Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta laiksi Sallatunturin kansallispuistosta
Sallatunturin kansallispuisto perustettaisiin noin 9965 hehtaarin laajuisena Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Kansallispuiston alue sijaitsee Sallan kunnassa ja se on kokonaan valtion omistuksessa. Lausuntoja pyydetään 1.3.2021 mennessä.
Nykyiseen luonnonsuojelualueeseen kuuluva, mutta muusta alueesta erillään sijaitseva 123 hehtaarin suuruinen Rämiäjängän osa-alue jäisi kansallispuiston ulkopuolelle. Hallituksen esityksen yhteydessä annettaisiin valtioneuvoston asetus, jolla Rämiäjänkä säilyisi yhä luonnonsuojelualueena.
”Täydennämme kansallispuistoverkostoa luontoarvoiltaan merkittävällä Sallatunturin alueella. Kansallispuistot ovat jokaisen suomalaisen ulkoilupaikkoja, mutta ennen kaikkea ne säilyttävät ja vahvistavat luonnon monimuotoisuutta. Kansallispuistot houkuttelevat jatkuvasti uusia kävijöitä. Siksikin on hienoa, että hallitus lisää kansallispuistoja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Sallatunturin alueella korostuvat vanhat metsät ja monimuotoiset aapasuot
Sallatunturin alue on luontoarvoiltaan arvokas, ekologisesti ja maisemallisesti eheä kokonaisuus aivan Suomen itärajalla. Sallatunturin maisemat vaihtelevat tuntureista ja harjuista näyttävään, paikoin jopa 250 metriä syvään Aatsinginhaudan rotkolaaksoon. Alueen luonnossa korostuvat vanhat, korkealla kasvavat ja tykkylumen muovaamat metsät sekä monimuotoiset aapasuot. Kansallispuisto perustettaisiin alueen luonnon suojelemiseksi sekä virkistyskäyttöä, luonnonharrastusta, tutkimusta ja opetusta varten.
Kansallispuistosta vauhtia seudun kestävälle vähähiiliselle matkailulle
Sallatunturin kansallispuiston perustamisen myötä valtio kehittäisi aluetta yleisenä luonnonnähtävyytenä, mikä tarjoaisi hyvät mahdollisuudet luontomatkailuun sekä matkailuyrittäjyyden kehittämiseen. Valtion budjettiin esitetään 2,5 miljoonan euron kertaluonteista määrärahaa, jolla saatettaisiin puiston palvelut kansallispuistomaisiksi ja suojattaisiin luontoa kasvavien kävijämäärien kuluttavalta vaikutukselta.
Sallatunturin aluetta olisi mahdollista markkinoida yhdessä Venäjän puoleisten luontoalueiden kanssa. Sallatunturin kansallispuisto edistäisi merkittävästi ekologista ja vähähiilistä matkailua yhtenä harvoista erämaisista kansallispuistoista, joka on eteläisestäkin Suomesta helposti tavoitettavissa maata pitkin julkisilla liikennevälineillä.
Paikallisten oikeudet ja poronhoidon jatkuminen turvattaisiin, metsästykseen muutoksia
Poronhoito ja paikkakuntalaisten vapaa metsästysoikeus jatkuisivat kansallispuiston alueella nykyiseen tapaan. Hirvenmetsästys sallittaisiin kotikunnasta riippumatta myös kansallispuistoon rajattavaksi esitettyyn metsästysalueeseen kuuluvien metsästysseurojen jäsenille. Kansallispuiston luonnonsuojelutavoitteen edistämiseksi pienriistan lupametsästys kuitenkin päättyisi kansallispuiston alueella. Kansallispuiston perustamisella ei olisi vaikutusta sen ulkopuolisten alueiden käyttöön.
Sallatunturin kansallispuisto valikoitui jatkovalmisteluun viidestä ehdokkaasta
Suomen kansallispuistoverkoston laajentaminen on kirjattu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Ympäristöministeriölle on tehty aloitteet kansallispuiston perustamisesta viiteen kohteeseen eri puolille Suomea. Ministeriössä on laadittu puistokandidaateista vertaileva selvitys, jonka perusteella Sallatunturin alue valikoitui jatkovalmisteluun. Toinen jatkovalmisteluun valikoitunut ehdokas on Evon metsäalue. Aloitteen Sallatunturin luonnonsuojelualueen muuttamiseksi kansallispuistoksi teki Sallan kunta.
Lausuntoja voi antaa 1.3.2021 saakka. Tavoitteena on, että eduskunta ehtisi käsitellä lakiesityksen kevätistuntokaudella 2021.
- Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)
Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, p. 0295 250 064, [email protected]
Lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola, p. 0295 250 433, [email protected]