Valtioneuvosto linjasi kantansa komission ehdotukseen rakennustuoteasetuksen uudistamisesta
Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeinä komission ehdotuksen tavoitteita edistää rakennusalan kiertotaloutta ja sisämarkkinoiden toimintaa. Tärkeää on myös, että rakennustuotteita on mahdollista käyttää uudelleen nykyistä laajemmin. Ehdotus ei ratkaise kaikkia nykyasetuksen ongelmia, vaan niihin on edelleen etsittävä kestäviä ratkaisuja.
”Suomi on tehnyt paljon töitä sen eteen, että rakennustuotteiden uusiokäyttö ja kierrättäminen EU:ssa helpottuvat. On hienoa nähdä, että rakennustuoteasetuksen uudistus nyt etenee. Kiertotalous tuo ratkaisuja kestävyyskriisiin, ja se on myös suuri mahdollisuus rakennusalalle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU-lainsäädäntö perustuu ensisijaisesti harmonisoituihin tuotestandardeihin. Jos poikkeuksellisesti käytetään komission laatimia teknisiä ja yhteisiä eritelmiä, on varmistettava sidosryhmien mahdollisuudet osallistua niiden laatimiseen.
Komission ehdottamia delegoituja säädöksiä voidaan pitää tarkoituksenmukaisina, jos standardisointityö ei etene. Delegoituja säädöksiä ei kuitenkaan tarvita esimerkiksi asioihin, joista tavallisesti päättävät valvontaviranomaiset.
Valtioneuvosto ei pidä hyvänä merkittäviä muutoksia rakennustuoteasetuksen soveltamisalaan
Valtioneuvosto ilmaisee huolensa, että ehdotettu soveltamisalan muutos voi aiheuttaa rakennusalalle merkittäviä lisäkustannuksia. Komissio ehdottaa asetuksen soveltamisalan laajentamista muun muassa suoriin asennuksiin, tehdasvalmisteisiin omakotitaloihin sekä uudelleen käytettäviin, 3D-tulostettaviin ja rakennuspaikalla valmistettaviin rakennustuotteisiin. Komissio ehdottaa soveltamisalan ulkopuolelle jatkossa rajattavaksi esimerkiksi hissit, vesi- ja viemärilaitteet, saniteettilaitteet sekä liikenneopasteet.
On tärkeää, että rakentamisen ja rakennustuotteen valmistamisen välinen ero on selkeä. Esimerkiksi rakennuspaikan luonnonmateriaaleista hyödynnettävien rakennusmateriaalien tai infrarakentamisen yhteydessä murskattavan kiviaineksen ei pitäisi kuulua asetuksen soveltamisalaan. Rakennustuotteiden valmistajia on kohdeltava tasapuolisesti riippumatta tuotantomenetelmästä. On yhä selvennettävä, milloin uudelleen käytettävät rakennustuotteet kuuluvat soveltamisalaan ja milloin eivät.
Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, että pk-sektorilla on mahdollisuus saattaa tuotteita markkinoille yksinkertaistetuilla menettelyillä, ja että suoritustasoilmoituksen laatimisesta voi tietyin edellytyksin vapautua. Valtioneuvosto pitää ehdotettua yli kahdenkymmenen vuoden siirtymäaikaa pitkänä ja haastavana rakennusalalle.
Tarve kansalliselle rakentamisen ohjaukselle säilyy
Vaikka tuotekohtaisten ominaisuuksien ilmoittamistapa ehdotuksen mukaisesti yhdenmukaistettaisiin, tarve kansalliselle rakentamisen ohjaukselle säilyy. Vastuu kansalaistensa turvallisuudesta ja rakennuskohteen terveellisyydestä on jäsenvaltioilla.
Valtioneuvosto pitää hyvänä mahdollisuutta säätää terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristön, myös ilmaston, suojeluun liittyvien pakottavien syiden vuoksi kansallista lainsäädäntöä edellyttäen, että sillä ei rapauteta standardisointia sisämarkkinoiden toimivuuden perustana.
Sääntelyssä ei saa syntyä päällekkäisyyksiä esimerkiksi ekosuunnitteluasetuksen, kemikaalisääntelyn tai yritysvastuusääntelyn kanssa. On myös tärkeä huolehtia, että ehdotuksen suhde EU:n markkinavalvonta-asetukseen on selkeä.
Rakennustuoteasetuksella varmistetaan sisämarkkinoiden toiminta
Rakennustuoteasetuksella varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus EU:ssa. Euroopan komissio antoi ehdotuksensa rakennustuoteasetuksen muuttamisesta 30.3.2022.
Suomi on ajanut aktiivisesti rakennustuoteasetuksen uudistamista siten, että rakennustuotteiden uusiokäyttö ja kierrättäminen helpottuvat. Esimerkiksi Suomen EU:n neuvoston puheenjohtajuuskaudella valmisteltiin neuvoston päätelmät kiertotaloudesta rakennusalalla.
- Valtioneuvoston U-kirjelmät eduskunnalle
Lisätiedot:
Kirsi Martinkauppi
Hallitusneuvos
p. 0295 250 177
[email protected]