Kehityskuva Suomen tavoiteltavasta aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä valmistunut

Tänään julkaistu kehityskuva luo näkymiä Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle vuoteen 2050 saakka. Valtakunnallisen, pitkän aikavälin kehityskuvan tarkoituksena on tukea Suomen kehitystä kilpailukykyiseksi, hyvinvoivaksi ja vähähiiliseksi maaksi. Kehityskuva on tarpeen, jotta yhteisiä resursseja sekä kaikkien alueiden vahvuuksia ja voimavaroja voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Aluerakenteella ja liikennejärjestelmällä luodaan edellytyksiä elinkeinotoiminnan muutokselle kohti osaamisyhteiskuntaa, jossa digitalisaatiolla ja biotaloudella on nykyistä keskeisempi rooli. Keskeisimmiksi muutosvoimiksi kehityskuvassa tunnistetaan kansainvälistyminen, Suomen lähialueiden kehitys sekä ilmastonmuutos. Haasteita tuovat myös kaupungistumisen jatkuminen ja voimistuva metropolikehitys.

Kehityskuvan on tarkoitus toimia tausta-aineistona erityisesti valtionhallinnon ja maakuntien liittojen pitkän aikavälin suunnittelulle. Se tarjoaa myös lähtökohtia kansainväliselle aluesuunnitteluyhteistyölle tuomalla esille Suomen näkökulmaa ja yhteistyötarpeita.

Kohti uudistumiskykyistä ja mahdollistavaa Suomea

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tuleva kehitys nojaa kolmeen peruspilariin.

Suomen asemaa vahvistetaan niin globaalisti, Euroopassa kuin lähialueilla. Tärkeimmät yhteistyöalueet ovat Itämeren alue eurooppalaisena kasvualueena, Barentsin alue luonnonvarojensa ja uusien kuljetusreittien vuoksi sekä Venäjä laajana ja kehittyvänä markkina-alueena. Manner-Euroopan ja Venäjän lisäksi liikenneyhteyksiä kehitetään erityisesti Aasiaan.  

Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja se tukee keskusten ja maaseudun verkottumista ja työnjakoa. Eri puolille maata tarvitaan kehityksen vetureiksi ja solmukohdiksi vahvoja, vetovoimaisia ja rakenteeltaan eheitä kaupunkiseutuja. Maaseutualueet kehittyvät vahvuuksiensa pohjalta ja ovat monimuotoisessa vuorovaikutuksessa erityyppisten alueiden kanssa. Digitalisaatio ja uudet tuotantoteknologiat sekä bio- ja luonnonvaratalous luovat mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan uudistamiselle koko maassa.

Tulevaisuuden liikennejärjestelmässä yhdistyvät infra, palvelut ja tieto. Kehittyvät liikennepalvelut vastaavat kansalaisten muuttuviin liikkumistarpeisiin ja tukevat elinkeinorakenteen uusiutumista. Ne kokoavat yhteen kuljetusvirtoja, kytkevät Suomen kansainvälisiin kuljetusjärjestelmiin ja säilyttävät toimintavarmuutensa myös häiriötilanteissa. Tavaraliikenteessä korostuvat satamayhteydet, henkilöliikenteessä Helsingin metropolialueen ja muiden suurien keskusten väliset yhteydet.

Tulevaisuutta ennakoitiin kolmatta kertaa

Kehityskuva perustuu tulevaisuuden ennakointiin ja erilaisiin vaihtoehto- ja näkökulmatarkasteluihin ja se tehtiin nyt kolmatta kertaa.

Kehityskuva valmisteltiin valtioneuvoston toimeksiannosta ympäristöministeriön johdolla yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ja Liikenneviraston kanssa. Vuorovaikutteiseen valmisteluprosessiin osallistuivat myös muun muassa maakuntien liitot sekä elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).

Valmistelun aikana sidosryhmille järjestettiin useita alueellisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia eri puolilla Suomea.

• Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi ─ Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 (julkaisuarkisto Helda)

Lisätietoja

ympäristöneuvos Timo Turunen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 303, [email protected]

yli-insinööri Petteri Katajisto, ympäristöministeriö, p. 0295 250 120, [email protected]