Ilmastolain uudistus

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan, jotta tämä tavoite toteutuu.

Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan nykyisestä. Ilmastolaki uudistetaan siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Lakiin lisätään myös uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja nykyistä 2050 päästövähennystavoitetta päivitetään. Lisäksi laki laajenee koskemaan maankäyttösektoria ja lakiin lisätään nielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi annettiin eduskunnalle 3.3.2022. Esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kaikki valmisteluun liittyvät asiakirjat ovat luettavissa valtioneuvoston hankeikkunassa.

Hallituksen budjettiriihessä syyskuussa 2021 linjattiin, että lainsäädäntöön tulee lisätä velvoite laatia ilmastosuunnitelmat kunta-, seutu- tai maakuntatasolla. Kuntien/alueiden ilmastosuunnitelmia koskevaa velvoitetta valmistellaan erillisenä ilmastolain muuttamista koskevana esityksenä. Lisäksi uusi muutoksenhakusääntely valmistellaan samassa esityksessä. Ilmastolain muuttamista koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Valmisteluun liittyvät asiakirjat löytyvät valtioneuvoston hankeikkunasta.

Ilmastolain uudistuksesta selkokielellä

Valmistelun vaiheet  

Valmistelu alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Kuulemisten erityisinä kohderyhminä ovat olleet lapset ja nuoret sekä saamelaiset. Lapset ja nuoret valikoituivat kohderyhmäksi, koska ilmaston lämpeneminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä erityisesti heihin. Saamelaiskulttuuri puolestaan on erityisen haavoittuvainen ilmaston lämpenemiselle. 

Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten pyöreän pöydän keskustelu sekä Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuma, jonka teemana oli ilmastonmuutoksen hillintä lain keinoin. Kuulemistilaisuuksien lisäksi ministeriö suoritti loppuvuonna 2019 sosiaalisessa mediassa pienimuotoisia kyselyitä liittyen ilmastolain uudistukseen sekä verkossa laajan kansalaiskyselyn, joka keräsi noin 2500 vastausta.

Sidosryhmille järjestettiin keväällä 2020 neljä kuulemistilaisuutta, jotka oli kohdennettu maatalous- ja maankäyttösektorille, elinkeinoelämälle, kunnille ja alueille sekä oikeustieteilijöille. Vuoden 2020 aikana järjestettiin lisäksi useita kansalaistilaisuuksia liittyen ilmastolain uudistukseen ympäri Suomen. Yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa järjestettiin kesällä ja syksyllä 2020 keskustelutilaisuuksia ilmastolain uudistuksesta.

Loka-marraskuussa 2020 ympäristöministeriö järjesti verkkokuulemisen yhdessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen kanssa. Kuulemisessa tiedusteltiin kansalaisten näkemyksiä kansalaisosallistumisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tiedonsaannista ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksista ilmastolaissa.

Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2020 työryhmän valmistelemaan ilmastolain uudistusta. Työryhmä päätti työnsä 31.3.2021. Työryhmä on määritellyt mahdollisia ratkaisuja ilmastolain uudistamiseksi. Hallituksen esityksen valmistelu jatkuu virkatyönä ympäristöministeriössä. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä on ohjannut valmistelua ja tehnyt ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset.

Osana valmistelua on tilattu lain uudistusta tukevia taustaselvityksiä. Uudistusta ovat tukeneet seuraavat selvitykset: 

Eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu. Tutustu vaikutusten arviointiin:

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9. Esityksestä annettiin yhteensä 448 lausuntoa.

Hallituksen esitystä uudeksi ilmastolaiksi muokattiin lausuntopalautteen perusteella. Päivitettyä esitystä käsiteltiin 17.11. ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, joka ohjaa valmistelua ja tekee ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset. 

Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausuntonsa esityksestä 4.2.2022. Esitystä täydennettiin lausunnon perusteella. 

Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 3.3.2022. Eduskunnan sivuilta voi lukea esityksen käsittelystä eduskunnassa. 

Valtioneuvoston hankeikkunassa on saatavilla ajantasainen tieto valmistelun etenemisestä sekä hankkeeseen liittyvät asiakirjat.

Nykyinen ilmastolaki

Ilmastolaki (609/2015) tuli voimaan vuonna 2015. Laissa säädetään suunnitelmista, joiden avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutoksen sopeudutaan. Lisäksi laissa velvoitetaan valtion viranomaiset seuraamaan ja raportoimaan päästökehityksestä.

Lain merkittävin ohjauskeino on ilmastopolittiinen suunnittelujärjestelmä, joka koostuu kolmesta suunnitelmasta:

  • Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa vuoteen 2030 listataan keinoja päästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa. Keskipitkän aikavälin suunnitelma tehdään hallituskausittain.
  • Pitkän aikavälin suunnitelmassa (näköala vuoteen 2050) tarkastellaan kaikkia päästöjä, eli myös päästökaupan päästövähennyksiä ja tavoitteita. Päästökauppaan kuuluu sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien jalostusteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus. Pitkän aikavälin suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.
  • Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.

Nykyisessä laissa maankäyttösektorin päästöjä ja nieluja ei ole sisällytetty suunnitelmiin. Hallitus raportoi eduskunnalle suunnitelmien toteutumisesta vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastopoliittiset suunnitelmat tulee valmistella avoimesti kansalaisia ja sidosryhmiä kuunnellen.

Lisätietoa

Outi Kumpuvaara, hallitussihteeri 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250225  


Karin Cederlöf, asiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250010