Kansallisella ilmansuojeluohjelmalla vuoteen 2030 parannetaan ilmanlaatua ja vähennetään terveyshaittoja
Ilmansuojeluohjelma perustuu EU:n päästökattodirektiiviin, joka asettaa päästöjen vähentämisvelvoitteet rikkidioksidille, typen oksideille, haihtuville orgaanisille yhdisteille, pienhiukkasille ja ammoniakille. Jäsenmaiden laatimien ohjelmien tarkoituksena on vähentää ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja EU:n alueella puoleen vuoteen 2030 mennessä.
Ohjelmaa varten tehtyjen selvitysten mukaan Suomi täyttää päästökattodirektiivin velvoitteet jo energia- ja ilmastostrategiassa (2016) sekä maatalouden ammoniakkiohjelmassa (2018) sovituilla toimilla. Tämä ei kuitenkaan riitä terveyshaittojen ja niistä aiheutuvien haittakustannusten merkittävään vähenemiseen.
Ei rajoituksia puun pienpolttoon – haittoja suitsitaan viestinnällä, vähäpäästöisemmillä kiukailla ja savuhaittojen ehkäisyä tehostamalla
Ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain noin kaksituhatta ennenaikaista kuolemaa, vaikka ilmamme arvioidaan olevan maailman puhtainta. Eniten terveyshaittoja aiheuttavat pienhiukkaset, joiden suurin lähde Suomessa on puun pienpoltto. Puun pienpolton haittoihin tartutaan ilmansuojeluohjelmassa informaatio-ohjauksella, kiukaiden ja muiden polttolaitteiden kehittämisellä vähäpäästöisemmiksi ja savuhaittojen ehkäisyn tehostamisella. Ohjelma ei kiellä tai rajoita puun pienpolttoa.
Puun pienpolton aiheuttamat haitat ovat suurimmillaan pientalovaltaisissa taajamissa, joissa puunpolton savut tulevat matalalta ja jäävät hengityskorkeudelle. Pienpolton suhteellinen osuus pienhiukkaspäästöistä tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä, koska muiden päästölähteiden eli tieliikenteen, työkoneiden, teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vähenevät lainsäädännön keinoin.
Suoraan päästölähteitä koskevien toimien lisäksi ilmansuojeluohjelma painottaa myös sitä, että ilmanlaatu otetaan johdonmukaisesti huomioon kaikessa ilmanlaatuun vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ilmanlaatuun vaikutetaan erityisesti liikenne-, energia-, ilmasto-, maatalous- ja maankäytön sektoreilla ja kunnissa. Hyödyt näkyvät hyvinvointisektorilla.
Suomen päästökattodirektiivistä tulevat päästövähennysvelvoitteet ovat pienemmät kuin useimpien muiden EU-maiden, koska Suomi on jo tehnyt paljon päästöjen vähentämiseksi, ja koska Suomi on harvaan asuttu maa ja siten haitoille altistuvia ihmisiä on vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Ilmansaastepitoisuuksille ei kuitenkaan ole turvallista alarajaa, minkä vuoksi ilmansaasteille altistumista on vähennettävä edelleen. Suomen ohjelman yhtenä tavoitteena on myös mustahiilipäästöjen vähentäminen.
Lisätiedot:
Neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen, p. 0295 250 077, [email protected]