Näkökulma
Miten Suomi kehittää ympäristön tilan seurantaa – katsaus menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaan

Ympäristön seuranta on yhteiskunnan hiljainen tukipilari – se tarjoaa tietoa, jonka avulla voimme ymmärtää ympäristön tilaa, arvioida vaikutuksiamme ja tehdä kestäviä päätöksiä. Vaikka seuranta on kriittisen tärkeää, sen merkitys jää usein julkisen keskustelun ulkopuolelle. Miten ympäristöseurantaa on kehitetty strategisesti, ja millaisia teknologisia harppauksia on otettu? Entä miltä tulevaisuus näyttää?

Tiesitkö, että lähestulkoon kaikkialta maalta, mereltä ja ilmasta kerätään tietoa, jonka avulla voimme päätellä, miten ympäristömme voi

Ympäristöseurannalla saamme tietoa siitä, miten ympäristö voi ja miten sen tila on muuttumassa. Luotettavan ja monipuolisen ympäristötiedon avulla voimme arvioida vaikutuksiamme luontoon ja tehdä kestäviä ratkaisuja.

Suomessa seurataan esimerkiksi sisävesien laatua, ilman epäpuhtauksia, luontotyyppejä, sinilevää ja erilaisia eläin-, kasvi- ja hyönteislajeja kuten lepakoita, lintuja, päiväperhosia, kimalaisia, kaloja ja lukuisia nisäkkäitä.

Vaikka ympäristöseuranta on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää, se jää usein julkisen keskustelun ulkopuolelle. Käynnistimme yhdessä usean toimijan kanssa kampanjan "Tositarinoita ympäristön seurannasta". Kampanja esittelee konkreettisia esimerkkejä siitä, miten metsiä, järviä ja muita luonnonalueita seurataan. Kuten kampanja kiteyttää: ympäristöä seuraamalla vaikutamme huomiseen.

• Tositarinoita ympäristön seurannasta | Syke 

Ympäristöseurannan strategisia tavoitteita on onnistuttu viemään käytäntöön

Ympäristöseurantaa on kehitetty strategisesti 2000-luvulta lähtien. Oma tiivis osallistumiseni alkoi vuonna 2010, kun aloitin ympäristöministeriön tutkimusjohtajana. Pöydälläni oli vuonna 2003 laaditun strategian päivittäminen. Päivitystyön tuloksena syntyi vuonna 2011 Ympäristön tilan seurannan strategia 2020. Siinä tavoiteltiin aiempaa vahvemmin uusien teknologioiden hyödyntämistä. Ajankuva on kiinnostava: vaikka teknologiaa korostettiin, tekoälyä ei tuolloin mainittu lainkaan. Samaan aikaan julkaistussa Tehtävä Suomelle -raportissa asetettiin kunnianhimoinen ”Drink Finland” -tavoite puhdistaa Suomen sisävesiä juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä.

Miten tavoitteet ovat toteutuneet? No, ”Drink Finland” tuskin toteutuu. Strategian tavoitteiden osalta näyttää paremmalta. Noin puolet haastatelluista asiantuntijoista katsoi, että vuosien 2011–2020 strategiset tavoitteet toteutuivat ainakin osittain. Onnistumiseksi voidaan nostaa esimerkiksi satelliittimittausten ja kaukokartoituksen hyödyntäminen, mikä on parantanut etenkin ympäristöseurannan alueellista kattavuutta ja erityisesti vedenlaatusovelluksia sekä maanpintamittauksia. Vaikka menetelmien kehittämisessä otettiin tärkeitä edistysaskelia, uusien teknologioiden validointi osoittautui haastavaksi ja aikaa vieväksi.

