Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit valmistautuvat syksyn ilmasto- ja luontokokouksiin
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari osallistuu Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien kokoukseen. Kokouksen agendalla on Pohjoismaiden valmistautuminen YK:n ilmasto- ja luontokokouksiin, kestävä merenkulku, kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelut sekä kemikaaleihin, jätteisiin ja saastumiseen keskittyvän tiedepolitiikkapaneelin valmistelut. Kokous järjestetään 3.5. Oslossa.
”Ilmastokriisi ja luontokato ovat toisiinsa kytkeytyneitä ongelmia, ja ne tulee myös ratkaista yhdessä. Lähivuodet ovat kriittisiä 1,5 asteen tavoitteen ja luontokadon pysäyttämisen kannalta. Pohjoismaat voivat johtaa esimerkillä ja olla maailman kestävin alue”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
Ministerit keskustelevat siitä, kuinka Pohjoismaat voivat nostaa kansainvälistä kunnianhimon tasoa liittyen päästövähennyksiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen, joista sovittiin Glasgow’n ilmastokokouksessa. Pohjoismaiden ministerit valmistautuvat yhdessä myös syksyn YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen jossa kunnianhimon taso, toimeenpano ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen eri sektoreissa on keskeinen kysymys. Ministerit keskustelevat pohjoismaisista prioriteeteista ja yhteistyöstä luontokadon pysäyttämiseksi ja toimista kohti luontopositiivisuutta.
Seuraava YK:n ilmastokokous järjestetään marraskuussa Egyptin Sharm el-Sheikhissä. YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous järjestetään elo-syyskuun vaihteessa Kiinan Kunmingissa.
Agendalla myös merenkulku ja jätteet
Ministerit jakavat kokouksessaan kokemuksia siitä, kuinka Pohjoismaat työskentelevät lähimerenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, mitä hyötyä saadaan pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisestä ja kuinka Pohjoismaat voivat edistää vähähiilistä ja lopulta kasvihuonekaasupäästötöntä meriliikennettä globaalisti. Pohjoismaisilta ympäristö- ja ilmastoministereiltä odotetaan vihreän merenkulun julistusta, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöistä vapaa lauttaliikenne tietyillä reiteillä vuoteen 2030 mennessä.
Muita käsiteltäviä asioita ovat YK:n ympäristökokouksen (UNEA 5.2) jatkoaskeleet. UNEA 5.2 päätti maaliskuussa, että YK:n jäsenmaat aloittavat neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta ja hallitustenvälisestä kemikaaleja, jätteitä ja saastumista koskevasta tiedepolitiikkapaneelista. Taustalla on vuoden 2020 keväällä tulleet pohjoismaiset suositukset kestävälle kemikaalien hallinnalle. Saastuminen on tunnistettu kolmanneksi planetaariseksi kriisiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon rinnalla, ja siitä on tärkeää saada lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Lisätietoja:
Antti Heikkinen
ministerin erityisavustaja
p. +358 50 348 1406
[email protected]
Bo Storrank
erityisasiantuntija
p. +358 50 514 2283
[email protected]