Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelma kokoaa yhteen tekijät, varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja luo jatkuvuutta vesiensuojeluun.

Ohjelman avulla teemme vaikuttavia vesitekoja:

  • vähennämme maatalouden ravinteiden joutumista vesiin
  • kehitämme vesitalouden hallintaa maa- ja metsätaloudessa
  • kunnostamme vesistöjä
  • kehitämme kaupunkivesien hallintaa
  • saneeraamme ympäristölle vaarallisia hylkyjä
  • rahoitamme tutkimusta ja kehitystyötä

Eduskunta on myöntänyt vesiensuojelun tehostamiseen 15 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Hallitus on linjannut (2018) rahoitukseksi 69 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.

Maatalous

Vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön uusilla innovatiivisilla keinoilla. Toimien kohteena ovat maatalousvaltaiset valuma-alueet ja vesistöjen varret.

Vesiensuojelu on tehokasta, kun toimia toteutetaan valuma-alueittain ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa alueen toimijat – muun muassa viljelijät, metsänomistajat, neuvojat, viranomaiset ja vesiensuojeluyhdistykset – yhdessä asettavat tavoitteet vesiensuojelulle sekä suunnittelevat ja toteuttavat toimet.

Ohjelmassa kokeillaan laajemmin ja perusteellisemmin aiemmissa ravinteiden kierrätyksen sekä vesien- ja merenhoidon kärkihankkeissa toteutettuja vesiensuojelumenetelmiä. Ympäristöministeriö toteuttaa rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttöä koskevat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteuttaa laajamittaisen kipsin levityksen Saaristomeren valuma-alueella.

Ohjelman rahoitus: 25 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.

Kipsi

Rakennekalkki

Kuitu

Vesistökunnostukset ja alueelliset asiantuntijaverkostot

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella voimme lisätä paikallisia ja alueellisia järvien, pien- ja virtavesien vesistökunnostuksia koko maassa. Lisäksi vahvistamme nykyisten alueellisten vesistökunnostusverkostojen toimintaa ja uusien syntymistä. Näin

  • parannamme vesien tilaa ja vesiympäristöä 
  • lisäämme luonnon monimuotoisuutta
  • vahvistamme alan toimijoiden yhteistyötä ja uusien toimijoiden osallistumista vesienhoitoon
  • kehitämmet vesistökunnostuksen toimialaa
    • jakamalla vesistökunnostajille ajantasaista tietoa kunnostusmenetelmistä
    • luomalla mahdollisuuksia kokeilla uusia menetelmiä

ELY-keskukset jakavat vuosittain valtionavustuksia vesistöjen kunnostushankkeisiin. Sen lisäksi ELY-keskuksille on myönnetty määrahaa alueellisten asiantuntijaverkostojen tukemiseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tukee ELY-keskusten työtä kokoamalla ja analysoimalla seurantatietoa. Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto puolestaa jakaa ajantasaista kunnostustietoa sekä järjestää alueellisia ja valtakunnallisia tilaisuuksia.

Ohjelman rahoitus: 20 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.

Vesienhallinta maa- ja metsätaloudessa

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Tavoitteena on maa- ja metsätalouden entistä paremman vesienhallinnan avulla tehostaa vesiensuojelua ja ilmastomuutokseen sopeutumista. Luonnonmukaisen vesirakentamisen toimenpiteet edistävät myös luonnon monimuotoisuutta.

Ympäristöministeriö suunnittelee parhaillaan teeman sisältöä, toteutustapaa sekä hallinto- ja rahoitusmallia. Tarkempaa tietoa teeman etenemisestä saadaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Ohjelman rahoitus: 9 miljoonaa euroa vuosina 2019-2023.

Kaupunkivedet ja haitalliset aineet

Kaupunkiympäristön vesien hallintaan kuuluu asianmukaisesti viemäröidyt jätevedet sekä sulamis- ja sadevesien keruu, käsittely ja johtaminen, missä otetaan huomioon roskaantuminen, ainekuormitukset ja tulvasuojelu. Erityisesti vesiympäristölle haitallisia aineita on löydetty jätevesien lisäksi myös näistä kaupunkien hulevesistä. Vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on

  • tehostaa vesistökuormituksen vähentämistä kaupunkien hulevesien hallinnalla ja käsittelyllä,
  • vähentää haitallisten aineiden päästöjä tehostamalla jätevesien käsittelyä ja käyttämällä hulevesien pidättämiseen ja imeyttämiseen luontopohjaisia menetelmiä, kuten kosteikkoja ja virkistysalueita, sekä
  • jakaa tietoa haitallisten aineiden, myös muovien, esiintymisestä ja vaikutuksista vesiympäristössä.

Kaupunkivedet ja haitalliset aineet -teemasta vastaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Asiantuntijoita ja hankkeiden arvioijina toimivat Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskukset.

Ohjelman rahoitus: 9 miljoonaa euroa vuosina 2019-2023.

Itämeren ja sisävesien tilan selvitykset ja tutkimus

Hanke tuottaa uutta tietoa vahvistamaan vesien-ja merenhoidon toimenpiteiden vaikuttavuusarvioinnin edellytyksiä Saaristomeren alueella. Hanke tutkii maalta peräisin olevan fosforikuormituksen laatua, kulkeutumista ja varastoitumista rannikko-avomerigradienteilla sekä kuormituksen ekosysteemivaikutuksia Saaristomeren eri osissa. Hanke sisältää kenttätutkimuksia, joissa hyödynnetään eri tutkimusaluksia, sekä mallinnusta, kaukokartoitusta ja tutkimusaineistojen integraatiota.

Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus, ja siihen osallistuvat Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Åbo Akademi. Hanke on käynnistynyt maaliskuussa 2020 ja jatkuu elokuuhun 2022.

Ohjelman rahoitus: Noin 1,87 miljoonaa euroa vuosina 2020-2022.

Hylkyjen saneeraus

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa selvitetään Suomen aluevesillä sijaitsevat hylyt, jotka saattavat lähitulevaisuudessa olla öljypäästöjen lähde. Tavoitteena on etsiä öljynpoistoon sopivia kohteita.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) arvion mukaan Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, jotka ovat käyttäneet polttoaineenaan öljyä tai joissa on ollut lastina öljyä tai muita vaarallisia aineita. Näistä arviolta parisen kymmentä on korkean riskin hylkyjä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.

Hylkytiedustelujen avulla pyritään määrittämään kohde, jossa suoritetaan öljynpoisto vuonna 2020. Mikäli resurssit sallivat, pyritään öljyä poistamaan toisessakin kohteessa. Saneerauksien jälkeen hylkyjen ympäristövaaran hallinnalle esitetään uutta toimintamallia, jossa otetaan huomioon yksityisen ja viranomaissektorin mahdollinen yhteistyö.

Hankkeen vastuuorganisaatio on SYKE, ja Rajavartiolaitos osallistuu hankkeen toteutukseen.

Ohjelman rahoitus: 4 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021.

Lisätietoja

Antton Keto, ohjelmapäällikkö 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto 0295250148  


Jenni Jäänheimo, projektipäällikkö 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vedet ja meret 0295250349