Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien määrä kasvoi luonnonsuojeluasetuksessa

Luonnonsuojeluasetuksen luettelo uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista on päivitetty tänään  valtioneuvoston päätöksellä. Lajiluettelo on uudistettu vuonna 2010 valmistuneen Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin tulosten pohjalta. Samalla rauhoitettiin kaksi kovakuoriaislajia, jalavajäärä ja tammikukkajäärä ja purettiin yhden perhosen, lehtovähämittarin, rauhoitus.

Uhanalaisten lajien määrä asetuksen liitteessä on nyt 2124. Näistä erityisesti suojeltavia lajeja on 680. Lajien määrä asetuksessa kasvoi, sillä ennen tarkistusta niitä oli 1418, joista 616 erityisesti suojeltavia.

Lajimäärä kasvoi ensisijaisesti siitä syystä, että uusin uhanalaisuusarviointi on aiempaa kattavampi. Suomen lajien uhanalaisuusarviointi on yksi maailman laajimmista, vaikka vain vajaa puolet lajeista tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus voidaan arvioida.

Lajiston uhanalaistuminen on edelleen jatkunut. Uhanalaisten lajien osuus arvioiduista lajeista on kasvanut edelliseen arviointiin (2000) verrattuna 0,5 prosenttiyksikköä ja on nyt 10,5 prosenttia. Vaikka lajiston uhanalaisuus on kokonaisuutena kehittynyt heikompaan suuntaan, lajeja voitiin myös poistaa uhanalaisten lajien luettelosta myönteisten muutosten ansiosta.

Ympäristöministeri Ville Niinistö korostaa uhanalaisuusarvioinnin merkitystä asetuksen lajiluettelon uudistamisessa.

”Tuore tutkimustieto on kestävän lainsäädännön kivijalka. Tutkimuksen keskeistä asemaa päätöksenteon pohjana ei voi liiaksi korostaa. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia niitä tutkijoita, jotka antoivat työpanoksensa Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin tekoon. On äärimmäisen arvokasta, että luonnon monimuotoisuutta ja sen tuottamia palveluja turvaava lainsäädäntö perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon.”

Lajilistalle suokukko ja kääpiöhopeatäplä

Asetuksen lajilistaan nousivat nyt muun muassa suokukko ja Käsivarren Lapin perukoilla elävä perhonen, kääpiöhopeatäplä.

”Uhanalaisten lajien määrän kasvu on otettava vakavasti.  Jokaisella lajilla on olemassaolon oikeutus ja oma tärkeä roolinsa ekosysteemissä. Lopulta myös me ihmiset olemme täysin riippuvaisia siitä, että luonto voi hyvin. Globaalisti on jo käynnissä lajien kuudes sukupuuttoaalto, mikä murentaa kaikkien ekosysteemien toimivuuden pohjaa”, ministeri Niinistö painottaa. 

Luonnonsuojelulain mukaan laji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Uhanalainen laji voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi, jos sen häviämisuhka on ilmeinen. Poikkeus on uhanalaiset riistaeläimet, rauhoittamattomat eläimet sekä taloudellisesti hyödynnettävät kalalajit, joiden suojelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Kielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat.

Lajien uhanalaisuus mittaa luonnon monimuotoisuuden kehitystä

Eliölajien uhanalaisuus on yksi parhaista luonnon monimuotoisuuden kehityksen

mittareista. Suomi on sitoutunut pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen, vähentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Asetus tulee voimaan 1.7.2013.

• Luonnonsuojeluasetuksen liite: luettelo uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista (pdf)
• Suomen lajien punainen lista 2010

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen, p. 050 301 4721, [email protected]

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, p. 0400 143 876, [email protected]