• Ympäristön tilan seurannan strategia 2020 | Valtioneuvosto
• Tehtävä Suomelle | Finland Toolbox

Strategia 2030 vie tavoitteita eteenpäin ja kokoaa toimijoita yhteen

Työtä viedään eteenpäin vuonna 2022 ilmestyneen Ympäristön tilan seurannan strategia 2030 puitteissa. Viime vuosina teknologia on kehittynyt vauhdilla, ja se on tuonut mukanaan uusia tapoja seurata ympäristöä. Esimerkiksi satelliittikuvien ja muiden kaukokartoitusmenetelmien käyttö on yleistynyt, tietokoneet osaavat tunnistaa kuvista asioita entistä paremmin, ja DNA-pohjaiset (kuten ympäristö- eli eDNA) analyysit auttavat ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta. Eri keinojen yhdistäminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia ympäristöseurannan modernisointiin. Uusien menetelmien hyödyntäminen virallisessa ympäristöseurannassa vaatii kuitenkin muutoksia lainsäädäntöön sekä Suomessa että EU:ssa, jotta ne voidaan ottaa käyttöön virallisissa raporteissa.

Seurantastrategian 2030 toimeenpanoa koordinoi laaja-alainen YSS2030 (Ympäristön seurantastrategian toimenpideohjelma) -koordinaatioryhmä, jonka puheenjohtajana minulla on kunnia toimia. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke) ja mukana on lähes 20 eri toimijaa. YSS2030-työn tavoitteena on etenkin parantaa ympäristöseurannan kattavuutta ja kustannustehokkuutta. Keskeistä on tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä, jotta voimme vastata entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin.

• Ympäristön tilan seurannan strategia 2030 | Valtioneuvosto
• Ympäristön seurantastrategian toimenpideohjelma | Syke

Suomi näyttää mallia EU-tasolla

On olennaista, että Suomi toimii aktiivisesti uusien ympäristöseurantamenetelmien kehittämisen, standardoinnin ja käyttöönoton edistämiseksi myös EU-tasolla. Tällä saralla tehdään jo paljon hyvää yhteistyötä tutkimuksen ja erilaisten kumppanuuksien sekä verkostojen osalta. Lisäksi Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) kanssa tuomme seurannan modernisoinnin teemoja EU:n agendalle. Lokakuun alussa Brysselissä pidettävässä EEA:n hallintoneuvoston kokouksessa minulla on ilo esitellä Syken huippuosaamista kaukokartoituksen ja eDNA-menetelmien osalta. Toimimme esimerkkinä EU-tasolla.

Vaikka teknologian rooli on kasvanut, se ei ratkaise kaikkea

Vaikka tässä kirjoituksessa korostan uusien teknologioiden merkitystä, on tärkeää muistaa, etteivät ne ole yksinkertaisia ratkaisuja jokaiseen haasteeseen. Uudet menetelmät eivät sovellu kaikkiin seurantatarpeisiin. Ne eivät ole automaattisesti edullisempia, helpompia tai vähennä näytteenoton tarvetta. Usein laadunvarmistus vaatii perinteisten seurantamenetelmien säilyttämistä ainakin osittain. Kustannusten luotettava arviointi ja vertailu uusien ja vanhojen menetelmien välillä on myös haastavaa. Lisäksi menetelmästä riippumatta, resurssihaasteet sekä kehittämistyön että itse seurantojen toteuttamisen osalta ovat ilmeisiä.

Miltä ympäristöseuranta näyttää 15 vuoden päästä?

Aloitin tiiviisti ympäristöseurannan parissa 15 vuotta sitten eli aikana, jolloin strategioita laadittiin ilman mainintaa tekoälystä. Teknologinen kehitys on ollut huimaa, ja se on muuttanut seurannan mahdollisuuksia merkittävästi.

Tulevaisuutta ajatellen on kiehtovaa pohtia, miltä ympäristön seuranta näyttää 15 vuoden päästä. Yksi asia on varmaa: ympäristöseuranta tulee olemaan entistä älykkäämpää, mutta sen onnistuminen vaatii valtavasti asiantuntijoiden osaamista, toimijoiden yhteistyötä, resursseja ja harkittua kehittämistä.

Kirjoittaja