Kioton pöytäkirja voimaan 16. helmikuuta 2005
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävä Kioton pöytäkirja tulee voimaan keskiviikkona 16.2.2005. Pöytäkirja on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka sisältää oikeudellisesti sitovia velvoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Velvoitteet koskevat teollisuusmaita, joiden päästökehityksen pöytäkirjan toimeenpano kääntää uudelle uralle.
"Kioton pöytäkirja on tärkeä välietappi. Samalla nousee kuitenkin jo esille kysymys jatkotoimista. Pöytäkirjan voimassaolokausi päättyy vuonna 2012 ja sen velvoitteet vievät vasta teollisuusmaita oikealle kehityspolulle. Jatkossa kansainvälisen ilmastopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä on se, mitkä maat osallistuvat aktiivisesti pyrkimyksiin rajoittaa ja vähentää kasvihuonepäästöjään. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaikki keskeiset maat saadaan mukaan", arvioi ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Kioton sopimusta ja sen jatkoneuvotteluja.
Kioton pöytäkirjan voimaantulon ratkaisi käytännössä Venäjän viime marraskuussa tekemä ratifiointipäätös. Sen jälkeen sopimuksen piirissä on sen voimaantulon edellyttämät vähintään 55 YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen allekirjoittanutta sopimusvaltiota ja vähintään 55 prosenttia teollisuusmaiden yhteenlasketuista hiilidioksidipäästöistä vuonna 1990. Tällä hetkellä Kioton pöytäkirjaan on liittynyt 141 valtiota ja se edustaa 61,6 prosenttia teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöistä. Pöytäkirjan mukaan teollisuusmaiksi lasketaan 38 valtiota ja EU. Näistä kaikki Yhdysvaltoja ja Australiaa lukuun ottamatta ovat ratifioineet tai ovat ratifioimassa sopimuksen.
Mitä Kioton jälkeen?
Kioton pöytäkirja toteuttaa YK:n vuonna 1994 voimaan tullutta ilmastosopimusta, johon on tähän mennessä liittynyt noin 190 osapuolta. Ilmastosopimuksen tavoitteena on estää ihmisen aiheuttamat vaaralliset muutokset ilmakehässä. Päästöjä tulee vähentää niin, että ruoantuotanto ja talous eivät vaarannu. Sopimus ei määrittele tätä "vaarallista tasoa" tarkemmin, mutta Eurooppa neuvosto on useissa yhteyksissä katsonut EU:n lähtökohdaksi, ettei ihmistoiminnasta aiheutuva maapallon keskilämpötilan lämpötilan nousu saisi ylittää kahta astetta esiteolliseen kauteen verrattuna.
Tutkija-arvioiden mukaan maapallon keskilämpötila on noussut tällä vuosisadalla 0,6 astetta ja Euroopassa yli 0,9 astetta. Ilman määrätietoisia vastatoimia lämpötilan ennustetaan nousevan vuosisadan loppuun mennessä maailmanlaajuisesti 1,4-5,8 astetta ja Euroopassa 2,0-6,3 astetta. Tällä olisi suuria vaikutuksia luonnon ekosysteemeihin, ympäristöön ja sitä kautta ihmisten elinolosuhteisiin. Mitä korkeampi lämpötilan nousu on, sitä haitallisempia vaikutusten ennakoidaan olevan ja sitä korkeampia ovat niiden aiheuttamat kustannukset. Vaikutukset saattavat olla hyvin laajakantoisia, kuten mahdolliset muutokset merien virtauksissa tai joidenkin ekosysteemien häviäminen.
Kioton pöytäkirja on tärkeä askel ilmastomuutoksen hillitsemisessä, mutta vasta ensi-askel, joka ei riitä vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen. Pöytäkirjan sitovat päästövähennysvelvoitteet koskevat vain osaa maapallon maista ja sen aikajänne on vain viisi vuotta. Ihmistoiminta tuottaa ilmakehään edelleen lisää kasvihuonekaasuja, joiden vaikutuksesta ilmasto jatkossakin lämpenee. Kioton kauden jälkeen tarvitaan uusi ja nykyistä kattavampi sopimus, jotta maapallon kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt voidaan saada laskuun.
