Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelma kokoaa yhteen tekijät, varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja luo jatkuvuutta vesiensuojeluun.

Ohjelman avulla teemme vaikuttavia vesitekoja:

  • vähennämme maatalouden ravinteiden joutumista vesiin
  • kehitämme vesitalouden hallintaa maa- ja metsätaloudessa
  • kunnostamme vesistöjä
  • kehitämme kaupunkivesien hallintaa
  • saneeraamme ympäristölle vaarallisia hylkyjä
  • rahoitamme tutkimusta ja kehitystyötä

Hallitus linjasi (2018) ohjelman rahoitukseksi 69 miljoonaa euroa vuosille 2019–2023.

Näin ohjelma etenee

2019

  • Uusia avustuksia vesistökunnostuksiin ja tukea alueellisten asiantuntijaverkostojen vahvistamiseen
  • Ensimmäinen hylky saneerataan
  • Tutkimushankkeet maatalouden uusista vesiensuojelumenetelmistä ja Saaristomerestä käynnistyvät
  • Lainsäädäntöpohjaa uudistetaan uusien rahoitushakujen käynnistämiseksi

2020-2021

  • Peltojen kipsikäsittelyn alkaa Saaristomeren valuma-alueella
  • Avustuksia vesistökunnostuksiin ja tukea alueellisten asiantuntijaverkostojen vahvistamiseen jatketaan
  • Koulutusta kunnostustoimijoille osana vesialan osaamisen kehittämisen hanketta
  • Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan työohjelma valmistuu ja avustushaut maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeille alkavat
  • Kaupunkivesien ja haitallisten aineiden avustushankkeet viemäröidyissä jätevesissä ja hulevesissä alkavat  
  • Kolme hylkyä saneerataan
  • Tutkimushankkeet tuottavat tietoa maatalouden vesiensuojelumenetelmistä ja Saaristomereen kohdistuvasta kuormituksesta
  • Ohjelman väliarviointi valmistuu

2022-2023

  • Peltojen kipsikäsittelyn laajenee kaikille rannikkoalueille
  • Avustuksia vesistökunnostuksiin ja tukea alueellisille asiantuntijaverkostoille jatketaan
  • Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushakuja jatketaan ja alueelliset vesienhallinnan pilotit käynnistyvät
  • Kaupunkivesien ja haitallisten aineiden avustushankkeet viemäreiden ylivuodoista alkavat
  • Tietoja uusista hylkyjen saneerauskohteista tarkennetaan ja yhteistyö yksityisen sektorin kanssa alkaa
  • Saaristomeren tutkimushanke valmistuu syksyllä 2022

Maatalous

Vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön uusilla innovatiivisilla keinoilla. Toimien kohteena ovat maatalousvaltaiset valuma-alueet ja vesistöjen varret.

Vesiensuojelu on tehokasta, kun toimia toteutetaan valuma-aluelähtöisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa alueen toimijat – muun muassa viljelijät, metsänomistajat, neuvojat, viranomaiset ja vesiensuojeluyhdistykset – yhdessä asettavat tavoitteet vesiensuojelulle sekä suunnittelevat ja toteuttavat toimet.

Ohjelmassa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteuttaa laajamittaista kipsin levitystä Saaristomeren valuma-alueella vuosina 2020-2022. Ympäristöministeriö toteutti valuma-aluetasoiset rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttöä koskevat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Hankkeissa kokeiltujen maanparannusaineiden vaikutuksia maatalouden kuormitukseen seurataan jatkossa. Maanparannusaineiden käytöstä ja oikeasta kohdentamisesta on laadittu opas ja muuta neuvontamateriaalia viljelijöiden, maatalouden asiantuntijoiden, neuvojien ja muiden vesiensuojelusta kiinnostuneiden käyttöön:

Kipsi

Rakennekalkki

Kuitu

Vesistökunnostukset ja alueelliset asiantuntijaverkostot

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella voimme lisätä paikallisia ja alueellisia järvien, pien- ja virtavesien vesistökunnostuksia koko maassa. Lisäksi vahvistamme nykyisten alueellisten vesistökunnostusverkostojen toimintaa ja uusien syntymistä.

ELY-keskukset jakavat vuosittain valtionavustuksia vesistöjen kunnostushankkeisiin. Sen lisäksi ELY-keskuksille on myönnetty määrärahaa alueellisten asiantuntijaverkostojen tukemiseen. Rahoitusta on myönnetty vuosina 2019-2022 yli 600  hankkeelle. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tukee ELY-keskusten työtä kokoamalla ja analysoimalla seurantatietoa. Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto puolestaan jakaa ajantasaista kunnostustietoa sekä järjestää alueellisia ja valtakunnallisia tilaisuuksia.

Vesienhallinta maa- ja metsätaloudessa

Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä. Vedenhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla. Valuma-alue on alue, jolta vesi valuu vesistöön.

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Maa- ja metsätalouden entistä paremman vesienhallinnan avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua ja sopeutua paremmin ilmastomuutokseen. Luonnonmukaisen vesirakentamisen toimet edistävät myös luonnon monimuotoisuutta.

Tutkimus kaksitasouomista

Suomen ympäristökeskuksen hanke selvittää maa- ja metsätalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämistä kaksitasouomien avulla. Hanke on osa Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hankekokonaisuutta. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa Valumavesi-hankkeen tutkimusta maatalouden luonnonmukaisesta vesienhallinnasta ja kaksitasouomien fysikaalis-kemiallisista vaikutuksista sekä kaksitasouomista metsätalouden/turvealueiden vesiensuojelumenetelmänä.

