Ilmastolain uudistus

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan, jotta tämä tavoite toteutuu.

Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan nykyisestä. Jotta hiilineutraalisuus ja muut sitovat kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet saavutetaan, ilmastolakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Lakiin sisällytetään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja 2050 tavoitetta päivitetään. Lisäksi lakiin lisätään maankäyttösektoria ja hiilinielujen vahvistamista koskevat tavoitteet.

Mikä on valmistelun tilanne?

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9. Lausuntopalvelu.fi:n kautta jätettiin määräpäivään mennessä 414 lausuntoa. Syksyllä 2021 perehdytään lausuntopalautteeseen ja tehdään esitykseen tarvittavat muutokset palautteen pohjalta. Valmis hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle tammikuussa 2022. 

Valtioneuvoston hankeikkunassa on saatavilla ajantasainen tieto valmistelun etenemisestä sekä hankkeeseen liittyvät asiakirjat. Hankeikkuna: Tiedot ilmastolain uudistuksen etenemisestä

Kysymyksiä ja vastauksia uuden ilmastolain valmistelusta ja lakiluonnoksen sisällöstä on luettavissa tässä.

Uuden ilmastolain valmistelu  

Valmistelu alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Kuulemisten tarkoituksena on ollut kerätä kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä ilmastolain uudistukseksi. Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten pyöreän pöydän keskustelu sekä Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuman, jonka teemana oli ilmastonmuutoksen hillintä lain keinoin. Lisäksi järjestettiin sidosryhmätilaisuus, johon osallistui noin 50 eri sidosryhmää edustavaa henkilöä.

Kuulemistilaisuuksien lisäksi ministeriö suoritti loppuvuonna 2019 sosiaalisessa mediassa pienimuotoisia kyselyitä liittyen ilmastolain uudistukseen sekä verkossa laajan kansalaiskyselyn, joka keräsi noin 2500 vastausta.

Vuonna 2020 järjestettiin useita kansalaistilaisuuksia liittyen ilmastolain uudistukseen ympäri Suomen. Yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa järjestettiin kesällä ja syksyllä 2020 keskustelutilaisuuksia ilmastolain uudistuksesta. Kuulemisten erityisenä kohderyhmänä ovat olleet saamelaiset ja nuoret.

Loka-marraskuussa 2020 ympäristöministeriö järjesti verkkokuulemisen yhdessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen kanssa. Kuulemisessa tiedusteltiin kansalaisten näkemyksiä kansalaisosallistumisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tiedonsaannista ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksista ilmastolaissa.

Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan ilmastolain uudistusta. Työryhmä päätti työnsä 31.3.2021. Työryhmä on määritellyt mahdollisia ratkaisuja ilmastolain uudistamiseksi. Hallituksen esityksen valmistelu jatkuu virkatyönä ympäristöministeriössä. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ohjaa valmistelua ja tekee ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset.

Osana valmistelua on tilattu lain uudistusta tukevia taustaselvityksiä. Uudistusta ovat tukeneet seuraavat selvitykset: 

Eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on tehnyt vaikutustenarvioinnin lakiesityksestä. Myös VTT on tuottanut vaikutustenarviointeja valmistelun tueksi. Lisäksi Suomen ilmastopaneeli on antanut suosituksensa ilmastolain päästö- ja nielutavoitteiksi. 

Nykyinen ilmastolaki

Ilmastolaki (609/2015) tuli voimaan vuonna 2015. Laissa säädetään suunnitelmista, joiden avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutoksen sopeudutaan. Lisäksi laissa velvoitetaan valtion viranomaiset seuraamaan ja raportoimaan päästökehityksestä.

Lain merkittävin ohjauskeino on ilmastopolittiinen suunnittelujärjestelmä, joka koostuu kolmesta suunnitelmasta:

  • Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa vuoteen 2030 listataan keinoja päästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa. Keskipitkän aikavälin suunnitelma tehdään hallituskausittain.
  • Pitkän aikavälin suunnitelmassa (näköala vuoteen 2050) tarkastellaan kaikkia päästöjä, eli myös päästökaupan päästövähennyksiä ja tavoitteita. Päästökauppaan kuuluu sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus. Pitkän aikavälin suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.
  • Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.

Nykyisessä laissa maankäyttösektorin päästöjä ja nieluja ei ole sisällytetty suunnitelmiin. Hallitus raportoi eduskunnalle suunnitelmien toteutumisesta vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastopoliittiset suunnitelmat tulee valmistella avoimesti kansalaisia ja sidosryhmiä kuunnellen.

Lisätietoa

Outi Kumpuvaara, hallitussihteeri 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250225  


Karin Cederlöf, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250010  


Elina Vaara, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250097  


Kaisa Ryynänen, viestintäasiantuntija 
ympäristöministeriö, Tieto ja viestintä 0295250021