Ilmastolain uudistus

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi ilmastolakia on uudistettu. Uuden ilmastolain keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035. 

Uusi ilmastolaki (423/2022) tuli voimaan 1.7.2022. Edellinen ilmastolaki, joka myös oli Suomen ensimmäinen ilmastolaki, oli vuodelta 2015. Ilmastolaissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelusta ja seurannasta sekä kansallisista ilmastotavoitteista. Ilmastolaissa asetetaan velvoitteita viranomaisille. 

Uuteen ilmastolakiin on lisätty uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Laki on laajentunut koskemaan myös maankäyttösektoria ja lakiin on lisätty nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Uudessa ilmastolaissa säädetään myös saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta sekä saamelaiskäräjien kanssa käytävistä neuvotteluista ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa.  

Uuden ilmastolain keskeinen sisältö (PP-esitys) 

Usein kysyttyjä kysymyksiä uudesta ilmastolaista

Valmisteluun liittyvät asiakirjat 

Ilmastolain täydentäminen

Syksyllä 2022 uutta ilmastolakia on täydennetty kuntien ilmastosuunnitelmia ja muutoksenhakua koskevalla sääntelyllä. Hallitus antoi ilmastolakia täydentävän hallituksen esityksen 20.10.2022 ja eduskunta hyväksyi lain 9.12.2022. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2023.

Lain muutoksen myötä ilmastolakiin sisällytetään velvoite kunnille laatia ilmastosuunnitelmat. Jatkossa laissa säädetään myös ilmastolain mukaisesta muutoksenhausta. Kunnan ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa ja suunnitelman hyväksyy valtuusto. Muutoksenhaun osalta on säädetään jatkossa ilmastolaissa siitä, kenellä on valitusoikeus ilmastolain mukaisista ilmastopolitiikan suunnitelmista. Muutosta ilmastopolitiikan suunnitelmia koskeviin valtioneuvoston päätöksiin haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Sääntelyn tavoitteena on vahvistaa kuntien ilmastotyötä ja edistää oikeusturvan toteutumista. Sääntely täydentää ilmastolain kokonaisuudistusta.

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 8.6.-3.8.2022. Esityksestä annettiin 129 lausuntoa. Lausuntoyhteenvedossa (7.9.2022) on selostettu keskeinen lausuntopalaute.

Valmistelua ovat tukeneet kaksi selvitystä: SYKEn laatima Kunnan ilmastosuunnitelman toteuttamisvaihtoehdot ilmastolaissa (Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:5) sekä OTT Pekka Vihervuoren laatima Uuden ilmastolain muutoksenhakusääntely — Oikeudellinen selvitys ympäristöministeriölle (Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:10).

Valmisteluun liittyvät asiakirjat

Ilmastolain nojalla annettavat asetukset

Uuden ilmastolain nojalla valmistellaan kaksi valtioneuvoston asetusta. Suomen ilmastopaneelia koskevassa asetuksessa annettaisiin tarkempia säännöksiä muun muassa ilmastopaneelin kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta.  Saamelaista ilmastoneuvostoa koskevassa asetuksessa annettaisiin puolestaan tarkempia säännöksiä muun muassa neuvoston tehtävistä, kokoonpanosta ja toimikaudesta.

Asetusluonnokset olivat lausuntokierroksella 28.10.-9.12.2022. Asetukset on tarkoitus antaa alkuvuonna 2023.

Suomen ilmastopaneeli

Saamelainen ilmastoneuvosto

Kokonaisuudistuksen valmistelu

Ilmastolain uudistuksesta selkokielellä

Työryhmä

Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan ilmastolain uudistusta. Työryhmä päätti työnsä 31.3.2021. Työryhmä määritteli mahdollisia ratkaisuja ilmastolain uudistamiseksi. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ohjasi valmistelua ja teki ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset.

Valmistelua tukeneet selvitykset

Osana valmistelua tilattiin lain uudistusta tukevia taustaselvityksiä. Uudistusta ovat tukeneet seuraavat selvitykset: 

Vaikutustenarviointi

Eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu. Tutustu vaikutusten arviointeihin:

Kuulemiset

Valmistelu alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Kuulemisten erityisinä kohderyhminä olivat lapset ja nuoret sekä saamelaiset. Lapset ja nuoret valikoituivat kohderyhmäksi, koska ilmaston lämpeneminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä erityisesti heihin. Saamelaiskulttuuri puolestaan on erityisen haavoittuvainen ilmaston lämpenemiselle. 

Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten pyöreän pöydän keskustelu sekä Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuma, jonka teemana oli ilmastonmuutoksen hillintä lain keinoin. Loppuvuonna 2019 järjestettiin laaja kansalaiskysely, joka keräsi noin 2500 vastausta.

Sidosryhmille järjestettiin keväällä 2020 neljä kuulemistilaisuutta, jotka oli kohdennettu maatalous- ja maankäyttösektorille, elinkeinoelämälle, kunnille ja alueille sekä oikeustieteilijöille. Yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa järjestettiin kesällä ja syksyllä 2020 keskustelutilaisuuksia ilmastolain uudistuksesta.

Loka-marraskuussa 2020 ympäristöministeriö järjesti verkkokuulemisen yhdessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen kanssa. Kuulemisessa tiedusteltiin kansalaisten näkemyksiä kansalaisosallistumisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tiedonsaannista ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksista ilmastolaissa.

Lausuntokierros ja jatkovalmistelu

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9.2021. Esityksestä annettiin yhteensä 448 lausuntoa.

Hallituksen esitystä uudeksi ilmastolaiksi muokattiin lausuntopalautteen perusteella. Päivitettyä esitystä käsiteltiin 17.11. ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, joka ohjaa valmistelua ja tekee ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset. 

Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausuntonsa esityksestä 4.2.2022. Esitystä täydennettiin lausunnon perusteella. Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen esityksen 3.3.2022.

Lisätietoa

Karin Cederlöf, hallitussihteeri 
ympäristöministeriö, Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250010  


Jarmo Muurman, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto, Kiertotalous 0295250185