Lisää älyä ja yhtenäisyyttä kaavoihin - ota kantaa kaavamääräyskokoelman kehittämiseen
Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksessa Suomeen laaditaan uusi kansallinen kaavamääräyskokoelma. Kaavamääräysten yhtenäistyminen helpottaa niin valtion viranomaisten kuin kuntien työtä. Kansallisiin kaavamääräyksiin liittyvä Otakantaa-kysely on auki 10.1.2023 asti.
Kansallinen kaavamääräyskokoelma -hanke luo perustaa sille, miten kaavat laaditaan, kun rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa. Nykyiset oppaat kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä korvataan verkkojulkaisulla, ja tulevaisuudessa kaavamääräykset laaditaan tietomallimuodossa kaavamääräyslajikoodiston pohjalta.
– Kaavamääräyskokoelman uudistamisessa kehitetään yhtenäisiä määräyksiä ja visualisointitapoja, joita kaavasuunnittelussa voi käyttää. Vaikka määräyksiä uudistetaan ja yhtenäistetään kansallisesti, jatkossakin kuntien on mahdollisia tehdä omia, kuntakohtaisia visualisointeja ja määräyksiä, ympäristöneuvos Samuli Alppi ympäristöministeriöistä kertoo.
Kaavamääräyskokoelman uusimisen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän myötä kaavan laatija lisää siihen liittyvän tiedon yhteisen tietomallin mukaisessa, koneluettavassa muodossa. Nyt auki olevassa Otakantaa-kyselyssä kysytään kaavoituksen ja siihen liittyvien ohjelmistojen ja tietomallien parissa työskenteleviltä näkemyksiä siihen, mistä palikoista tietomallin mukainen koneluettava kaava muodostuu. Näkemyksiä kysytään sekä rakenteeseen että kaavamääräysten sisältöön.
– Kyselyllä halutaan varmistaa tietomallin ja sen rakenteen toimivuus. Kaavatietomallista halutaan tehdä sellainen, että sen perusteella voi tehdä kaavamääräyskokoelman mukaista kaavaa, projektipäällikkö Seija Lonka Suomen ympäristökeskus SYKEstä selostaa.
Siirtyminen tietomallimuotoisiin kaavoihin ei välttämättä näy asukkaalle tai päättäjälle mitenkään.
– Kaavakartta voi jatkossa näyttää samalta kuin ennenkin. Kaavaan on tulevaisuudessa kuitenkin mahdollista liittää enemmän tietoa kuin pelkästään visuaaliselta, ihmisluettavalta kartalta voi lukea. Yhtenäisessä muodossa olevien kaavaan liitettyjen tietojen avulla kaavaan voi digitaalisesti sukeltaa syvemmälle, kun kuva kätkee taakseen älykästä tietoa, Alppi kuvailee.
Kaavatietomalli ja -määräyslajit on suunniteltu päivitettäviksi ja kaavamääräystyyppejä voidaan lisätä myöhemmin tarvittaessa. Päivittämisen hallintamallia kehitetään parhaillaan.
Tieto yhteen paikkaan, yhtenäisessä muodossa
Yhtenäisessä, koneluettavassa muodossa olevat kaavat palvelevat sekä kuntia että valtion viranomaisia . Jatkossa kaavatiedot täytyy toimittaa vain kerran yhteen paikkaan, rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Kaavoituksen kehittymistä voidaan seurata alueellisella ja valtakunnallisella tasolla aiempaa tehokkaammin.
– Kaikki valtion viranomaiset saavat tiedot järjestelmästä. Tulevaisuudessa on helpompi seurata valtakunnallisesti esimerkiksi sitä, millaisia pinta-aloja varataan mihinkin käyttöön, projektipäällikkö Lonka hahmottelee.
– Kun lisäksi rakennustieto on samassa järjestelmässä, voidaan helpommin selvittää, esimerkiksi missä on rakentamattomia tontteja, Lonka jatkaa.
Alppi ja Lonka korostavat, että kaavamääräysten uudistaminen ja siirtyminen tietomallien mukaiseen koneluettavaan kaavaan ei rajoita kuntien mahdollisuuksia tehdä kaavaa.
– Valtakunnallisesti tarkasteltuna valtaosa asema- ja yleiskaavoissa säädeltävistä asioista on hyvin samanlaisia. Kokonaisuudessa kuntakohtaiset erot ovat melko pieniä, ja niitä voi jatkossakin tuoda kaavoihin, Alppi painottaa.
Yhtenäisyyttä kaavoitukseen
Monella kunnalla on käytössä paikkatieto-ohjelmisto, ja tieto voi jo olla rakenteisessa muodossa. Tieto ei ole kuitenkaan yhtä yksilöityä kuin tulevaan kaavatietomalliin on kaavailtu. Uuden tietomallin käyttöönottaminen vaatii päivityksiä kuntien ohjelmistoihin; vaihtoehtoisesti tietomallin mukaista kaavaa voi laatia avoimen lähdekoodin ohjelmistolla.
– Naapurikunnat tekevät usein kaavoja samanlaisilla rakenteilla. Jatkossa niitä on helpompi verrata keskenään. Kaavoittajan on helppo käydä katsomassa valtakunnallisesta järjestelmästä, miten joku toinen on saman asian kaavamääräykseen muotoillut. Tai järjestelmästä voi etsiä vaikka jollekin alueelle kaavoitetut autopaikat, Lonka kertoo.
Esimerkit kaavamääräyksien muotoilusta saadaan jatkossa välitettyä kunnille tietojärjestelmätoimittajien kautta. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden keskeisiin kaavamääräyksiin määritellään yhtenäinen muotoilu.
– Yhteisen järjestelmän ja yhtenäisten toiminta- ja tietomallien avulla valtakunnallisesti merkittäviin keskeisiin asioihin saadaan yhtenevyyttä, Seija Lonka jatkaa.
Yleis- ja asemakaavoihin liittyvä koodisto ja tietomalli viimeistellään alkuvuoden 2023 aikana. Kaavojen sisällöllisten asioiden kehittämistä jatketaan ympäristöministeriössä vielä tämän jälkeen. Myös maakuntakaavoille laaditaan oma tietomalli ja kaavamääräyskokoelma alkuvuoden 2023 aikana.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2024 lähtien. Kunta voi toimittaa tietomallimuotoista kaavaa tietojärjestelmään vuoden 2024 alusta alkaen. Velvoite kaavojen saattamiseksi järjestelmään alkaa vuonna 2029. SYKE vastaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehityksestä. Järjestelmän kehitystyötä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö yhdessä.