Ahti-ohjelman vesiensuojelun tehostamisohjelma

Raportointi

Muu

Hankkeen tavoitteena on määrittää Suomen aluevesillä hylkykohteet, jotka voivat lähitulevaisuudessa aiheuttaa ympäristön pilaantumisvaaraa öljyn päästessä ruostuvien tankkien läpi mereen tai merenpohjaan. Hankkeessa selvitetään öljynpoisto-operaatioon soveltuvia kohteita ja etsitään arkistotietoja hylyissä mahdollisesti olevien vaarallisten aineiden määrittelemiseksi. Lisäksi selvitetään viranomaisten ja yhteistyöyritysten öljynpoistovalmiuksia. Välittömänä tavoitteena on poistaa öljy yhdestä tai kahdesta hylystä annettujen resurssien ja aikataulun puitteissa. Yhtenä keskeisenä kehitystavoitteena on myös varmistaa, että vastuuviranomaisilla ja viranomaisyhteistyöhön osallistuvilla yrityksillä on tarvittava osaaminen ja valmius hylkyjen aiheuttamien ympäristöriskien poistamiseen.

Muu

Muu

Vesiensuojelu tehostamisohjelma käynnistyi 1.6. 2019, jolloin ensimmäinen ohjelmapäällikkö ja ohjelman erityisasiantuntija aloittivat työnsä. Ohjelmalle määritettiin tarkemmat tavoitteet ja toimintavat. Koordinaation tukena toimivien projekti- ja johtoryhmien työskentely käynnistettiin ja ensimmäinen vastionavustushaun hankkeita rahoitettiin. Ohjelman eri teemojen työ käynnistyy, ja ohjemalle aletaan laatia myös viestintäsuunnitelmaa.

Raportointi

Muu

Haku kuului teeman kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen painopistealueeseen viemäröidyt yhdyskuntajätevedet. Kun tavoitteena on saavuttaa vesipuitedirektiivin mukainen hyvä kemiallinen tila pinta- ja pohjavesissä sekä meristrategiadirektiivin mukainen meriympäristön hyvä tila, on osana tilatavoitteen saavuttamista haitallisten aineiden päästöjen väheneminen ja vaarallisten aineiden päästöjen lopettaminen kerralla tai vaiheittain. Lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa myös muiden haitallisten aineiden, kuten hormonitoimintaan vaikuttavat aineet, lääkeaineet ja mikromuovit, poistomahdollisuuksista, esiintymisestä vesiympäristössä tai juomaveden valmistukseen käytettävässä raakavedessä sekä vaikutuksista ekosysteemeihin ja ihmisen terveyteen.

Raportointi

Hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tietoa rakennekalkin käytöstä maataloudessa vesiensuojelukeinona Suomen oloissa sekä laatia viljelijöille selkeä käytännön ohjeistus rakennekalkituksen toteuttamiseen erilaisilla savimailla. Tavoitteena oli selvittää rakennekalkin osalta vaikutukset kokonais- ja liukoisen typen ja fosforin huuhtoumaan, maaperän hiileen ja eroosioon, sekä maaperän biologiaan tai happamuuteen. Tavoitteena oli myös selvittää paras rakennekalkin ainesosien seossuhde, optimaaliset käyttömäärät ja levityksen parhaat ajankohdat viljelytekniikan ja vesiensuojeluvaikutusten kannalta.

Raportointi

Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten peltomaahan muokattu maanparannuskuitu toimii vesiensuojelussa valuma-aluemittakaavassa. Kuidulla, kuten muillakin maanparannusaineilla, voidaan vähentää eroosiota ja ravinnekuormitusta tehokkaasti, mutta aineiden vaikutus hiipuu ajan myötä ja käsittely pitää uusia. Hankkeen tavoitteena oli selvittää kuitulietteiden vaikutukset kokonais- ja liukoisen typen ja fosforin huuhtoumaan, maaperän hiileen ja eroosioon, ravinteiden huuhtoutumiseen erilaisilla maalajeilla (savi, karkeat kivennäismaat) sekä mahdolliset vaikutukset peltojen sadontuottoon, typpitalouteen, maaperän biologiaan, happamuuteen ja haitta-ainepitoisuuksiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää optimaaliset käyttömäärät ja levityksen parhaat ajankohdat viljelytekniikan ja vesiensuojelun kannalta.

