Ilmastolain uudistus

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi ilmastolakia on uudistettu. Uuden ilmastolain keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035.

Uusi ilmastolaki (423/2022) tuli voimaan 1.7.2022. Edellinen ilmastolaki, joka myös oli Suomen ensimmäinen ilmastolaki, oli vuodelta 2015. Ilmastolaissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelusta ja seurannasta sekä kansallisista ilmastotavoitteista. Ilmastolaissa asetetaan velvoitteita viranomaisille. 

Uuteen ilmastolakiin on lisätty uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta on päivitetty. Laki laajenee koskemaan maankäyttösektoria ja siihen on lisätty nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Uudessa ilmastolaissa säädetään myös saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta sekä saamelaiskäräjien kanssa käytävistä neuvotteluista ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa.  

Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi annettiin eduskunnalle 3.3.2022. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa 25.5.2022. Kaikki valmisteluun liittyvät asiakirjat ovat luettavissa valtioneuvoston hankeikkunassa.

Uuden ilmastolain keskeinen sisältö (PP-esitys) 

Usein kysyttyjä kysymyksiä uudesta ilmastolaista

Ilmastolain täydentäminen

Syksyllä 2022 on tarkoitus antaa eduskunnalle ilmastolakia täydentävä hallituksen esitys. Hallituksen budjettiriihessä syyskuussa 2021 linjattiin, että lainsäädäntöön tulee lisätä velvoite laatia ilmastosuunnitelmat kunta-, seutu- tai maakuntatasolla. Kuntien ilmastosuunnitelmia koskevaa velvoitetta valmistellaan erillisenä ilmastolain muuttamista koskevana esityksenä. Lisäksi ehdotus ilmastolain muutoksenhakusääntelyksi sisältyisi samaan esitykseen. 

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 8.6.-3.8.2022. Esityksestä annettiin 129 lausuntoa. Lausuntoyhteenvedossa (7.9.2022) on selostettu keskeinen lausuntopalaute.

Valmisteluun liittyvät asiakirjat löytyvät valtioneuvoston hankeikkunasta.

Ilmastolain nojalla annettavat asetukset

Loppuvuonna 2022 on tarkoitus antaa ilmastolain nojalla kaksi valtioneuvoston asetusta. Suomen ilmastopaneelista valmisteltavassa asetuksessa annettaisiin tarkempia säännöksiä muun muassa ilmastopaneelin kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta.  Saamelaisesta ilmastoneuvostosta annettavassa asetuksessa annettaisiin puolestaan tarkempia säännöksiä muun muassa neuvoston tehtävistä, kokoonpanosta ja toimikaudesta.

Seuraa Suomen ilmastopaneelia koskevan asetuksen valmistelua Hankeikkunassa

Seuraa saamelaista ilmastoneuvostoa koskevan asetuksen valmistelua Hankeikkunassa

Kokonaisuudistuksen valmistelu

Ilmastolain uudistuksesta selkokielellä

Työryhmä

Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan ilmastolain uudistusta. Työryhmä päätti työnsä 31.3.2021. Työryhmä määritteli mahdollisia ratkaisuja ilmastolain uudistamiseksi. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ohjasi valmistelua ja teki ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset.

Valmistelua tukeneet selvitykset

Osana valmistelua tilattiin lain uudistusta tukevia taustaselvityksiä. Uudistusta ovat tukeneet seuraavat selvitykset: 

Vaikutustenarviointi

Eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu. Tutustu vaikutusten arviointeihin:

Kuulemiset

Valmistelu alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Kuulemisten erityisinä kohderyhminä olivat lapset ja nuoret sekä saamelaiset. Lapset ja nuoret valikoituivat kohderyhmäksi, koska ilmaston lämpeneminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä erityisesti heihin. Saamelaiskulttuuri puolestaan on erityisen haavoittuvainen ilmaston lämpenemiselle. 

Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten pyöreän pöydän keskustelu sekä Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuma, jonka teemana oli ilmastonmuutoksen hillintä lain keinoin. Loppuvuonna 2019 järjestettiin laaja kansalaiskysely, joka keräsi noin 2500 vastausta.

Sidosryhmille järjestettiin keväällä 2020 neljä kuulemistilaisuutta, jotka oli kohdennettu maatalous- ja maankäyttösektorille, elinkeinoelämälle, kunnille ja alueille sekä oikeustieteilijöille. Yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa järjestettiin kesällä ja syksyllä 2020 keskustelutilaisuuksia ilmastolain uudistuksesta.

Loka-marraskuussa 2020 ympäristöministeriö järjesti verkkokuulemisen yhdessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen kanssa. Kuulemisessa tiedusteltiin kansalaisten näkemyksiä kansalaisosallistumisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tiedonsaannista ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksista ilmastolaissa.

Lausuntokierros ja jatkovalmistelu

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9.2021. Esityksestä annettiin yhteensä 448 lausuntoa.

Hallituksen esitystä uudeksi ilmastolaiksi muokattiin lausuntopalautteen perusteella. Päivitettyä esitystä käsiteltiin 17.11. ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, joka ohjaa valmistelua ja tekee ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset. 

Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausuntonsa esityksestä 4.2.2022. Esitystä täydennettiin lausunnon perusteella. Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen esityksen 3.3.2022.

Lisätietoa

Outi Kumpuvaara, hallitussihteeri 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250225  


Karin Cederlöf, asiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250010