Ilmastolain uudistus
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan, jotta tämä tavoite toteutuu.
Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan nykyisestä. Jotta hiilineutraalisuus ja muut sitovat kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet saavutetaan, ilmastolakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Lakiin sisällytetään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja 2050 tavoitetta päivitetään. Lisäksi lakiin lisätään maankäyttösektoria ja hiilinielujen vahvistamista koskevat tavoitteet.
Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua 2021.
Ilmastolain uudistuksen eteneminen
Kesä 2020
- Uudistusta pohjustavat kuulemiset jatkuvat, erityisfokus nuoriin ja saamelaisiin.
Syksy 2020
- Ympäristöministeriö järjestää yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa keskustelutilaisuuksia ilmastolain uudistuksesta.
- Ilmastolakiin liittyvät selvitykset valmistuvat.
- Kuulemisia tehdään yhteistyössä tutkimushankkeiden kanssa.
- Ilmastolain uudistusta valmisteleva työryhmä kokoontuu kolmen viikon välein.
Talvi 2020/2021
- Luonnos hallituksen esitykseksi esitellään ja lähetetään lausunnoille.
Kevät 2021
- Hallituksen esitys valmistuu.
Uudistuksen valmistelu
Ilmastolain uudistus alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Kuulemisten tavoitteena on ollut kerätä kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä ilmastolain uudistukseksi. Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten pyöreän pöydän keskustelu sekä Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuman, jonka teemana oli ilmastonmuutoksen hillintä lain keinoin. Lisäksi järjestettiin sidosryhmätilaisuus, johon osallistui noin 50 eri sidosryhmiä edustavaa henkilöä.
Kuulemistilaisuuksien lisäksi ministeriö suoritti loppuvuonna 2019 sosiaalisessa mediassa pienimuotoisia kyselyitä liittyen ilmastolain uudistukseen sekä verkossa laajan kansalaiskyselyn, joka keräsi noin 2500 vastausta. Alkuvuonna 2020 järjestettiin useita kansalaistilaisuuksia liittyen ilmastolain uudistukseen ympäri Suomen. Kuulemisten erityisenä kohderyhmänä ovat olleet saamelaiset ja nuoret.
- Ympäristöministeriön uutinen 11.12.2019: Kansalaiskysely käynnisti uudistuksen – kysely ilmastolaista keräsi 2458 vastausta
- Tiivistelmä kansalaiskyselyn tuloksista
- Yhteenveto talvella ja keväällä 2020 pidetyistä kuulemistilaisuuksista
Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan ilmastolain uudistusta. Työryhmän tehtävänä on valmistella tarvittavia keskeisiä muutoksia nykyiseen ilmastolakiin. Valmistelu pohjautuu hallitusohjelman kirjauksiin ja kuulemisissa esiin nostettuihin suuntaviivoihin. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti vuoden 2020 aikana ja sen on määrä esitellä luonnos hallituksen esitykseksi alkuvuonna 2021.
Nykyinen ilmastolaki
Ilmastolaki (609/2015) astui voimaan vuonna 2015. Nykyinen ilmastolaki velvoittaa vain valtion viranomaisia, ei yksilöitä tai yrityksiä. Laissa säädetään suunnitelmista, joiden avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutoksen sopeudutaan. Lisäksi laissa velvoitetaan valtion viranomaiset seuraamaan ja raportoimaan päästökehityksestä.
Lain merkittävin ohjauskeino on ilmastopolittiinen suunnittelujärjestelmä, joka koostuu kolmesta suunnitelmasta:
- Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa vuoteen 2030 listataan keinoja päästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa. Keskipitkän aikavälin suunnitelma tehdään hallituskausittain.
- Pitkän aikavälin suunnitelmassa (näköala vuoteen 2050) tarkastellaan kaikkia päästöjä, eli myös päästökaupan päästövähennyksiä ja tavoitteita. Päästökauppaan kuuluu sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus. Pitkän aikavälin suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.
- Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.
Nykyisessä laissa maankäyttösektorin päästöjä ja nieluja ei ole sisällytetty suunnitelmiin. Hallitus raportoi eduskunnalle suunnitelmien toteutumisesta vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastopoliittiset suunnitelmat tulee valmistella avoimesti kansalaisia ja sidosryhmiä kuunnellen.