Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Näkökulma
Vuoropuhelu saamelaisten kanssa on arvokasta lainvalmistelussa

Ympäristöministeriö
5.2.2021 14.36
Kolumni

Ilmastolain, luonnonsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksien yhteydessä käyty vuoropuhelu saamelaisten kanssa on tuottanut arvokasta tietopohjaa lainvalmistelulle, kirjoittavat ympäristöministeriön asiantuntijat.

Helmikuun kuudes päivä vietetään saamelaisten kansallispäivää. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.

Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.  

Ilmastonmuutos ja alueidenkäyttö vaikuttavat saamelaisten kulttuuriin

Lumi, jää, vaihtuvat vuodenajat ja arktinen luonto ovat tärkeitä alkuperäiskansa saamelaisten kulttuurille. Samanaikaisesti muuttuvan ilmaston vaikutukset näkyvät voimakkaasti arktisella alueella. Nämä asiat on tunnistettu myös ympäristöministeriössä käynnissä olevissa lakiuudistuksissa.

Ilmastolain valmistelun aikana järjestettiin saamelaiskäräjälain 9. pykälän mukaiset neuvottelut, joita johti ministeri Mikkonen. Neuvottelujen aikana turvattiin myös saamelaisten kielioikeuksia, kun käytössä oli simultaanitulkkaus pohjoissaameksi. Neuvotteluissa keskusteltiin etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja saamelaiskulttuurista sekä tietopohjan turvaamisesta ja perinnetiedon huomioimisesta.

Alueiden käytön suunnittelulla vaikutetaan saamelaisten oikeuteen ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen valmistelussa on neuvoteltu saamelaiskäräjien kanssa siitä, miten uuteen lakiin kirjataan saamelaisten oikeuksien turvaaminen saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten oikeudet on tarkoitus ottaa huomioon kaavoituksessa ja lupaharkinnassa. Huomiota kiinnitetään myös osallistumismahdollisuuksiin ja vaikutusten arviointiin kaavoituksessa.

Luonnonsuojelulain uudistuksessa puolestaan on käsitelty ehdotuksia, joilla voitaisiin vahvistaa saamelaiskulttuurin suojaa luonnonsuojelulain toimeenpanossa. Uudistuksessa pyritään parantamaan muun muassa saamelaisten perinteisen tiedon asemaa luonnonsuojelu- ja maisemanhoitoalueen hoidon ja käytön suunnittelussa. Luonnonsuojelun keskeinen kansainvälinen sopimus – biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus – tunnustaa alkuperäiskansojen läheisen ja perinteisen riippuvuuden biologisista luonnonvaroista sekä alkuperäiskansojen perinteisen tiedon merkityksen luonnon monimuotoisuuden suojelulle.

Lainvalmistelussa saamelaisia kuunnellaan monin tavoin  

Lakiuudistuksissa on järjestetty saamelaiskäräjälain 9. pykälän mukaisia neuvotteluja sekä pidetty saamelaiskäräjien ja työryhmien välisiä palavereja. Saamelaiskäräjät osallistuu luonnonsuojelulain uudistusta valmistelevaan työryhmään ja hankkeen ohjausryhmään.

Neuvottelujen lisäksi saamelaisia on kuunneltu ilmastolain ja luonnonsuojelulain uudistuksen Erätauko-keskustelussa ja kirjastokiertueella. Keskusteluissa nousi esiin etenkin ilmastonmuutoksen vaikutukset perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien turvaaminen.  

Ympäristöministeriö järjesti yhteistyössä saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja saamelaisnuorten järjestön kanssa saamelaisnuorille oman kaksikielisen työpajan ilmastolain uudistuksesta. Työpajassa kuultiin alustuksia ja keskusteltiin pienryhmissä. Nuorten puheenvuoroissa nousi esiin myös kansainvälisen yhteistyön tärkeys arktisissa kysymyksissä.

Luonnonsuojelulain ja ilmastolain uudistuksissa toteutettiin myös kansalaisille suunnatut verkkokyselyt kolmella eri saamenkielellä.

Monimuotoinen ja aktiivinen vuorovaikutus tuottaa lainvalmisteluun arvokasta tietoa, jonka avulla saamelaisten oikeudet ja näkemykset voidaan parhaimmalla tavalla huomioida valmisteltavissa päätöksissä. Arvostamme sujuvaa yhteistyötä suuresti, ja uskomme sen jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Lyhyesti käynnissä olevista lakihankkeista:

Luonnonsuojelulain uudistuksen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua lainsäädännön toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamisen myötä, lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä tehostaa ja selkeyttää hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää luonnonsuojelulain roolia osana muuta ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä.  

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.  

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan, jotta tämä tavoite toteutuu. Lakiin lisätään välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta päivitetään. Ilmastolakiin sisällytetään myös kasvihuonekaasuja ilmakehästä poistavien nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua keväällä 2021.

Kirjoittajat

Heta-Elena Heiskanen
erityisasiantuntija
[email protected]

Johanna Korpi
lainsäädäntöneuvos
[email protected]

Anna-Leena Seppälä
rakennusneuvos
[email protected]

Näkökulma – ympäristöministeriön asiantuntijoiden kirjoituksia