Raportointi

Selvitys tukee vesiensuojelun tehostamisohjelman vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelua ja toteutusta. Selvityksen tavoitteena on valita ja perustella seurantaohjelman laatimiseen parhaiten soveltuva viitekehys, tuottaa valittuun viitekehykseen perustuva seurantakehikko, kuvata sopivia mittareita ohjelma- ja teemakohtaisten tavoitteiden toteutumiselle sekä niiden tietolähteet, tiedonkeruumenetelmät ja tiedonkeruuaikataulu, sekä priorisoida mittarit seurannan toteuttamislaajuuden hahmottamiseksi ja esittää vaihtoehtoja seurantaohjelman toteuttamiseksi eri laajuudessa. Selvitys sisältää alustavat kustannusarviot seurannan toteuttamiselle.

Muu

Muu

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 - 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan. Kipsikäsittely ei vähennä muiden vesiensuojelutoimien tarpeellisuutta. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta.Viljelijäneuvonnasta ja tiedottamisesta vastaa ProAgria.

Muu

Hankkeessa parannetaan vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelua tukevien työkalujen toimintaedellytyksiä. Hanke pohjautuu Saaristomeren ravinnekuormituksen paremmaksi ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi tehtyyn aiempaan pitkäjänteiseen työhön ja pyrkii täydentämään sitä mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankkeessa kehitetään edelleen jo käytössä olevia ravinnekuormituksen arviointityökaluja, harmonisoidaan niiden toimintaa ja tuotetaan pohjaa uusien arviointimenetelmien kehittämiselle muun muassa tietoaineistojen integraation ja kaukokartoituksen avulla. Hanke tutkii ravinteiden, erityisesti fosforin, kulkeutumista valuma-alueelta Saaristomereen ja sen vaikutuksia ja dynamiikkaa rannikko–avomerigradienteilla Saaristomeren eri osiss

Väliraportointi

Raportointi

Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen. Hanke koostuu kuudesta eri työpaketista, joiden yhteisinä poikkileikkaavina tavoitteina on määrittää tulvatasanteellisten kaksitasouomien kansainvälisestikin puutteellisesti tunnettuja vaikutuksiaveden laatuun, kuivatustilaan sekä monimuotoisuuteen; kehittää laajasti sovellettavia vesienhallinnan arviointi- ja mallinnustyökaluja, sekä edistää luonnonmukaista peruskuivatusta ja ojitusyhteisöjen aktivoitumista.

Muu

Määräraha voidaan myöntää harkinnanvaraisina avustuksina hankkeisiin, jotka paikallisesti ja alueellisesti kokonaisuutena arvioiden vaikuttavimmin edistävät vesien- ja merenhoidon tavoittei-den toteuttamista.

Muu

Kaupunkien ja taajamien lähivedet, kuten järvet ja lammet, ovat tärkeitä virkistysalueita. Haitallisten aineiden vähentäminen hulevesistä ja onnistuneet hulevesiratkaisut lisäävät taajama- ja kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta.Hankehaussa etsitään kustannustehokkaimpia keinoja rajoittaa tai estää haitallisten aineiden päästöjä joko käsittelyn keinoin tai ennaltaehkäisevästi.

Väliraportointi

Koulutus

Vesiosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista tilaamalla ja toteuttamalla koulutusta. Lisäksi tarkoituksena on houkutella alalle uusia osaajia. Ensimmäinen vesistökunnostuskoulutus järjestettiin vuonna 2021. Toinen osa, joka keskittyy syventämään vesistökunnostusten menetelmäosaamisat, käynnistyi vuoden 2023 kesällä ja päättyi vuonna 2024. Marraskuussa 2024 on käynnistynyt hankeen vesienhallinnan koulutusmoduuli.

