Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Valkeakoski valmistautuu tietomallipohjaisuuteen

18.6.2021 15.51

Valkeakoskella pientalotonttien luovutusprosessi on sähköistetty ja lähikuntien kanssa suunnitellaan yhteisiä järjestelmähankintoja. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelytyöhön osallistumalla kaupunki haluaa saada keskikokoisen kunnan äänen kuuluviin, kertovat maankäytön johtaja Sirpa Jokela ja tontti-insinööri Jani Kiiskilä.

Missä Valkeakoskella mennään rakennetun ympäristön digitalisaatiossa, Jani Kiiskilä?

Digitalisoimisessa olemme lähteneet liikkeelle niistä toiminnoista, joissa on suurimmat volyymit. Sähköisiä työkaluja ja -toimintatapoja kehitetään pikkuhiljaa. 

Viime vuonna digitalisoimme pientalotonttien luovutusprosessin. Korona vauhditti sähköistämistä, eikä työ lopulta ollut niin suuri kuin ajattelimme. 

Asiakirjahallinnossa viranomaispäätökset on voitu jo pari vuotta allekirjoittaa sähköisesti, myös kaikki sopimukset allekirjoitamme sähköisesti. Tämä nopeuttaa prosesseja ja näkyy kuntalaisille parempana asiakaskokemuksena ja nopeammin saatuna päätöksenä tai lupana. 

Parhaillaan meillä on käynnissä toimituspöytäkirjojen, karttojen ja muiden asiakirjojen skannaus. Pyrimme saamaan arkiston sähköiseksi, jotta paperiset dokumentit voidaan varastoida toisaalla. 

Mihin aiotte keskittyä lähitulevaisuudessa? 

Akaan ja Urjalan kanssa selvitämme seudullisen paikkatieto- ja tilannekuvajärjestelmän tarpeita ja hankintaa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa nykyisiä järjestelmiä, sujuvoittaa prosesseja, helpottaa järjestelmien käyttöä sekä parantaa tiedon laatua. Uudella järjestelmällä pyrimme myös täyttämään tietomallivaatimuksia. Syksyllä on tarkoitus tehdä päätös etenemisestä – tehdäänkö hankinta vai odotetaanko vielä RYTJ-työn tietomallimäärityksiä.

Seudulla on vireillä myös yhteinen 3D-kaupunkimallihanke Sastamalan, Nokian ja Kangasalan kanssa. Hanke on alkuvaiheessa. Se käynnistyy, mikäli rahoitus löytyy. Yhteisillä hankinnoilla pyrimme myös joustavampaan henkilöresurssien käyttöön. Kun on samat järjestelmät, toisesta kunnasta voi helpommin lainata tai vuokrata työvoimaa, kun oman kunnan resurssit ovat tiukilla. 

Miksi olette mukana rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYTJ) määrittelytyössä, Sirpa Jokela?

Haluamme tuoda pienemmän kaupungin äänen kuuluviin, ettei työtä tehtäisi vain suurempien kaupungin ehdoilla. Tavoitteena on myös saada tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta pystymme omissa järjestelmähankinnoissamme toimimaan mahdollisimman järkevästi. Tällaisessa yhteistyössä oppii myös aina paljon uutta.

Meidän näkökulmastamme valtakunnallisissa hankkeissa kiinnostavinta ovat kansalliset tietovarannot. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen valtakunnalliseen osoitejärjestelmään tähtäävä Osoitehaavi on hyvä tietovarantohanke.

Minkälaisia odotuksia teillä on Ryhti-hankkeen suhteen?

Sirpa Jokela 
Toivon, että Ryhti ratkaisee tiedonsiirto-ongelmia, yhtenäistää tietoa, parantaa sen laatua ja mahdollistaa vertailun. Tällä hetkellä esimerkiksi rakennus- ja huoneistorekisterin ja verottajan tiedot poikkeavat toisistaan. Rakennusten pinta-alatietoja kuten bruttoala tai kokonaispinta-ala, lasketaan ja tulkitaan kunnissa eri tavalla. Omistajien tiedot pitäisi myös saada paremmin viranomaisten saataville.

Ensimmäisessä vaiheessa on tärkeää varmistaa, että RYTJ toimii saumattomasti jo käytössä olevien sähköisten asiointijärjestelmien, kuten Lupapisteen kanssa. Mikäli kiinteistönomistajille tulee mahdollisuus mokata tai korjata tietoja, täytyy välissä olla joku varmistus- tai hyväksyntämenettely. Tällä vältetään esimerkiksi luvattomat laajennukset.

Lisäksi toivomme, että Ryhti-hankkeen kautta tulisi helpotusta saavutettavuusdirektiivin täyttämiseen. Eli että järjestelmä ohjaa asiakirjat ja suunnitelmat suoraan saavutettavaan muotoon ilman lisätyövaiheita.

Olisi hyvä, jos Ryhti mahdollistaisi valtakunnallisen, järkevänhintaisen järjestelmän, ettei koko järjestelmien uusimisen taakka jäisi kuntien harteille. On myös tärkeää varmistaa, että tietojen siirto onnistuu nopeasti ilman, että tiedon laatu heikkenee.

Jani Kiiskilä
Toivon, että tiedosta tulisi entistä standardoidumpaa. Kun tieto on standardoidussa muodossa, järjestelmiä on helppo ottaa käyttöön ja vaihtaa. Uskon, että tiedon vaihtaminen helpottuu ja toimintatavat yhtenäistyvät tietomallipohjaisuuden ja yhteisten tietovarantojen myötä.

Kumppanuudet järjestelmätoimittajien kanssa ovat pitkiä ja järjestelmien käytettävyyden kehittyminen on vaikeasti ennustettavissa. Järjestelmien pitäisi olla helppokäyttöisiä ja helpottaa työtä, että aika saadaan käytettyä varsinaiseen substanssiin, eikä järjestelmän koukeroihin.

Minkä kunnan tai tahon kuulumisia haluaisit aiheesta lukea Ryhti-sivuilta?

Jani Kiiskilä 
Minua kiinnostavat muiden keskisuurten kuntien ratkaisut. Ne ovat kuitenkin erilaisia kuin suurten tai pienten kuntien toteutukset. 

Yleisesti ottaen olisi hyvä, että digitaaliset työkalut olisivat enemmän esillä. Hyvin monen asian voisi varmasti hoitaa ainakin pelkistetysti sähköisesti, kun vain olisi enemmän tietoa käytössä olevista työkaluista. Uskon, että digitalisaatio tulee helpottamaan työtä tulevaisuudessa. 

*** 
Ennakkotieto koulutusavustuksista

Ympäristöministeriö avaa haettavaksi avustukset, joilla tuetaan kaupunkien ja kuntien rakentamisvalvonnan tehtävissä toimivien kouluttautumista tietomalliosaamisessa. Lisätietoa luvassa sivulla ym.fi/ryhti kohdasta avustukset.