Kioton pöytäkirjan aikaansaaminen vaati lujasti työtä eikä seuraava neuvotteluvaihe näytä sen helpommalta. Tulevassa ilmastopolitiikassa joudutaan edelleen sovittamaan yhteen ihmisen, luonnon ja talouden kannalta hyvin haastavia kysymyksiä. Suomen hallitus toimii aktiivisesti kaikki maat kattavan uuden neuvottelukierroksen aloittamiseksi.
Mitä voimaantulo merkitsee?
Vuonna 1997 neuvoteltu Kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään niin, että ne ovat kaudella 2008-2012 keskimäärin viisi prosenttia pienemmät kuin päästöt vuonna 1990. Pöytäkirja jättää sopimusvaltioiden itsensä päätettäväksi, millä keinoin ne velvoitteensa täyttävät. Valtio voi halutessaan täydentää kotimaisia vähennystoimia niin sanottujen joustomekanismien avulla. Tällöin maa voi lukea hyväkseen kansainvälisillä yhteishankkeilla aikaansaatuja päästövähennyksiä tai se voi hankkia itselleen kansainvälisen päästökaupan avulla lisää päästöoikeuksia.
Vähennysvelvoitteen toteutumista seurataan maakohtaisen päästölaskennan ja -raportoinnin avulla. Riippumattomat kansainväliset asiantuntijat tarkastavat raporttien oikeellisuuden. Eri maiden päästöjä seurataan jo osana ilmastosopimuksen toimeenpanoa, ja Kioton pöytäkirja tarkentaa edelleen teollisuusmaiden päästöraportointia.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii pitkäjänteistä ja päättäväistä työtä. Sopimusvaltiot ovat siksi laatineet kansallisia suunnitelmia velvoitteidensa täyttämiseksi. Sovittujen toimenpiteiden vaikutus näkyy vasta viiveellä, mutta on selvää, että moni valtio tarvitsee vielä lisätoimia, jotta niiden päästöt vähenevät sopimuksen edellyttämällä tavalla. Vuoden 2005 alussa käynnistynyt EU:n sisäinen päästökauppa vaikuttaa jäsenmaiden päästökehitykseen tulevina vuosina.
Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö koordinoi kansallisen ilmastostrategian yhteensovittamista ja eri ministeriöt vastaavat toimista omilla sektoreillaan. Vuonna 2001 valmistunutta kansallista ilmastostrategiaa saatetaanparhaillaan ajan tasalle; sen odotetaan valmistuvan huhtikuussa 2005. Myös toimeenpanotehtävien hallinnolliset järjestelyt on aloitettu. Suomessa on muun muassa saatettu voimaan ensimmäinen konkreettinen Kioton pöytäkirjan mukainen kansallinen järjestelmä, jossa Tilastokeskus seuraa kasvihuonekaasujen vuosittaisia päästömääriä.
Voimaantulon pääjuhla Kiotossa ja verkossa
Kioton sopimuksen voimaantuloa juhlitaan keskiviikkona eri puolilla maailmaa. Pääjuhla järjestetään Kiotossa, jossa pöytäkirja vuonna 1997 allekirjoitettiin. Kiotossa järjestetään arvovaltainen symposiumi, johon liittyy globaali videokonferenssi, joka alkaa kello 15 Suomen aikaa. Sen pääpuhujina ovat muuan muassa YK:n pääsihteeri Kofi Annan, YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen pääsihteeri Joke Waller-Hunter ja Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2004 voittanut, nykyään Kenian varaympäristöministerinä toimiva Wangari Maathai. Videokokousta voi seurata internetissä osoitteessa: www.unfccc.int/2860.php
Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Susanna Dromberg, puh. 040 546 1482
Ylitarkastaja Pirkko Heikinheimo, ympäristöministeriö, puh. 050 362 2039
Neuvotteleva virkamies Outi Berghäll, ympäristöministeriö, puh. 050 305 8415
>> YK:n ilmastosopimus