Työryhmä ehdottaa kiertotalouslakia, joka korvaisi jätelain

Työryhmä esittää, että Suomessa säädetään kiertotalouslaki, joka korvaisi nykyisen jätelain. Työryhmän mietinnössä esitetään keskeiset lainsäädäntömuutokset, jotka sisältyisivät kiertotalouslakiin.

”Kiertotalous säästää luonnonvaroja ja tarjoaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia, kun pystymme pitämään materiaalin paremmin kierrossa ja säilyttämään sen arvon taloudessa. Kiertotalouden vahvistaminen edistää myös Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kiitän kiertotalouslakityöryhmää perusteellisesta valmistelutyöstä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.

Kiertotalous auttaa vähentämään luonnonvarojen kulutusta, hillitsemään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä luomaan taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Verrattuna muihin maihin Suomessa luonnonvarojen kulutus on suurta ja materiaalien neljän prosentin kiertotalousaste EU:n toiseksi matalin. Suomessa tuotetaan runsaasti jätettä, eikä osaa EU:n lainsäädännössä asetetuista kierrätystavoitteista ole saavutettu.

Kiertotalouslaissa vahvistettaisiin elinkaarinäkökulmaa ja tuettaisiin kiertotalouden markkinoiden kasvua

Kiertotalouslaissa on kyse jätelain kokonaisuudistuksesta. Siinä otetaan huomioon entistä vahvemmin tuotteiden ja materiaalien elinkaarinäkökulma ja siirretään sääntelyn painopistettä jätteistä kohti kiertotalouden edistämistä.

Työryhmä esittää mietinnössään lukuisia lainsäädäntömuutoksia toteutettavaksi kiertotalouslaissa. Kiertotalousmarkkinan kehittymistä ja kasvua tuettaisiin hyödyntämällä julkisia hankintoja. Nykyinen valtakunnallinen jätesuunnitelma korvattaisiin kiertotaloussuunnitelmalla, millä pyritään tukemaan kiertotalouden toimijoiden pitkän aikavälin toiminta- ja investointiympäristöä. Suunnitelman etenemisestä annettaisiin kiertotalouskertomus eduskunnalle kolmen vuoden välein. Laissa pyrittäisiin entistä vahvemmin siihen, että käyttökelpoiset tuotteet säilytetään kierrossa ja että kierrätys on mahdollisimman laadukasta. Mietinnössä esitetään myös ehdotuksia, joilla jäte- ja kiertotalousalan eri toimijoiden hallinnollista taakkaa pyritään ehkäisemään ja vähentämään.

Tuotteiden uudelleenkäyttöä sekä jätteen lajittelua, erilliskeräystä ja kierrätystä pyritään lisäämään

Uudelleenkäyttötoimijoiden toimintaedellytysten parantamiseksi ehdotetaan muutoksia, joilla kevennettäisiin hallinnollista taakkaa ja lisättäisiin käyttökelpoisten tuotteiden pysymistä kierrossa. Mietinnössä esitetään myös toimia kierrätysmateriaalien markkinoiden kehityksen tukemiseksi. Kierrätystä tuettaisiin rajoittamalla kierrätyskelpoisen yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennus- ja purkujätteen keräämistä energiajätteenä. Myös erilliskerätyn, kierrätyskelpoisen jätteen polttamista ja sijoittamista kaatopaikalle ehdotetaan rajoitettavaksi. 

Kierrätysmateriaalin laatua parannettaisiin lisäämällä lakiin yleinen velvollisuus lajitella jätteet järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti. Jätteen lajittelutehokkuutta parannettaisiin lisäksi neuvonnan ja tiedon jakamisen keinoin sekä säätämällä laissa jätehuoltopalveluiden laatuvaatimuksista. Yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen erilliskeräyksen vähimmäisvaatimusten tiukentamista arvioidaan jatkovalmistelussa. 

Voimassa olevan jätelain mukaan tuottajan on vastattava tiettyjen käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuollosta ja sen kustannuksista (tuottajavastuu). Tuottajayhteisön toiminnan julkisuutta ja avoimuutta koskevaa sääntelyä lisättäisiin vastapainona sille, että tuottajayhteisöillä olisi jatkossakin vahva hallintaoikeus tuottajavastuun piirissä olevaan jätteeseen. Lisäksi jätteisiin, jätehuoltoon ja tuotteisiin liittyvän tiedon julkisuutta ja saatavuutta parannettaisiin säätämällä laissa jäte- ja tuotetiedon julkisuudesta sekä selkeyttämällä jätelain siirtoasiakirjavelvollisuuksia. Työryhmä tehostaisi lain valvontaa ja ehdottaa jatkovalmisteluun hallinnollista seuraamusmaksua koskevaa lainsäädäntöä keinona puuttua velvollisuuksien laiminlyönteihin. 

Mietinnössä esitetään jatkovalmistelua varten ehdotuksia myös muista kuin kiertotalouslaissa toteutettavista ohjauskeinoista, kuten taloudellisen ohjauksen, kaivannaisjätesääntelyn ja kierrätyslannoitteiden sääntelyn kehittämisestä, jotka ovat keskeisiä kiertotalouden edistämiseksi. 

Työryhmän jäsenistä kuusi jätti mietintöön eriävän mielipiteen tai täydentävän lausuman, jotka koskivat muun muassa jäte- ja tuotetiedon julkisuutta, hallinnollista seuraamusmaksua, tuottajavastuuta sekä erilliskeräysvelvoitteiden laajentamista.

Ympäristöministeriö jatkaa kiertotalouslain valmistelua vaiheittain

Ympäristöministeriö jatkaa kiertotalouslain valmistelua vaiheittain työryhmän mietinnön pohjalta. Kiireellisimpiä muutoksia jäte- ja kiertotalouslainsäädäntöön ohjaavat hallitusohjelman lisäksi EU:n lainsäädännön velvoitteet. 

Ensimmäisessä vaiheessa tehtävillä jätelain muutoksilla pyritään parantamaan yhdyskuntajätteiden, pakkausjätteiden (erityisesti muovipakkausten) sekä biojätteen kierrätystä ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräystä sekä hillitsemään jätteenpolttoa. Näillä ja jatkovalmistelussa määritettävillä toimilla pyritään välttämään seuraamukset, jotka voivat aiheutua EU:n lainsäädännössä säädettyjen tavoitteiden saavuttamatta jäämisestä, sekä pienentämään kierrättämättömästä muovipakkausjätteestä maksettavaa muoviomavaramaksua EU:lle. 

Tavoitteena on toteuttaa jätelain kokonaisuudistus eli jätelain korvaava kiertotalouslaki seuraavan hallituskauden aikana. Kiertotalouslainsäädännön jatkovalmistelussa otetaan huomioon myös EU-sääntelyn kehitys ja erityisesti tuleva EU:n kiertotaloussäädös, josta odotetaan komission lainsäädäntöehdotusta vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä.

Lisätietoa:

Jussi Kauppila
lainsäädäntöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 085

Olli Laukkanen
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 099

Anna-Maija Pajukallio 
Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 218