Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia satovahinkoja viimevuotista vähemmän – korvaukset haettava vuoden loppuun mennessä

Alustavien tietojen mukaan luonnonsuojelulailla rauhoitetut linnut, kuten valkoposkihanhet, ovat aiheuttaneet viime vuotta vähemmän viljelyvahinkoja. Pääsyynä pidetään suotuisia sääolosuhteita. Korvauksia rauhoitettujen lintujen aiheuttamista vahingoista voi hakea vuoden loppuun mennessä ja ne maksetaan alkuvuodesta.

ympäristöministeriö ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Pääsyynä viime vuotta vähäisempiin vahinkoihin voidaan pitää kevät- ja syysmuutolle osuneita suotuisia sääolosuhteita, jotka mahdollistivat etenkin valkoposkihanhien nopean muuton Suomen yli. Kevään lyhyempi viipyminen Suomen pelloilla rajoitti vahinkojen syntymistä. 

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamia vahinkoja aiheutui eniten Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen alueilla, joilta korvaushakemuksia on tähän mennessä jätetty yhteensä 170 kappaletta. Näistä 169 oli valkoposkihanhien ja yksi kurkien aiheuttamista vahingoista. Näillä alueilla keväällä ilmoitetut vahingot korvattiin jo aiemmin tänä vuonna.

Korvauksia rauhoitettujen lintujen vuonna 2021 aiheuttamista vahingoista voi hakea ELY-keskuksista vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2021 korvaukset maksetaan alkuvuodesta. Vuonna 2020 korvaushakemuksia jätettiin 481 kappaletta ja korvausten yhteenlaskettu määrä oli 3,8 miljoonaa euroa.

Valkoposkihanhet aiheuttavat vahinkoja säilörehunurmille ja syysviljojen oraille. Kurkivahinkoja tapahtuu eniten Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla, joissa kurjet aiheuttavat ongelmia kaura- ja ohra- sekä rehuherneviljelmillä. Joutsenten aiheuttamat vahingot ovat olleet vielä melko vähäisiä, mutta lisääntymään päin. Joutsenet aiheuttavat vahinkoja viljoille, säilörehunurmille ja öljykasveille. 

Valkoposkihanhien muutto oli nopea

Huhtikuu ja toukokuun alku olivat koleita ja vastatuulisia, joten valkoposkihanhen muutto reipastui vasta 9.5. Tämän jälkeen sumut ja sateet hidastivat muuttoa. Valkoposkihanhien päämuutto tapahtui 18.–21.5. Viimeisen kohtalaisen muuttopäivän 25.5. jälkeen havaittiin vain joitakin tuhansia paikallisia ja muuttavia arktisen alueen hanhia. Pääreitti kulki normaalisti, eli Itä-Uudeltamaalta Keski-Karjalaan. 

Syksyn muutto alkoi ryminällä 15.9., jolloin havaittiin kymmeniä tuhansia muuttavia ja paikallisia valkoposkihanhia Pohjois-Karjalasta Kymenlaaksoon. Muutto jatkui voimakkaana 18.–19.9. ja voidaan arvioida jopa puolen valkoposkihanhikannasta muuttaneen tähän mennessä, reilusti keskimääräistä aikaisemmin. Tämän jälkeen valkoposkihanhia liikkui huonoista muuttosäistä johtuen varsin vähän ja muutto tapahtui lyhyin siirtymin. Suomesta lähti paljon paikallisia hanhia 12.–13.10. ja viimeiset isot arktiset muutot tapahtuivat 14.10. ja 18.–19.10. Joitakin tuhansia valkoposkihanhia havaittiin vielä marraskuussa. Ensimmäinen ja viimeinen rynnistys osuivat perinteisille alueille rajan pintaan, mutta muutonhuippujen välissä hanhia levisi laajemmalti esimerkiksi Savoon. Syksyn 2020 tapaista isompaa leviämistä pohjoiseen ei toistunut. Muuton aikaistuminen saattaa olla yhteydessä tundran poikkeukselliseen kuumuuteen ja kuivuuteen kesällä 2021.

Valkoposkihanhien muuttoa voi seurata satelliittipalvelussa osoitteessa satelliitti.laji.fi. Palvelun ovat toteuttaneet Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus ympäristöministeriön Hanhipelto-hankerahoituksella.

Lisätietoja:

Hanne Lohilahti
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 374
[email protected]

Mika Pirinen
Lajivahinkokoordinaattori
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 5026 214
[email protected]