Ilmastolain uudistus

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan, jotta tämä tavoite toteutuu.

Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutuksia vahvistetaan nykyisestä. Lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Vuoden 2050 tavoite päivitetään ja lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Ilmastolain tavoitteiden toteuttamiseksi uudistetaan keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat sekä valmistellaan maankäytön ilmasto-ohjelma. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua 2021.

Ilmastolain uudistuksen eteneminen

Kesä 2020

  • Uudistusta pohjustavat kuulemiset jatkuvat, erityisfokus nuoriin ja saamelaisiin.

Syksy 2020

  • Ympäristöministeriö järjestää yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa keskustelutilaisuuksia ilmastolain uudistuksesta.
  • Ilmastolakiin liittyvät selvitykset valmistuvat.
  • Kuulemisia tehdään yhteistyössä tutkimushankkeiden kanssa.
  • Ilmastolain uudistusta valmisteleva työryhmä kokoontuu kolmen viikon välein.

Talvi 2020/2021

  • Luonnos hallituksen esitykseksi esitellään ja lähetetään lausunnoille.

Kevät 2021

  • Hallituksen esitys valmistuu.

Uudistuksen valmistelu  

Ilmastolain uudistus alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Kuulemisten tavoitteena on ollut kerätä kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä ilmastolain uudistukseksi. Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten pyöreän pöydän keskustelu sekä Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuman, jonka teemana oli ilmastonmuutoksen hillintä lain keinoin. Lisäksi järjestettiin sidosryhmätilaisuus, johon osallistui noin 50 eri sidosryhmiä edustavaa henkilöä.

Kuulemistilaisuuksien lisäksi ministeriö suoritti loppuvuonna 2019 sosiaalisessa mediassa pienimuotoisia kyselyitä liittyen ilmastolain uudistukseen sekä verkossa laajan kansalaiskyselyn, joka keräsi noin 2500 vastausta. Alkuvuonna 2020 järjestettiin useita kansalaistilaisuuksia liittyen ilmastolain uudistukseen ympäri Suomen. Kuulemisten erityisenä kohderyhmänä ovat olleet saamelaiset ja nuoret.

Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan ilmastolain uudistusta. Työryhmän tehtävänä on valmistella tarvittavia keskeisiä muutoksia nykyiseen ilmastolakiin. Valmistelu pohjautuu hallitusohjelman kirjauksiin ja kuulemisissa esiin nostettuihin suuntaviivoihin. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti vuoden 2020 aikana ja sen on määrä esitellä luonnos hallituksen esitykseksi alkuvuonna 2021.

Nykyinen ilmastolaki

Ilmastolaki tuli voimaan 2015. Ilmastolaki on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia. Laissa asetetaan päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä säädetään Suomen ilmastopoliittisesta suunnittelujärjestelmästä, joka koostuu kolmesta suunnitelmasta eri aikaväleille:

  • Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa vuoteen 2030 listataan keinoja päästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, eli esimerkiksi liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa. Päästökauppaan kuuluu sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus. Keskipitkän aikavälin suunnitelma tehdään hallituskausittain.
  • Pitkän aikavälin suunnitelmassa (näköala vuoteen 2050) tarkastellaan kaikkia päästöjä, eli myös päästökaupan päästövähennyksiä ja tavoitteita. Se laaditaan kerran 10 vuodessa.
  • Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.

Nykyisessä laissa maankäyttösektorin päästöjä ja nieluja ei ole sisällytetty suunnitelmiin. Hallituksen on ilmastolain mukaan raportoitava eduskunnalle suunnitelmien toteutumisesta vuosittain ilmastovuosikertomuksella. Ilmastopoliittiset suunnitelmat tulee valmistella avoimesti kansalaisia ja sidosryhmiä kuunnellen.

Lisätietoa

Elina Vaara, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250097  


Karoliina Anttonen, hallitussihteeri 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250065  


Kaisa Ryynänen, viestintäasiantuntija 
ympäristöministeriö, Tieto ja viestintä 0295250021