Avustuksia hankkeille ja rahoitusta piloteille

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jakaa vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan. Avustuksilla halutaan vauhdittaa paikallisia kokeiluja ja alueellisia yhteistyöhankkeita, jotka tukevat peltojen ja metsien kestävää vesitaloutta, edistävät vesienhallintaa valuma-aluetasolla sekä vähentävät kuormitusta vesistöön. Avustuksia on jaettu yhteensä 32 hankkeelle.

Ohjelma rahoittaa myös neljää valuma-aluepilottia vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. ELY-keskusten koordinoimilla piloteilla on erilaisia kehittämistehtäviä. Ne tuottavat tietoa ja kokemuksia sekä toteuttavat luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia.

Pilotit:

  • Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa. Kohdealue on Aurajoen vesistön Paattistenjoki. Pilotissa tuotetaan monistettava esimerkki siitä, miten valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla ja etenkin valumavesien pidättämisen keinoin hallitaan kuivuusriskejä. Hankkeen toteuttavat Valonia/Varsinais-Suomen liitto yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen verkkosivu
  • Espoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintasuunnitelma ja yhteistyön kehittäminen maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien valumavesien hallinnassa. Pilotissa tuotetaan tietoa ja kokemuksia rakennetun ympäristön maankäytön ja maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yhteensovittamisesta luonnonmukaisin menetelmin. Hankeen toteuttavat Espoon kaupungin ja Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala sekä Uudenmaan ELY-keskus. Hankkeen verkkosivu
  • Kyyveden valuma-aluetalkkari. Pilotissa kehitetään ja kokeillaan valuma-aluetalkkarin toimintamallia. Valuma-aluetalkkarin tehtävänä on kehittää valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota. Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä-Savo yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen verkkosivu
  • Kovesjoen vesistöalueella turvemaavalta. Hankkeessa kehitetään keinoja päästä suunnittelutyöstä konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.
     

Kaupunkivedet ja haitalliset aineet

Vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on

  • tehostaa vesistökuormituksen vähentämistä kaupunkien hulevesien hallinnalla ja käsittelyllä,
  • vähentää haitallisten aineiden päästöjä tehostamalla jätevesien käsittelyä ja käyttämällä hulevesien pidättämiseen ja imeyttämiseen luontopohjaisia menetelmiä, kuten kosteikkoja ja virkistysalueita, sekä
  • jakaa tietoa haitallisten aineiden, myös muovien, esiintymisestä ja vaikutuksista vesiympäristössä.

Ohjelma on myöntänyt avustuksia hankkeille, joissa on pyritty parantamaan viemäröityjen yhdyskuntajätevesien käsittelyä, selvittämään haitallisten aineiden esiintymistä, vähentämään haitallisia aineita hulevesistä sekä vähentämään viemäriylivuotoja ja niiden vaikutuksia.

Ohjelmassa on laadittu myös selvitys hulevesien laadusta yhteistyössä Kuntaliiton kanssa.

Kaupunkivedet ja haitalliset aineet -teemasta vastaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Asiantuntijoita ja hankkeiden arvioijina toimivat Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskukset.

Itämeren ja sisävesien tilan selvitykset ja tutkimus

Vuonna 2022 päättynyt hanke tuotti uutta tietoa, joka avulla voidaan arvioida paremmin vesien-ja merenhoidon toimien vaikuttavuutta Saaristomeren alueella. Hanke tuotti tietoa maalta peräisin olevan fosforikuormituksen laadusta, kulkeutumisesta ja varastoitumisesta rannikko-avomerigradienteilla sekä selvitti kuormituksen ekosysteemivaikutuksia Saaristomeren eri osissa. Hankkeen toteutuksessa hyödynnettiin tutkimusaluksilla tehtyjä kenttätutkimuksia sekä mallinnusta, kaukokartoitusta ja tutkimusaineistojen integraatiota.

Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus, ja siihen osallistuvat Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Åbo Akademi. Hanke on käynnistynyt maaliskuussa 2020 ja jatkuu elokuuhun 2022.

Hylkyjen saneeraus

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa selvitetään Suomen aluevesillä sijaitsevat hylyt, jotka saattavat lähitulevaisuudessa olla öljypäästöjen lähde. Tavoitteena on etsiä öljynpoistoon sopivia kohteita.

Hankkeessa on saneerattu ruoppaaja Veli Hangon edustalla sekä kuivalastialukset Hanna-Marjut ja Fortuna Kihdin selällä vuosina 2020-2021. Lisäksi hankkeessa on järjestetty saneeraukseen liittyvää koulutusta sekä tehty tiedustelu- ja tutkimusmatkoja riskihylyille. Lokakuussa 2021 saneerattiin Beatris-hylkyä Kustavissa, ja operaatio on tarkoitus saattaa loppuun tänä vuonna.

Hankkeessa on myös laadittu taustaselvitys öljysaneerausten viranomaisvastuista sekä tehty markkinakartoitus kotimaisista ja ulkomaisista toimijoista, jotka voisivat toteuttaa kilpailutettavan öljysaneerausoperaation.  

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) arvion mukaan Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, jotka ovat käyttäneet polttoaineenaan öljyä tai joissa on ollut lastina öljyä tai muita vaarallisia aineita. Näistä arviolta parisen kymmentä on korkean riskin hylkyjä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.

Hankkeen vastuuorganisaatio on SYKE, ja Merivoimat ja Rajavartiolaitos osallistuvat hankkeen toteutukseen.

Ohjelma Hankeikkunassa

Tutustu ohjelman ja sen hankkeiden edistymiseen, tuloksiin ja dokumentteihin.

Lisätietoja

Antton Keto, ohjelmapäällikkö 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu 0295250148  

Jenni Jäänheimo, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu 0295250349  

Sini Olin, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu 0295250248