Suomen vesien tila-arvio: Järvien ja jokien tila pääosin ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat:
Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet.Alustavassa arviossa on mukana 6875 järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten tilamuutosten syitä alkusyksyn aikana.
- Pintavesien ekologinen tila-arvio 2019. Kartta (pdf)
- Pintavesien ekologinen tila-arvio 2019. Kartta (jpg)
Järvien tila lähes ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt
Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan1) pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien tilaa ei ole vielä arvioitu.
Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.
Pohjavesien riskialueiden määrä on pysynyt melko samana edelliseen arvioon verrattuna. Arvioiduista 3800 pohjavesialueesta yhdeksän prosenttia on riskialueita, joissa ihmistoimintojen riskitekijät uhkaavat hyvän tilan saavuttamista. Riittävät tiedot riskin ja tilan arvioimiseksi puuttuvat noin 4 prosentista pohjavesialueita ja näiden ns. selvityskohteiden määrä on hieman lisääntynyt.
Tieto tilasta auttaa kohdentamaan toimet oikein
EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.
Tänä vuonna käynnistynyt Vesiensuojelun tehostamisohjelma vauhdittaa Itämeren ja sisävesien suojelua historiallisen suurella panostuksella. Ohjelman toimilla muun muassa vähennetään maatalouden ravinteiden päästöjä vesiin uusien vesiensuojelukeinojen, kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteiden avulla, lisätään vesistöjen kunnostushankkeita ja vähennetään haitallisten aineiden päästöjä kaupunkien ja taajamien lähivesiin.
Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012–2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta. Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013.
Lisää tietoa verkossa
Tietoa vesien tilasta karttakäyttöliittymästä:
- Vesien tila -karttapalvelu (pois käytöstä 27.8. klo 17– ke 28.8. klo 6)
- Seuraa toimia vesien ja Itämeren tilan parantamiseksi
- Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Lisätietoja:
Ympäristöministeriö
Neuvotteleva virkamies Antton Keto, p. 0295 250 148, [email protected]
Pohjavedet: Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, p. 0295 250 338, [email protected]
Suomen ympäristökeskus SYKE
Vesien tilan luokittelu (joet ja järvet):
Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, p. 0400 148 758, [email protected]
Vesien tilan luokittelu (rannikkovedet):
Erikoistutkija Pirkko Kauppila, p. 0400 148 530, [email protected]
Luonnonvarakeskus
Kalat: Jukka Ruuhijärvi, p. 0400 219 613, [email protected]
1) Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologista laatua. Vesimuodostuman planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan oloihin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittavaa vaikutusta eliöstössä. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen tila. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon veden kemialliset (kokonaisravinteet, pH, näkösyvyys) ja hydromorfologiset (mm. vaellusesteet, säännöstely) laatutekijät.