Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelma kokoaa yhteen tekijät, varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja luo jatkuvuutta vesiensuojeluun.

Ohjelman avulla teemme vaikuttavia vesitekoja:

  • vähennämme maatalouden ravinteiden joutumista vesiin
  • kehitämme vesitalouden hallintaa maa- ja metsätaloudessa
  • kunnostamme vesistöjä
  • kehitämme kaupunkivesien hallintaa
  • saneeraamme ympäristölle vaarallisia hylkyjä
  • rahoitamme tutkimusta ja kehitystyötä

Hallitus linjasi (2018) ohjelman rahoitukseksi 69 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.

Näin ohjelma etenee

2019

  • Uusia avustuksia vesistökunnostuksiin ja tukea alueellisten asiantuntijaverkostojen vahvistamiseen
  • Ensimmäinen hylky saneerataan
  • Tutkimushankkeet maatalouden uusista vesiensuojelumenetelmistä ja Saaristomerestä käynnistyvät
  • Lainsäädäntöpohjaa uudistetaan uusien rahoitushakujen käynnistämiseksi

2020-2021

  • Peltojen kipsikäsittelyn alkaa Saaristomeren valuma-alueella
  • Avustuksia vesistökunnostuksiin ja tukea alueellisten asiantuntijaverkostojen vahvistamiseen jatketaan
  • Koulutusta kunnostustoimijoille osana vesialan osaamisen kehittämisen hanketta
  • Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan työohjelma valmistuu ja avustushaut maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeille alkavat
  • Kaupunkivesien ja haitallisten aineiden avustushankkeet viemäröidyissä jätevesissä ja hulevesissä alkavat  
  • Kolme hylkyä saneerataan
  • Tutkimushankkeet tuottavat tietoa maatalouden vesiensuojelumenetelmistä ja Saaristomereen kohdistuvasta kuormituksesta
  • Ohjelman väliarviointi valmistuu

2022-2023

  • Peltojen kipsikäsittelyn laajenee kaikille rannikkoalueille
  • Avustuksia vesistökunnostuksiin ja tukea alueellisille asiantuntijaverkostoille jatketaan
  • Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushakuja jatketaan ja alueelliset vesienhallinnan pilotit käynnistyvät
  • Kaupunkivesien ja haitallisten aineiden avustushankkeet viemäreiden ylivuodoista alkavat
  • Tietoja uusista hylkyjen saneerauskohteista tarkennetaan ja yhteistyö yksityisen sektorin kanssa alkaa
  • Saaristomeren tutkimushanke valmistuu syksyllä 2022

Maatalous

Vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön uusilla innovatiivisilla keinoilla. Toimien kohteena ovat maatalousvaltaiset valuma-alueet ja vesistöjen varret.

Vesiensuojelu on tehokasta, kun toimia toteutetaan valuma-aluelähtöisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa alueen toimijat – muun muassa viljelijät, metsänomistajat, neuvojat, viranomaiset ja vesiensuojeluyhdistykset – yhdessä asettavat tavoitteet vesiensuojelulle sekä suunnittelevat ja toteuttavat toimet.

Ohjelmassa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteuttaa laajamittaista kipsin levitystä Saaristomeren valuma-alueella vuosina 2020-2022. Ympäristöministeriö toteutti valuma-aluetasoiset rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttöä koskevat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Hankkeissa kokeiltujen maanparannusaineiden vaikutuksia maatalouden kuormitukseen seurataan jatkossa. Maanparannusaineiden käytöstä ja oikeasta kohdentamisesta on laadittu opas ja muuta neuvontamateriaalia viljelijöiden, maatalouden asiantuntijoiden, neuvojien ja muiden vesiensuojelusta kiinnostuneiden käyttöön:

Kipsi

Rakennekalkki

Kuitu

Vesistökunnostukset ja alueelliset asiantuntijaverkostot

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella voimme lisätä paikallisia ja alueellisia järvien, pien- ja virtavesien vesistökunnostuksia koko maassa. Lisäksi vahvistamme nykyisten alueellisten vesistökunnostusverkostojen toimintaa ja uusien syntymistä.

ELY-keskukset jakavat vuosittain valtionavustuksia vesistöjen kunnostushankkeisiin. Sen lisäksi ELY-keskuksille on myönnetty määrärahaa alueellisten asiantuntijaverkostojen tukemiseen. Rahoitusta on myönnetty noin 480 hankkeelle. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tukee ELY-keskusten työtä kokoamalla ja analysoimalla seurantatietoa. Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto puolestaan jakaa ajantasaista kunnostustietoa sekä järjestää alueellisia ja valtakunnallisia tilaisuuksia.

Vesienhallinta maa- ja metsätaloudessa

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Tavoitteena on maa- ja metsätalouden entistä paremman vesienhallinnan avulla tehostaa vesiensuojelua ja ilmastomuutokseen sopeutumista. Luonnonmukaisen vesirakentamisen toimenpiteet edistävät myös luonnon monimuotoisuutta.

