta yksityistieverkostoa ja muut yhteiskäyttöalueet (esim. virkistysalueet, saunat, urheilukentät, laiturit tai venevalkamat) joko sopimuksin tai perustettavien rantakuntien toimesta.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa lähes neljä vuotta. Lain toimivuutta on eduskunnan kannanoton mukaisesti seurattu usein tutkimuksin ja selvityksin. Saadut kokemukset ovat olleet pääasiassa myönteisiä. Lain keskeisiä periaatteita tai säännöksiä koskevia merkittäviä lainmuutostarpeita ei ole toistaiseksi tullut esille. Lain soveltamisen alkuvaiheen ongelmia on voitu ratkaista koulutuksen, ohjauksen ja tiedottamisen keinoin ja oikeuskäytäntö on antanut vastauksia eräisiin tulkintaongelmiin.
Nyt ehdotettujen muutosten ohella maankäyttö- ja rakennuslakia on aikaisemmin täydennetty lisäämällä siihen säännökset kaavojen toteuttamisesta kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Ne tulivat voimaan 1.7.2003.
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Helena Korhonen, p. 09-160 39570
Hallitusneuvos Auvo Haapanala, p. 09-160 39368
Rakennusneuvos Heikki Aho, p. 09-160 39653
Hallitussihteeri Jyrki Hurmeranta, p. 09-160 39567