Nuoret muuttavat pois kotoa yhä aikaisemmin

miljöministeriet
Julkaisuajankohta 18.1.2006 8.57
Tyyppi:Tiedote -

Nuorten itsenäistymismuutot ovat jonkin verran aikaistuneet kymmenessä vuodessa. Ai-empaa harvempi katsoo, että asunnon saannin vaikeus estää itsenäistymistä. Nuoret muuttavat vanhempien luota yleensä vuokralle, mutta yhä useampi pitää vuokralla asumista väliaikaisena. Usko omistusasumisen kannattavuuteen on vahva. Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi ympäristöministeriön tänään julkistamasta Nuorten asuminen 2005 -tutkimuksesta.

Valtakunnalliseen 18-29-vuotiaille tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 1600 nuorta eri puolelta Suomea. Tutkimuksessa selvitettiin nuorten aikuisten nykyistä asumista ja asu-mistyytyväisyyttä sekä asumiseen liittyviä suunnitelmia ja mielipiteitä. Tutkimuksen toteuttivat tutkijat Mervi Ilmonen, Jukka Hirvonen ja Rikhard Manninen Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta (YTK). Edellisen kerran nuorten asumista tutkittiin vuosina 1991 ja 1995, ja nyt julkistettu tutkimus toteutettiin niin, että vertailu aiempiin tutkimuksiin oli mahdollista.

Nuorten asumistyytyväisyys lisääntynyt

Vastaajista yli 70 prosenttia oli jokseenkin tyytyväisiä nykyiseen asumiseensa ja 67 prosenttia ilmoitti onnistuneensa täyttämään asumistoiveensa. Vuonna 1991 vastaajista 57 prosenttia oli onnistunut täyttämään asumistoiveensa.

Lisääntyneestä asumistyytyväisyydestä huolimatta lähes 30 prosenttia vastaajista painoivat asuntohuolet. Osuus on melkein sama kuin vuonna 1991, jolloin luku oli 33 prosenttia.

Omistusasukkaat vuokra-asukkaita tyytyväisempiä

Omistusasunnoissa asuvat nuoret kokevat asumismenonsa tuloihin nähden kohtuullisemmiksi kuin vuokralla asuvat. Vuokralaisista melkein puolet koki asumismenonsa liian suu-riksi, kun omistusasujista vain noin viidennes oli tätä mieltä. Omistusasukkaat kokivat asumismenonsa nyt kohtuullisemmiksi kuin vuonna 1995. Vuokralaisten kohdalla tällaista myönteistä kehitystä ei ollut tapahtunut.

Omistusasukkaiden kohentunutta tilannetta selittänevät parantunut työllisyys, alentuneet korot ja pitkät laina-ajat. Vuokralaiset eivät kokeneet asumismenojensa rasittavuuden vä-hentyneen, koska vuokrataso on kohonnut. Vuokralaiset vastasivat aiempaa useammin joutuneensa tinkimään muusta elämästään asumismenoista selviytyäkseen. Heillä myös turvautuminen asumismenoissa sukulaisten apuun oli lisääntynyt, kun taas toimeentulotu-en käyttö oli vähentynyt. Asuinpaikka ei näyttänyt selittävän merkitsevästi sitä, minkä suu-ruisiksi asumismenot tuloihin nähden koettiin.

Nuoret tavoittelevat omistusasuntoa

Nuoret muuttavat vanhempien luota yleensä vuokralle. Vuokra-asumista pidetään kuiten-kin aiempaa yleisemmin väliaikaisena. Yli puolet vastaajista oli tätä mieltä, kun vuonna 1995 vuokralla asumista piti väliaikaisena 28 prosenttia nuorista.

Elämän vakiinnuttua vuokra-asunnosta siirrytään omistusasuntoon. Vastaajista 60 prosenttia uskoo, että "omistusasuminen kannattaa aina".

Vaikka tarjolla on nykyään pitkiä asuntolainoja, noin 70 prosenttia vastaajista katsoo, että asuntolaina kannattaa maksaa takaisin mahdollisimman nopeasti.

Palvelujen läheisyys tärkeää - toiveena pientalo

Nuoret pitävät palvelujen läheisyyttä varsin tärkeänä tekijänä asuinpaikkaa valittaessa. Myös sosiaalisten verkostojen läheisyys on tärkeää, erityisesti yksinasuville.

Asumisuran huippuna näytti tutkimuksen mukaan olevan useimmilla vastaajilla pientalo hyvällä esikaupunkialueella jonkin suuremman kaupungin läheisyydessä. Tältä osin nuorten asumistavoitteet ovat hyvin pitkälti samanlaisia kuin vanhempiensa.

Vaihtoehtoisia hallintamuotoja ei tunneta

1990-luvulla uudet hallintamuodot, osaomistus- ja asumisoikeusasuminen, tuntuivat olevan tarpeellisia ja tervetulleita. Tutkimuksesta käy ilmi, että nyt nuoret eivät tunne kovin hyvin näitä asumismuotoja. Voidaan arvella, että tämä saattaa heijastaa vähäistä kiinnostusta vaihtoehtoja kohtaan.

Lisätietoja:

Mervi Ilmonen, puh. (09) 451 2141, sähköposti: [email protected]

Jukka Hirvonen, puh. (09) 451 3950, sähköposti: [email protected]

Rikhard Manninen, puh. (09) 169 3632, sähköposti: [email protected]