Ilmastolain uudistus

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan, jotta tämä tavoite toteutuu.

Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan nykyisestä. Jotta hiilineutraalisuus ja muut sitovat kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet saavutetaan, ilmastolakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Lakiin sisällytetään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja 2050 tavoitetta päivitetään. Lisäksi lakiin lisätään maankäyttösektoria ja hiilinielujen vahvistamista koskevat tavoitteet.

• Ilmastolain uudistus selkokielellä

Ilmastolain uudistuksen eteneminen

Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella 2.7.-6.9. Voit antaa lausunnon tässä. 

Valmis hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle tammikuussa 2022. 

Uudistuksen valmistelu  

Ilmastolain uudistus alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Kuulemisten tarkoituksena on ollut kerätä kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä ilmastolain uudistukseksi. Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten pyöreän pöydän keskustelu sekä Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuman, jonka teemana oli ilmastonmuutoksen hillintä lain keinoin. Lisäksi järjestettiin sidosryhmätilaisuus, johon osallistui noin 50 eri sidosryhmää edustavaa henkilöä.

Kuulemistilaisuuksien lisäksi ministeriö suoritti loppuvuonna 2019 sosiaalisessa mediassa pienimuotoisia kyselyitä liittyen ilmastolain uudistukseen sekä verkossa laajan kansalaiskyselyn, joka keräsi noin 2500 vastausta.

Vuonna 2020 järjestettiin useita kansalaistilaisuuksia liittyen ilmastolain uudistukseen ympäri Suomen. Yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa järjestettiin kesällä ja syksyllä 2020 keskustelutilaisuuksia ilmastolain uudistuksesta. Kuulemisten erityisenä kohderyhmänä ovat olleet saamelaiset ja nuoret.

Loka-marraskuussa 2020 ympäristöministeriö järjesti verkkokuulemisen yhdessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen kanssa. Kuulemisessa tiedusteltiin kansalaisten näkemyksiä kansalaisosallistumisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tiedonsaannista ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksista ilmastolaissa.

• Ympäristöministeriön uutinen 11.12.2019: Kansalaiskysely käynnisti uudistuksen – kysely ilmastolaista keräsi 2458 vastausta
• Tiivistelmä kansalaiskyselyn tuloksista
• Yhteenveto Erätauko-keskustelujen oivalluksista
• Yhteenveto talvella ja keväällä 2020 pidetyistä kuulemistilaisuuksista
• BIBU: Raportti ilmastolain verkkokuulemisen tuloksista.

Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan ilmastolain uudistusta. Työryhmä päätti työnsä 31.3.2021. Työryhmä on määritellyt mahdollisia ratkaisuja ilmastolain uudistamiseksi. Hallituksen esityksen valmistelu jatkuu virkatyönä ympäristöministeriössä. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ohjaa valmistelua ja tekee ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset.

• Muistio ilmastolain uudistamista valmistelevan työryhmän työstä

Osana valmistelua on tilattu lain uudistusta tukevia taustaselvityksiä. Uudistusta ovat tukeneet seuraavat selvitykset: 

• Ilmastolain kytkennöistä muuhun lainsäädäntöön sekä perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin - Ympäristöministeriön toimeksiannosta 2020 laadittu selvitys. Ari Ekroos et al. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA, 4/2020 
• Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla. Mikael Hilden et al. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. 2021:5. 

Eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu. Suomen ympäristökeskus ja VTT ovat tuottaneet vaikutusarviointeja valmistelun tueksi. Lisäksi Suomen ilmastopaneeli on antanut suosituksensa ilmastolain päästö- ja nielutavoitteiksi. 

Nykyinen ilmastolaki

Ilmastolaki (609/2015) astui voimaan vuonna 2015. Laissa säädetään suunnitelmista, joiden avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutoksen sopeudutaan. Lisäksi laissa velvoitetaan valtion viranomaiset seuraamaan ja raportoimaan päästökehityksestä.

Lain merkittävin ohjauskeino on ilmastopolittiinen suunnittelujärjestelmä, joka koostuu kolmesta suunnitelmasta:

• Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa vuoteen 2030 listataan keinoja päästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa. Keskipitkän aikavälin suunnitelma tehdään hallituskausittain.
• Pitkän aikavälin suunnitelmassa (näköala vuoteen 2050) tarkastellaan kaikkia päästöjä, eli myös päästökaupan päästövähennyksiä ja tavoitteita. Päästökauppaan kuuluu sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus. Pitkän aikavälin suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.
• Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.

Nykyisessä laissa maankäyttösektorin päästöjä ja nieluja ei ole sisällytetty suunnitelmiin. Hallitus raportoi eduskunnalle suunnitelmien toteutumisesta vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastopoliittiset suunnitelmat tulee valmistella avoimesti kansalaisia ja sidosryhmiä kuunnellen.

• Finlex: Ilmastolaki