Merialueiden suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jälkitorjunnan tehostamisesta lausuntopyyntö
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan uutta lakia, jonka mukaan rannikon kunnat järjestäisivät yhteistyössä merialueella tapahtuvien suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jälkitorjunnan ja niihin varautumisen. Varautumista ja jälkitorjunnan järjestämistä varten olisi kolme yhteistyöaluetta, joiden tulisi laatia varautumissuunnitelmat. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta 26.4.2026 asti.
Ympäristövahinkojen riski merialueella on kohonnut merellisen toimintaympäristön muutosten, erityisesti ns. varjolaivaston vuoksi. Varautumisen tasoa on nostettava myös jälkitorjunnassa. Jälkitorjunnalla tarkoitetaan kiireellisten ensitorjuntatoimien jälkeisiä puhdistustoimia, joista kunta nykyisin vastaa. Esitysluonnoksella pyritään vastaamaan Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksiin muun muassa riittävän öljyntorjuntavalmiuden, kansallisen turvallisuuden sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistamisesta.
Ehdotuksen mukaan säädettäisiin uusi laki rannikkokuntien yhteistyöstä ja varautumisesta jälkitorjunnan järjestämisessä, kun kyseessä on merialueella tapahtuva suuri alusöljy- tai aluskemikaalivahinko. Lisäksi pelastuslain 111 a §:ää muutettaisiin niin, että velvoite jälkitorjuntaan koskisi öljyvahinkojen lisäksi myös vakavaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheuttavia aluskemikaalivahinkoja. Taustalla on muun muassa uudentyyppisten, kemikaaleiksi luokiteltavien polttoaineiden kehitys.
Kolme yhteistyöaluetta, 61 kuntaa
Jälkitorjuntaa varten muodostettaisiin eteläinen yhteistyöalue (Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkokunnat), läntinen yhteistyöalue (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien rannikkokunnat) ja pohjoinen yhteistyöalue (Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien rannikkokunnat). Yhteistyöalueilla on 61 kuntaa. Lainsäädäntö antaisi kunnille mahdollisuuden päättää, miten yhteistoiminta alueella järjestetään.
Laki velvoittaisi yhteistyöalueet ylläpitämään varautumissuunnitelmaa, joka tulisi päivittää vähintään neljän vuoden välein. Nykyisin kunnat voivat päättää itse varautumisesta. Ympäristöministeriö myöntäisi valtionavustusta suunnitelmien laatimiseksi valtion talousarviossa osoitetun määrärahan mukaisesti.
Hallituksen esityksen soveltamisalaan kuuluvat vahinkotilanteet ovat poikkeuksellisia ja vaikeasti ennakoitavia yksittäistapauksia. Lähtökohtana on, että kunnat vastaisivat jälkitorjunnan kustannuksista. Käytännössä kuntien voimavarat vastata kustannuksista voivat olla hyvin rajalliset, minkä vuoksi jälkitorjuntakustannusten rahoittamistarve valtion budjetista ratkaistaisiin tapauskohtaisesti erillisessä lisätalousarviomenettelyssä. Kustannukset peritään myöhemmin vahingon aiheuttajalta, sen vakuutuksesta tai kansainvälisistä vahinkorahastoista. Öljyvahinkojen osalta kustannuksia voidaan tapauskohtaisesti maksaa myös kansallisesta ympäristövahinkorahastosta.
Lisätietoja
Laura Siili-Hakkarainen
hallitussihteeri
p. 0295 250 411
[email protected]