Uđđâ šoŋŋâdâhlaahâ ovdán ovdâskoodán – čiđđâneutraalvuotâulme 2035 laavâ táásán, luoštâkepidemulmeh meid puáttee iheluvvijd
Haldâttâs lii tuhhiittâm 3. njuhčâmáánu iävtuttâs uđđâ šoŋŋâdâhlaahân. Laahâ uđâsmittoo, vâi Suomâ ive 2035 čiđđâneutraalvuotâulme sehe aalmugijkoskâsiih já EU-tääsi šoŋŋâdâhulmeh olášuveh. Čiđđâneutraalvuotâulme lasseen laahâ aasât luoštâkepidemuulmijd ivvijd 2030, 2040 ja 2050. Laavâst asâtteh šoŋŋâdâhpolitiik vuáváámijn já uđâsmittem mield laahâ vijđán kuoskâđ eennâmkevttimsektorân. Laahân lasettuvvoo meid čiđđânjiälui naanoodmân kyeskee ulme.
”Šoŋŋâdâhlaahâ lii haldâttâs šoŋŋâdâhmiärádâs, mii kuáđá pisovumos luodâ. Táin visásmiteh, ete čiđđâneutraalvuotâulme 2035 siäilu já šoŋŋâdâhpargo juátkoo valjâpoojij paijeel. Šoŋŋâdâhlaahâ addel meid finnoduvváid noonâ signaal tast, ete taan enâmist kannat investistiđ putes čuávdusáid. Mun lam eromâš čiävláá tast, ete šoŋŋâdâhlaavâ rähtimist mij lep porgâm noonâ oovtâstpargo totkeiguin já laavâst asâttemnáál ulmeh vuáđuduveh tiettuu avžuuttâssáid”, iätá pirâs- já šoŋŋâdâhminister Emma Kari.
”Suomâ ulme huksiđ fossiilriijâ pyereestvaijeemstaatâ lii peic šoŋŋâdâhkriisân te meid torvolâšvuotâpolitiikân lohtâseijee koččâmuš. Mađe jotelubbooht mij luovânep fossiilsorjolâšvuođâst, te tađe pyereeb šoŋŋâdâhân já tađe pyereeb Suomâ já oles Euroop torvolâšvuotân”, Kari juátká.
Oovdeb šoŋŋâdâhlaahâ poođij vuáimán ive 2015 já tot ana sistees luoštâkepidemulme tuš ihán 2050. Uđđâ šoŋŋâdâhlaahân čäälih Suomâ šoŋŋâdâhpaaneel avžuuttâssáid vuáđuduvvee luoštâkepidemuulmijd ivvijd 2030 já 2040 já ive 2050 ulme peividuvvoo. Luoštâkepidemulmeh láá -60 % ive 2030 räi, -80 % ive 2040 räi já -90 %, viggâmuš kuittâg -95 % ive 2050 räi ko verdid ive 1990 táásán.
Uđđâ šoŋŋâdâhlaahâ lii tárguttâs puáttiđ vuáimán 1. syeinimáánu 2022.
Šoŋŋâdâhpolitiik vuáváámeh tehálumos vyehi uulmij juksâmân
Luoštâkepidemuulmij juksâmân šoŋŋâdâhlaavâst asâtteh väldikodálijn šoŋŋâdâhpolitiik vuáváámijn, moi vievâst kepideh Suomâ šaddovistekaasuluoštuid já vuáhádup šoŋŋâdâhnubástusân.
Laavâst asâtteh koskâkuhes áigáduv šoŋŋâdâhvuáváámist, šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumevuáváámist sehe kuhes áigáduv šoŋŋâdâhvuáváámist. Uđđâ vuáváámin laavâst asâtteh eennâmkevttimsektor šoŋŋâdâhvuáváámist: čiđđânjiäluh já eennâmkevttim luoštuuh puátih šoŋŋâdâhlaavâ olán já laavâst asâtteh ulme njiälui naanoodmist. Puoh šoŋŋâdâhpolitiik vuáváámijn lii tárguttâs visásmittiđ šoŋŋâdâhtooimâi vuoigâlâšvuođâ já kilelis ovdánem.
Toos lasseen laavâst asâtteh vuáváámij olášume čuávumist, mon keežild staatârääđi kalga čuávvuđ Suomâ šoŋŋâdâhuulmij olášume já lasetooimâi táárbu.
Uđâsmitmist ovdedeh ovdâskoodán jyehi ive adelemnáál šoŋŋâdâhihemuštâlus tienuuvt, ete ton siskáldâs lii ovdiist eenâb luávdee. Luoštâovdánmist já šoŋŋâdâhtooimâi rijttámist tieđetteh ovdiist pyerebeht meid aalmugân.
Sämmilâš šoŋŋâdâhrääđi váldá pele šoŋŋâdâhkoččâmuššáid sämikulttuur uáinust
Valmâštâlmist láá eromâšávt halijdâm väldiđ huámmášumán šoŋŋâdâhnubástusân háváduvvee juávhuid sehe juávhuid, moh iä ärbivuáválávt uásálist kulâmáid, tego párnáid já nuorâid. Eromâšávt láá kuullâm sämmiláid, tastko šoŋŋâdâhnubástus ovdán jotelubbooht tave kobdodâhpirrâduvâin. Sämmilij iäláttâsah já kulttuur láá eromâš háváduvveeh šoŋŋâdâhnubástusân.
Uđđâ šoŋŋâdâhlaavâ mield Suomân vuáđuduvvoo sämmilâš šoŋŋâdâhrääđi. Rääđist šadda sorjomettum äššitobdeeorgaan, mii pyevtit tiäđu já ciälkká šoŋŋâdâhpolitiik vuáváámijn sämikulttuur uáinust. Laavâst virgeomâháid asâttiččii meid kenigâsvuođâ ráđádâllâđ sämitiggijn, talle ko šoŋŋâdâhvuáváámeh ráhtojeh.
Šoŋŋâdâhlaahâ tievâsmittoo čohčuv kieldâi šoŋŋâdâhvuáváámijguin
Čohčuv 2021 haldâttâs linjij budjetráđádâlmijn, ete lahâaasâtmân lasettuvvoo kenigittee äššin kieldáid, kuávloid tâi eennâmkuddijd rähtiđ šoŋŋâdâhvuáváámijd. Tievâsmittee iävtuttâs šoŋŋâdâhlaavâst lii tárguttâs adeliđ haldâttâs iävtuttâssân puáttee čoovčâ. Siämmást lii tárguttâs asâttiđ meid šoŋŋâdâhlaavâ nubástusucâmist, moos kyeskee čielgiittâs valmâštuvá njuhčâmáánu ääigi.
Lasetiäđuh
Milja Henttonen
Pirâs- já šoŋŋâdâhminister spesiaališedeijee
p. 050 599 3094
[email protected]
Riikka Yliluoma
Pirâs- já šoŋŋâdâhminister spesiaališedeijee
p. 050 414 1682
[email protected]
Jarmo Muurman
Pirâsräđiolmooš
pirâsministeriö
p. 0295 250 185
[email protected]
Outi Kumpuvaara
haldâttâsčällee
pirâsministeriö
p. 0295 250 225
[email protected]