Raportointi

Muu

Määräraha voidaan myöntää harkinnanvaraisina avustuksina hankkeisiin, jotka paikallisesti ja
alueellisesti kokonaisuutena arvioiden vaikuttavimmin edistävät vesien- ja merenhoidon tavoitteiden toteuttamista. Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä
varmistamiseksi tavoitellaan laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski. Toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on parantaa vesien tilaa. Vesien tilaa parantamalla voidaan saavuttaa hyötyjä, jotka palvelevat laajasti alueen asukkaita ja virkistyskäyttäjiä. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, pois lukien maa- ja metsätalouden vesienhallintatoimenpiteet, joihin voi hakea avustusta maa- ja metsätalouden vesienhallinta -hausta. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.

Muu

Avustusten tarkoituksena on parantaa vesien tilaa edistämällä maa- ja metsätalouden monitavoitteista vesienhallintaa. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua, yhteistyötä ja toteutusta, pidättävät vesiä valuma-alueella, edistävät sopeutumista muuttuviin vesioloihin, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteet voivat olla sekä alueellisia yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia toteutushankkeita.

Muu

Avustuksen tavoitteena on vesistöön päätyvien haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen viemäriylivuotoja ennaltaehkäisemällä ja minimoimalla. Viemäriylivuotojen hallintakeinot voidaan karkeasti jaotella ylivuotoja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin sekä ylivuotojen sattuessa ympäristövahinkoja minimoiviin toimenpiteisiin. Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille ja näiden omistamille yhtiöille ja muille kuntaomisteisille toimijoille, yhdistyksille ja yrityksille.

Raportointi

Kipsi, kuitu ja rakennekalkki -opas viljelijälle esittelee mitä eri maanparannusaineet ovat, miten ne vaikuttavat maassa, mitkä ovat käytössä huomioitavat asiat, ja mitä hyötyä aineiden käytöstä on. Viljelijöiden lisäksi käytännönläheinen opas on tarkoitettu maatalouden asiantuntijoille, neuvojille ja kaikille vesiensuojelusta kiinnostuneille. Opas on laadittu KIPSI- , KUITU- ja Rakennekalkki -hankkeiden yhteistyönä.

Linjauspäätös

Raportointi

Vesiensuojelun tehostamisohjelman kuluessa on rakennekalkittu ja kuitukäsitelty peltoa, jotta voidaan selvittää käsittelyjen vesiensuojeluvaikutusta ja vaikutusta satoon. Rakennekalkitut pellot sijaitsevat Eurajoella, Turussa ja Paimiossa. Kuitukäsitellyt pellot ovat Tuusulanjärven valuma-alueella. Vuonna 2022 jatketaan kyseisten kohteiden seurantaa, jotta maanparannusaineiden monivuotisista vaikutuksista saadaan lisätietoa.

Hankkeen tavoite on seurata ja arvioida peltojen rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vesistövaikutuksia ja vaikutusta satoon. Hankkeessa kerätään pelto-ojista ja salaojavalunnasta vesinäytteitä, joista analysoidaan laboratoriossa muun muassa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet. Vedenlaatua seurataan myös jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla. Mittausten perusteella arvioidaan rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vaikutusta kiintoaineen, ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoumiin pelloilta vesistöön.

Väliraportointi

Raportointi

Hankinta tukee vesiensuojelun tehostamisohjelman hulevesiteeman toteuttamista. Lopputuotteena oli selvitys hulevesien laadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja hulevesien käsittelyn mahdollisuuksista. Selvityksessä huomioitiin kaupunkien hulevesien laadusta niin, että siinä huomoitiin myös vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet ja vastaavat mikropollutantit. Selvitys sisälsi myös koosteen hulevesien käsittelyn menetelmistä ja mahdollisuuksista, käsittelytehoista, toiminnasta ja toteutuksista erityisesti haitallisten aineiden suhteen. Selvityksen laatijana ja julkaisina on Kuntaliitto.

Muu

Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta sekä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat konkreettiset, pinta- tai pohjavesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski. Toimenpiteiden ensisijaisena tavoitteena on parantaa vesien tilaa.

Muu

Avustuksen tavoitteena on parantaa vesien tilaa edistämällä maa- ja metsätalouden vesienhallintaa huomioimalla ja yhteensovittamalla maa- ja metsätalouden sekä vesiensuojelun tarpeet. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Avustettavat toimenpiteet voivat olla sekä laajoja yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia suunnittelu- ja toteutushankkeita.

Muu

Avustushaun aiheena on alueiden käytön, kaavoituksen ja vesihuollon sekä kunnan muiden vesiensuojeluun vaikuttavien toimialojen yhteistyön toimintamallit kaupunkien viemäröityjen hulevesien ja jätevesien hallinnassa. Avustusta voidaan myöntää muun muassa hankkeille, joissa luodaan menettelytapoja jätevesien ja hulevesien hallintaan kuntien välisen sekä kunnan sisäisten toimialojen välisen yhteistyön lisäämisellä. Avustuksen tavoitteena on luoda toimintamalleja siihen, kuinka jätevesien ja hulevesien hallinta otetaan huomioon jo kaupunkien alueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Näin voidaan jo jäte- ja hulevesien syntyvaiheessa vaikuttaa niiden likaantumiseen muuttuvassa ilmastoympäristössä, erityisesti haitallisten aineiden osalta, mikä vähentää puhdistus- ja käsittelytarvetta sekä päästöjä vesistöön. Luoduista toimintamalleista voidaan tunnistaa parhaita käytäntöjä erilaisiin hallintomalleihin ja kaupunkirakenteisiin. Hankkeiden konkreettinen merkitys haitallisten aineiden päästöjen ehkäisyssä ja vähentämisessä ei välttämättä realisoidu hankeaikana.

Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joissa kartoitetaan olemassa olevia sekä kehitetään ja pilotoidaan alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen uusia yhteistyö-, toiminta- ja viestintätapoja kuntien jätevesihuollon ja hulevesien hallinnan järjestämisen välillä Hankkeilla ennakoidaan ja varaudutaan tuleviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin ja niiden huomioon ottamiseen kaupunkisuunnittelussa. Hankkeilla vahvistetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä: kuntien välillä ja erityisesti kunnan eri toimijoiden (mm. ympäristötoimi, tekninen toimi) kesken. Hankkeissa voidaan luoda ohjeita maankäytön ja viemäröinnin riskienhallinnasta pinta- ja pohjavesien suojelun kannalta.

Hankinta

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella käynnistyvät valuma-aluepilotit pyrkivät vastaamaan vesiensuojelun suunnittelun ja käytännöntoteutuksen haasteisiin. Tavoitteena on kehittää valuma-aluesuunnitteluun toimintamallia, jonka avulla kehitetään paitsi ELYjen vesienhoidon toimenpidesuunnitelmien toteutusta, että toteutuksen koordinaatiota käytännöntasolla. Ylätavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen.
valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota ja toimintamallia Suomessa kehitetään
neljän eri pilotin kautta. Pilotteihin on kuhunkin valittu erilliset, kullekin alueelle keskeiset ja tärkeiksi koetut teemat, joiden kautta syntyvä tulos kehittää kokonaisuutta ja joiden avulla voidaan luoda lopulta keskeiset toimintamallia sujuvoittavat toimintatavat. Syke osallistuu pilottien suunnitteluun sen osalta, kuin on tarpeen huomioida alueella tehtävien toimenpiteiden vaikutusten seuranta. Tavoitteena on, että edellytykset luotettavalle seurannalle olisivat olemassa myös pidemmällä aikavälillä. Syke myös suunnittelee ja toteuttaa 1–2 pilotin seurannan yhdessä hanketoimijoiden kanssa sekä analysoi ja raportoi tulokset. Toinen merkittävä kokonaisuus Sykellä on pilottien kyselytutkimusten suunnitteluun osallistuminen ja yhden kyselyn toteuttaminen. Kolmanneksi SYKE kokoaa piloteissa tehtävää valuma-aluesuunnittelun lokikirjaa, ja tarkastelee suunnitteluun käytettyjä paikkatietoaineistoja ja karttapalveluja selvittääkseen paikkatietoaineistojen kehitystarpeet valuma-aluelähtöisessä vesienhallinnassa. Syke myös osallistuu loppuyhteenvedon tekemiseen yhdessä pilottien toimijoiden ja ELY -keskusten kanssa.

Raportointi

Ohjelma rahoittaa neljää valuma-aluepilottia vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. ELY-keskusten koordinoimilla piloteilla on erilaisia kehittämistehtäviä. Ne tuottavat tietoa ja kokemuksia sekä toteuttavat luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia. Pilotteja on neljä:

1. Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa. Kohdealue on Aurajoen vesistön Paattistenjoki. Pilotissa tuotetaan monistettava esimerkki siitä, miten valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla ja etenkin valumavesien pidättämisen keinoin hallitaan kuivuusriskejä. Hankkeen toteuttavat Valonia/Varsinais-Suomen liitto yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

2. Espoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintasuunnitelma ja yhteistyön kehittäminen maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien valumavesien hallinnassa. Pilotissa tuotetaan tietoa ja kokemuksia rakennetun ympäristön maankäytön ja maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yhteensovittamisesta luonnonmukaisin menetelmin. Hankeen toteuttavat Espoon kaupungin ja Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala sekä Uudenmaan ELY-keskus.

3. Kyyveden valuma-aluetalkkari. Pilotissa kehitetään ja kokeillaan valuma-aluetalkkarin toimintamallia. Valuma-aluetalkkarin tehtävänä on kehittää valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota. Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä-Savo yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa.

4. Kovesjoen vesistöalueella turvemaavalta. Hankkeessa kehitetään keinoja päästä suunnittelutyöstä konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Hankinta

Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo) -hankkeessa kehitetään edelleen Lahden Kymijärvellä pilotoitua alusveden suodatusmenetelmää. Tavoitteena on kehittää menetelmän kustannustehokkuutta ja käynnistää menetelmän toteutus ja vaikutusten seuranta uudella järvikohteella. Hankkeen tuloksena saadaan uutta tietoa menetelmän sovellettavuudesta yleisemmin hyödynnettävänä kerrostuvien järvien kunnostusmenetelmänä ja keinona vesienhoidon työkalupakissa. Aktiivisen viestinnän, menetelmäkehityksen ja kokemusten jakamisen avulla voidaan edesauttaa menetelmän jalkautumista jatkossa myös uusille kohteille.

Raportointi

Tässä arvioinnissa tarkasteltiin Veden vuoro -vesiensuojelun tehostamisohjelman määrära-hoilla käynnistettyjen vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen toimintaa. Ympäristömi-nisteriö teetti ulkopuolisen arvioinnin verkostojen 2019–2023 toiminnasta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy kevään 2023 aikana. Arviointi rajautui verkostotoimintaan ja verkostojen toteuttamiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin. Arviointi toteutettiin monimenetelmällisesti ajalla helmikuu-toukokuu 2023. Menetelminä käy-tettiin aineistoanalyysiä, haastatteluja, verkkokyselyä, sekä arviointitiimin sisäisiä ja tilaajan kanssa yhteisiä analyysikokouksia. Arvioinnissa tarkasteltiin verkostojen toimintaa neljästä arviointinäkökulmasta; suunnittelu ja organisointi, verkostojen toiminta, tulokset ja lisäarvo sekä vaikutukset, jatkuvuus ja kehitystoimet.

Väliraportointi

Muu

Muu

Muu

Avustuksen tavoitteena on vähentää vesistöön päätyvien haitallisten aineiden päästöjä kokonaisvaltaisten kaupunkivesien hallintasuunnitelmien avulla. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joissa laaditaan paikallisesti kokonaisvaltaisia yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmia hulevesien ja rankkasateiden aiheuttamien viemäriylivuotojen kuormituksen torjumiseksi. Hankkeiden toimenpiteillä vahvistetaan yhteistyötä jätevesi- ja hulevesiverkostojen toiminnasta vastaavien eri tahojen välillä.

Haku kokoaa yhteen Vesiensuojelun tehostamisohjelman teeman ”Kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen” painopistealueet (viemäröidyt yhdyskuntajätevedet, hulevedet ja viemäriylivuodot sekä ne yhdistävän alueiden käytön) kaupunkivesien hallintasuunnitelmaksi.

Muu

Muu

Raportointi

Raportointi