Teema on käynnistynyt Suomen ympäristökeskuksen hankkeella, joka selvittää maa- ja metsätalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämistä kaksitasouomien avulla. Hanke on osa Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hankekokonaisuutta.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa Valumavesi-hankkeen tutkimusta maatalouden luonnonmukaisesta vesienhallinnasta ja kaksitasouomien fysikaalis-kemiallisista vaikutuksista sekä kaksitasouomista metsätalouden/turvealueiden vesiensuojelumenetelmänä.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jakaa vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan. Avustuksilla halutaan vauhdittaa paikallisia kokeiluja ja alueellisia yhteistyöhankkeita, jotka tukevat peltojen ja metsien kestävää vesitaloutta, edistävät vesienhallintaa valuma-aluetasolla sekä vähentävät kuormitusta vesistöön.

Ensimmäinen haku järjestettiin vuonna 2020 yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ympäristöministeriö myönsi avustusta kuudelle hankkeelle, joissa kehitetään keinoja valuma-aluetason vesienhallintaan sekä uusia työkaluja sekä käytännön toimia maa- ja metsätalouden vesienhallintaan.

Kaupunkivedet ja haitalliset aineet

Vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on

  • tehostaa vesistökuormituksen vähentämistä kaupunkien hulevesien hallinnalla ja käsittelyllä,
  • vähentää haitallisten aineiden päästöjä tehostamalla jätevesien käsittelyä ja käyttämällä hulevesien pidättämiseen ja imeyttämiseen luontopohjaisia menetelmiä, kuten kosteikkoja ja virkistysalueita, sekä
  • jakaa tietoa haitallisten aineiden, myös muovien, esiintymisestä ja vaikutuksista vesiympäristössä.

Kolmessa avustushaussa on myönnetty avustuksia 18 hankkeelle. Niissä on pyritty parantamaan viemäröityjen yhdyskuntajätevesien käsittelyä, selvittämään haitallisten aineiden esiintymistä ja vähentämään haitallisia aineita hulevesistä. Viemäriylivuotojen ja niiden vaikutusten vähentämisen hankeavustukset myönnetään vuonna 2022.

Kaupunkivedet ja haitalliset aineet -teemasta vastaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Asiantuntijoita ja hankkeiden arvioijina toimivat Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskukset.

Itämeren ja sisävesien tilan selvitykset ja tutkimus

Hanke tuottaa uutta tietoa vahvistamaan vesien-ja merenhoidon toimenpiteiden vaikuttavuusarvioinnin edellytyksiä Saaristomeren alueella. Hanke tutkii maalta peräisin olevan fosforikuormituksen laatua, kulkeutumista ja varastoitumista rannikko-avomerigradienteilla sekä kuormituksen ekosysteemivaikutuksia Saaristomeren eri osissa. Hanke sisältää kenttätutkimuksia, joissa hyödynnetään eri tutkimusaluksia, sekä mallinnusta, kaukokartoitusta ja tutkimusaineistojen integraatiota.

Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus, ja siihen osallistuvat Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Åbo Akademi. Hanke on käynnistynyt maaliskuussa 2020 ja jatkuu elokuuhun 2022.

Hylkyjen saneeraus

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa selvitetään Suomen aluevesillä sijaitsevat hylyt, jotka saattavat lähitulevaisuudessa olla öljypäästöjen lähde. Tavoitteena on etsiä öljynpoistoon sopivia kohteita.

Hankkeessa on saneerattu ruoppaaja Veli Hangon edustalla sekä kuivalastialukset Hanna-Marjut ja Fortuna Kihdin selällä vuosina 2020-2021. Lisäksi hankkeessa on järjestetty saneeraukseen liittyvää koulutusta sekä tehty tiedustelu- ja tutkimusmatkoja riskihylyille. Lokakuussa 2021 saneerattiin Beatris-hylkyä Kustavissa, ja operaatio on tarkoitus saattaa loppuun tänä vuonna.

Hankkeessa on myös laadittu taustaselvitys öljysaneerausten viranomaisvastuista sekä tehty markkinakartoitus kotimaisista ja ulkomaisista toimijoista, jotka voisivat toteuttaa kilpailutettavan öljysaneerausoperaation.  

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) arvion mukaan Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, jotka ovat käyttäneet polttoaineenaan öljyä tai joissa on ollut lastina öljyä tai muita vaarallisia aineita. Näistä arviolta parisen kymmentä on korkean riskin hylkyjä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.

Hankkeen vastuuorganisaatio on SYKE, ja Merivoimat ja Rajavartiolaitos osallistuvat hankkeen toteutukseen.

Lisätietoja

Antton Keto, ohjelmapäällikkö 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto 0295250148  


Jenni Jäänheimo, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu 0295250349  


Sini Olin, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu 0295250248