Tänään hyväksytty luonnonsuojelulaki on tärkeä edistysaskel luontokadon torjunnassa

Eduskunta on tänään hyväksynyt uuden luonnonsuojelulain. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1.6.2023.

"Olen iloinen, että luonnonsuojelulaki hyväksyttiin eduskunnassa. Luonnonsuojelulakiin on aiemmin tehty vain yksi suurempi päivitys sen lähes satavuotiaan historian aikana. Olemme saaneet paljon uutta tietoa luontokadon etenemisestä ja toimivista keinoista luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja se kaikki näkyy tässä mittavassa lakiuudistuksessa", ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.

Nykyinen luonnonsuojelulaki on ollut voimassa vuodesta 1997. Suomen luonnon tilasta on saatu sen jälkeen runsaasti uutta tietoa, ymmärrys ilmastonmuutoksen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle on lisääntynyt, ja muu lainsäädäntö, ohjauskeinot ja hallinto ovat kehittyneet nykyisen lain voimassaoloaikana.

Tiettyjen tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojaa vahvistetaan

Uutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojelun vahvistaminen, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja Suomen Luontopaneelin rooli. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.

"Esimerkiksi rannikon avoimien dyynien ja serpentiinikasvilajeja sisältävien serpentiinikallioiden suhteen säädettiin, että niitä ei saa hävittää eikä heikentää. Tämä on tärkeä periaate: ylipäänsä yhteiskunnassa tulisi entistä vahvemmin siirtyä ajatusmalliin, että kaiken inhimillisen toiminnan on pääsääntönä vahvistettava luonnon monimuotoisuutta eikä heikennettävä sitä", Ohisalo korostaa.

Lisäksi malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Uudessa laissa luonnonsuojelualueita koskevat säännökset säilyvät pitkälti ennallaan, mutta esimerkiksi Suomen luonnolle haitallisten vieraslajien poistoa suojelualueilla helpotetaan.

Suomen Luontopaneelin roolia vahvistetaan

Luonnonsuojelulain valmistelussa on hyödynnetty kattavasti tutkittua tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta. Uuden lain myötä Suomen Luontopaneelin roolia vahvistetaan ja sille tulee vastaava rooli kuin Suomen Ilmastopaneelilla on ilmastopolitiikan suhteen. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen tiedon roolia luonnon monimuotoisuutta koskevan politiikan suunnittelun ja päätöksenteon tukena.

"Luontokato ja ilmastokriisi muistuttavat toisiaan siinä, että kyse on monimutkaisista ilmiöistä, joiden pysäyttäminen edellyttää viimeisimmän asiantuntijatiedon hyödyntämistä. Luonnonsuojelulaki on valmisteltu parasta tutkittua tietoa hyödyntäen. Suomen Luontopaneelin roolin vahvistamisen myötä varmistamme, että tämä toimintatapa säilyy myös tulevilla hallituskausilla", Ohisalo korostaa.

Ekologinen kompensaatio luontoarvojen korvaamisen työkaluksi

Uutena lakiin tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla esimerkiksi ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppiesiintymiä. Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa. Näin luontoarvot eivät kokonaistasolla tarkastellen vähene.

Maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen. Tuotetut luonnonarvot voi myydä esimerkiksi yritykselle, joka haluaa hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset. Heikennyksen aiheuttaja puolestaan saa varmennuksen siitä, että heikennyksen hyvitys on asianmukaista. Tämä mahdollistaa vastuullisuuden osoittamisen läpinäkyvästi niin kansalaisyhteiskunnan kuin esimerkiksi sijoittajien ja rahoittajienkin suuntaan.

Metsästysmuistojen maahantuontia rajoitetaan

Luonnonsuojelulakiin sisältyy myös uusi säännös metsästysmuistojen eli trofeiden maahantuonnin rajoittamisesta. Kansainvälisen kaupan uhkaamien, maailmanlaajuisesti uhanalaisimpien lajien yksilöiden tai niiden osien maahantuonti metsästysmuistona EU:n ulkopuolisista maista olisi kielletty.

"Uuden lain myötä uhanalaisimpien eläinten metsästysmuistojen tuominen Suomeen kielletään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uhanalaisten sarvikuonojen sarvia tai sukupuuton partaalla olevien tiikerien taljoja", Ohisalo sanoo.

Vapaaehtoisille suojeluohjelmille säädösperusta

Laissa vakiinnutetaan suosittujen Helmi- ja METSO-ohjelmien rooli, kun vapaaehtoisille suojeluohjelmille luodaan säädösperusta. Laissa myös vahvistetaan suojelun taloudellisen tuen mahdollisuuksia. Luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä tuetaan selkeyttämällä ja osittain laajentamalla korvauksia koskevaa sääntelyä. Maanomistajien oikeudet turvataan nykyisen, täyden korvauksen periaatteeseen nojaavan, korvausjärjestelmän avulla.

Laki myös vahvistaa saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana: luonnonsuojelulakiin sisältyy muun muassa perinteisten saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin heikentämiskielto.

Lisätietoja:

Ministerin haastattelupyynnöt:
Heikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
p. 040 861 7204
[email protected]

Antti Heikkinen
ministerin erityisavustaja
p. 029 5250 231
[email protected]

Pasi Kallio
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 251
[email protected]

Leila Suvantola
lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0433
[email protected]

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on asetettu tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa ja saavuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet. Hallitusohjelman mukaisesti luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistetaan arvioinnin pohjalta. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta.