Työryhmältä suositukset valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseen
Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että pitkän korkotukimalliin hyväksyttäviä uusia lainoja lyhennetään kymmenellä vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja opiskelijoiden asuntokohteiden lainoitusta kehitetään.
Työryhmän tehtävänä oli tarkastella valtion tukeman asuntotuotannon eri tukimuotoja ja niiden kehittämistä sekä laatia ehdotukset lainsäädäntö- ja muista mahdollisista muutoksista. Työryhmän tuli myös tarkastella tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja siihen liittyviä riskejä pidemmällä aikavälillä.
Työryhmän työn lähtökohtina toimivat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman useat linjaukset valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseen liittyen sekä aiemmin keväällä 2024 valmistunut selvitysryhmän työ valtion tukeman asumisen kehittämistarpeista. Lisäksi työryhmän lähtökohtana toimi keväällä 2024 tehty valtioneuvoston päätös julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028.
Pitkään 40-vuotiseen korkotukimalliin hyväksyttävien uusien lainojen laina-aikoja lyhennettäisiin 30 vuoteen
”Vuokra-asuntorakentamisen uusien lainojen laina-ajan lyhentäminen kymmenellä vuodella mahdollistaa peruskorjauksiin varautumisen nykyistä paremmin. Tällöin tarve valtion tukemalle peruskorjauslainoitukselle vähenee ja valtion tukemien lainojen rahoittajapohjaa saadaan monipuolistettua”, kertoo työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Mika Nykänen.
Työryhmä tunnistaa valtion tukeman asuntotuotannon sääntelytaakkaa aiheuttavia ohjeistuksia ja ehdottaa tuen myöntöprosessin keventämistä. Valtion tukeman asuntotuotannon ei tulisi poiketa markkinaehtoisesta tuotannosta, ja alalla yleisesti käytössä olevien urakkamuotojen tulisi olla mahdollisia.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan lyhyiden korkotukilainojen osuutta valtion tukemasta asuntotuotannosta kasvatetaan. Työryhmä on tunnistanut lyhyen korkotukimallin asuntopoliittisen merkityksen erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti asuntoja positiivisen rakennemuutoksen alueille.
”Tarvittavilla lainsäädäntömuutoksilla lyhyttä korkotukimallia voitaisiin hyödyntää vuokralta omaksi tähtäävään, osaomistukseen tai vastaavaan asumiseen. Näin voitaisiin edistää kaupunkien asukasrakenteen monimuotoisuutta ja tarjota erilaisia polkuja omistusasuntoon. Lisäksi lyhyen korkotukimallin tulisi aiempaa vahvemmin toimia rakentamisen alan suhdanteiden tasaamisen välineenä”, avaa Nykänen.
Investointiavustusta kohdennetaan haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille
Opiskelija-asuntojen tukemiseen ei ole taloudellisesti tiukassa tilanteessa mahdollista kohdentaa yhtä paljon suoria avustuksia kuin aiemmin. Työryhmä suositteleekin, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen voisi jatkossa saada 100 prosentin pitkäaikaisen korkotukilainan. Erityisryhmien investointiavustusta kohdennetaan opiskelijoiden soluasuntojen rakentamiseen kokonaisliikkumavaran puitteissa.
Yhteisöllistä asumista tarjoamalla voidaan vähentää ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Työryhmä ehdottaa, että yhteisöllistä asumista voitaisiin edistää lyhyellä korkotuella sekä olemassa olevan kannan korjausavustuksilla.
Valtion tukeman asuntotuotannon lainoituksessa tulee huomioida asuntojen tarve pitkällä aikavälillä, asuntorakentamisen kokonaistilanne sekä segregaation ehkäiseminen.
”Hankintalainojen käyttöä asuntopoliittisena ja segregaatiota ehkäisevänä välineenä tulisi lisätä ja edistää esimerkiksi asuntojen hankintaan tarkoitetun lyhytaikaisen korkotukilainamallin avulla. Asukasvalinnan kohdentumiseen tulisi kehittää jatkuva seuranta”, kertoo Nykänen.
Työryhmä myös suosittelee, että vuokratalojen rakentamiseen hyväksyttävä valtion täytetakauksen sisältävä laina, takauslainamalli, lakkautetaan. Takauslainalla rahoitetut asunnot eivät kohdennu Orpon hallitusohjelman linjausten mukaisesti asuntoa eniten tarvitseville. Mallin käyttö on ollut vähäistä ja kohteita on viime vuosina käynnistynyt vain yksittäisiä, vaikka valtuutta on ollut.
Julkisen talouden vastuiden ja riskien kasvua tulisi vähentää
Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kesäkuussa 2024 työryhmän suosituksesta, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään osaksi ympäristöministeriötä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi myös, että Valtion asuntorahasto lakkautetaan ja asuntotuotannon tuet rahoitetaan valtion talousarviosta.
”Aran lakkauttaminen ja uuden Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen työn käynnistyminen on mahdollisuus kehittää ja tehostaa valtion tukeman asuntotuotannon tukien myöntöprosessia ja hallinnollisia menettelyjä,” kertoo Nykänen.
Valtion tukemasta asuntotuotannosta julkiselle taloudelle tulevaan takaus-, takuu- ja korkoriskiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ja vastuiden sekä riskien kasvua on pyrittävä vähentämään.
Mitä seuraavaksi?
”Kiitän työryhmää perusteellisesta työstä. Työryhmä tarttuu ehdotuksissaan useisiin tärkeisiin teemoihin, kuten järjestelmän sujuvoittamiseen ja nykyaikaistamiseen, valtion tukemasta asuntorakentamisesta julkiseen talouteen tulevien riskien keventämiseen ja suurille kaupungeille tärkeän vuokralta omaksi-tyyppisen mallin mahdollistamiseen 10-vuotista korkotukilainamallia kehittämällä. Olen myös tyytyväinen, että työryhmä on tunnistanut potentiaalisen tavan edistää opiskelija-asuntorakentamista 100 prosenttisella korkotukilainalla ilman suoria avustuksia. Käsittelemme ehdotuksia hallituksen piirissä ja linjaamme etenemisestä alkuvuoden aikana”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoo.
Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Mika Nykänen ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Työryhmä kuuli työssään laajasti alan sidosryhmiä, kaupunkeja ja erityisryhmien edustajia. Työryhmän toimikausi oli 1.5.2024–31.12.2024.
Lisätietoja
Mika Nykänen
Valtiosihteeri, työryhmän puheenjohtaja
[email protected]
p. 0 295 047 266
Emma-Stina Vehmanen
Ministerin erityisavustaja
[email protected]
p. 040 847 1992