Näkökulma
Ympäristötiedon kysyntä kasvaa – toimenpideohjelma suuntaa kehittämistä

Luontokato, ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen lisäävät luotettavan ympäristötiedon tarvetta. Päätökset eivät ole kestäviä ilman ajantasaista tietoa ympäristön tilasta ja muutoksista.

Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2026 julkaistu ympäristön tilan seurannan toimenpideohjelma jatkaa yli kahden vuosikymmenen strategista kehittämistä. Ympäristöseurantaa on uudistettu 2000‑luvulta lähtien (lue lisää), ja uusin seurantastrategia (YSS2030) valmistui vuonna 2022.

Ympäristöministeriö ja laaja joukko toimijoita ovat tehneet pitkäjänteistä työtä, jotta uudet menetelmät saadaan käyttöön, eri tietolähteet yhdistyvät paremmin ja tieto palvelee päätöksentekoa ja muuta yhteiskuntaa entistä vaikuttavammin. Ympäristöseurannan kehittäminen on samalla myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikkaa (TKI), joka tukee uusien ratkaisujen ja yritystoiminnan syntymistä. 

Tuore toimenpideohjelma viitoittaa suunnan

Toimenpideohjelma rakentuu seurantayhteistyön, uusien seurantamenetelmien ja ympäristötiedon hallinnan toimintasuunnitelmista. Yhdessä ne konkretisoivat, miten ympäristöseurantaa kehitetään vuoteen 2030 saakka. 

Ohjelman keskeinen tavoite on vahvistaa ympäristötiedon roolia yhteiskunnassa, sillä luotettavan tiedon tarve kasvaa esimerkiksi ennallistamisasetuksen ja maaperädirektiivin toimeenpanon myötä. Ympäristön tilaa seurataan monilla menetelmillä, ja eri tietolähteiden on tuettava toisiaan, jotta päätöksenteko, yritykset ja kansalaiset saavat kattavan kokonaiskuvan. 

Samalla ohjelma tunnistaa, että seurantaan kohdistuu resurssipaineita, ja siksi tarvitaan kustannustehokkaita ratkaisuja. Digitalisaatio muuttaa seurantaa nopeasti: menetelmät kehittyvät, prosesseja automatisoidaan ja tiedon määrä kasvaa. Toimenpideohjelma on siksi päivittyvä dokumentti, joka elää teknologian ja tietotarpeiden mukana.

Julkistustilaisuudessa vahva yhteinen näkemys

Julkistustilaisuudessa kuultiin laajasti eri toimijoita. EU:n viestit välittyivät Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) kautta, ja mukana oli tutkijoita, hallinnonaloja, yrityksiä ja rahoittajia. Viesti oli selvä: Suomi on EU:ssa aallonharjalla. Meillä on vahvaa tutkimusta, teknologista kehittämistä. “Hyvä pöhinä”, kuten yhdessä esityksessä osuvasti todettiin.

Ministeriön näkökulmasta erityisen kiinnostavaa oli uusien seurantamenetelmien käyttöönoton prosessi, joka on keskeinen osa toimenpideohjelmaa. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Jenni Attila havainnollisti tätä satelliittihavaintojen kautta: niiden hyödyntäminen on edennyt takavuosien pullonkauloista kohti täysipainoista seuranta‑aineistoa.

Suomi on Euroopan kärkeä satelliittihavaintojen käytössä vesialueiden seurannassa – osaamme hyödyntää aineistoja, linkittää ne velvoitteisiin ja integroida ne tietojärjestelmiin. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten uudet menetelmät saadaan aidosti osaksi seurantaa.

Suomella on vahva rooli EU-yhteistyössä

Suomen rooli EU-tasolla nousi esille erityisesti EEA:n johtavan asiantuntijan Jock Martinin esitelmässä. Jotta uusia menetelmiä voidaan käyttää kansallisessa seurannassa, niiden luotettavuus ja käyttötavat on arvioitava selkeästi. Suomi edistää tätä työtä EU:ssa yhdessä EEA:n kanssa.

EEA:n strategiaa päivitettiin viime vuoden lopussa. Suomen vaikuttamistyön ansiosta strategiaan nostettiin ympäristön tilan seurannan modernisointi muun muassa kaukokartoitusta ja ympäristö-DNA (eDNA) -menetelmiä hyödyntäen. Strategian pohjilta pohjilta EEA ja Euroopan komission ympäristöpääosasto (DG ENV) ovat käynnistäneet tiiviin yhteistyön. Jock Martinin mukaan Suomen esimerkki toimii tärkeänä suunnannäyttäjänä muille jäsenmaille, ja hän ja hän toivoo Suomelle vahvaa roolia jatkotyössä.

Tiekartan toteuttaminen tukee Suomen TKI-politiikan tavoitteita

Yritykset ovat keskeisiä kumppaneita uusien menetelmien kehittämisessä. Tilaisuuteen osallistuneiden yritysten puheenvuoroissa korostui tiivis yhteistyö tutkijoiden kanssa. Yhteistyössä Syken kanssa Kuva Space on kehittänyt uudenlaista satelliittiteknologiaa Suomen vesialueiden seurantaan ja Puro Analytics on edistänyt eDNA:n käyttöä luonnon monimuotoisuuden seurannassa.

Kehitystyö kytkeytyy suoraan Suomen TKI‑politiikan strategisiin valintoihin, jotka julkaistiin alkuvuodesta 2026. Valintojen tavoitteena on ohjata tutkimusta ja innovaatiotoimintaa aloille, joilla Suomella on parhaat edellytykset menestyä. Yksi strategisista painopisteistä on ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus, jossa korostetaan pitkäaikaisen määrällisen ja laadullisen seurantatiedon tarvetta sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä ympäristön tilan seurannassa, mikä luo pohjaa uuden yritystoiminnan kasvulle.

Ympäristöseurannan toimenpideohjelman toteuttaminen on suoraan linjassa Suomen TKI‑politiikan kanssa ja tukee sen tavoitteita.

Laura Höijer 
Tutkimusjohtaja 
[email protected] 
p. 0295 250 139 

Kirjoittaja on ympäristöministeriön tutkimusjohtaja. Hän toimii YSS2030-strategian toimenpideohjelman koordinaatioryhmän puheenjohtajana ja EEA:n hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.